Tällä sivulla
1. Pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmän järjestäytyminen
Pääkaupunkiseudun päivitetty yhteistyösopimus on hyväksytty kaikkien seudun kaupunkien luottamuselinten toimesta. Sopimuksen keskeisenä päämääränä on edistää kaupunkien välistä strategisen tason vuoropuhelua ja operatiivisen tason yhteistyötä ja se on voimassa toistaiseksi.
Keskeisiä yhteistyökysymyksiä käsitellään pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä, johon kuuluvat Helsingin pormestari ja kansliapäällikkö sekä kaupunkien nimeämät luottamushenkilöt. Kaupunkien nimeämät luottamushenkilöt on lueteltu esityslistan osallistujina. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii yhteistyösopimuksen mukaan Helsingin pormestari ja lisäksi yhteistyöryhmä valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa siten, että ensimmäinen varapuheenjohtaja valitaan Espoon ja toinen varapuheenjohtaja Vantaan nimeämien edustajien joukosta.
Yhteistyöryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, vähintään kahdesti vuodessa, pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien koollekutsumana. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat vastaavat yhteistyöryhmän kokousten valmistelusta.
Ehdotus Todetaan yhteistyöryhmän kokoonpano ja valitaan yhteistyöryhmälle varapuheenjohtajat. Keskustellaan tarvittaessa yhteistyöryhmän toimintatavoista ja kokouskäytännöistä.
Liite 1
Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus 2021
2. Pääkaupunkiseudun yhteistyön tausta sekä lähetekeskustelu keskeisistä pääkaupunkiseudun yhteistyö- ja edunvalvonta-asioista valtuustokaudella 2021-2025
Pääkaupunkiseudun kuntien välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhteistyö on sopimusperusteista ja sen tavoitteena on parantaa pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, kehittää Helsingin seudun yhteistyötä ja metropolipolitiikkaa sekä yhteistä kansallisen tason edunvalvontaa, edistää kaupunkien välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiä sekä parantaa ja tehostaa yhdessä kaupunkien palveluita ja yhteisten yhteisöjen omistajaohjauksen koordinaatiota.
Keskeisiä yhteistyöasioita käsitellään pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä. Valtuustokaudella 2017-2021 keskeisiä yhteistyö- ja edunvalvonta-asioita olivat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä Uudenmaan erillisratkaisu ja niihin vaikuttaminen, MAL-sopimus ja muut maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset kuten MRL-uudistus sekä EU-elpymisrahoitus samoin kuin muihin valtion lainsäädäntöhankkeisiin ja uudistuksiin liittyvä vaikuttaminen. Yhteistyötä ja edunvalvontaa tehtiin paljon myös koronapandemian hoitoon liittyen. Pääkaupunkiseudun kaupungit laativat myös yhteiset hallitusohjelmatavoitteet eduskuntavaaleihin 2019 vaikuttamiseksi.
Monet edellä mainitut asiat ovat ajankohtaisia myös kuluvalla valtuustokaudella, kuten muun muassa koronapandemian hoito ja jälkihoito sekä sote-uudistukseen liittyen sen toimeenpano (mm. rahoitus, HUS-yhtymän perussopimuksen valmistelu), vaikuttaminen vielä valmisteilla oleviin, uudistukseen liittyviin kysymyksiin (mm. maakuntavero, hyvinvointialueiden uudet tehtävät) sekä kaupunkien talous ja toiminta soten jälkeen. Kuluvalla kaudella laaditaan myös MAL 2023-suunnitelmaa, jonka pohjalta neuvotellaan MAL-sopimuksen tavoitteet seuraavalle nelivuotiskaudelle. Parhaillaan on lausunnoilla myös kaavoitus- ja rakentamislakiluonnos (ent. maankäyttö- ja rakennuslaki), joka on määrä antaa eduskunnalle keväällä 2022.
Ehdotus Käydään lähetekeskustelu pääkaupunkiseudun yhteisistä yhteistyö- ja edunvalvontakysymyksistä kuluvalla valtuustokaudella. Sovitaan erityisesti sellaisista kysymyksistä, joista yhteistyöryhmässä on tarpeen käydä keskustelua jatkossa yhteisen edunvalvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi.
3. TE-palvelujen siirtoa koskeva valmistelu
Hallitus päätti puoliväliriihessä keväällä 2021 jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille vuoden 2024 aikana. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 31.8.2021 periaatteista, jotka liittyvät palveluita järjestävien kuntien työvoimapohjaan, kuntien väliseen yhteistoimintaan sekä henkilöstön siirtymiseen.
Sisällöllisesti siirron merkittävimpiä kysymyksiä kaupungeille ovat erityisesti ns. kannustava rahoitusmalli sekä mm. kuntien järjestämisvastuun määrittely. Yksittäisenä kysymyksenä esiin on noussut myös ministeriryhmän tekemä linjaus TE-toimistojen henkilöstön siirtymisestä kuntiin virkamieslain mukaisesti liikkeen luovutuksella tehtäviensä mukana ja pääsääntöisesti voimassa olevilla tehtävänkuvilla. KT on ottanut kantaa asiaan ja todennut, että linjaus tulisi arvioida juridisesti uudelleen. Aikaisemmin vastaavissa tilanteissa on todettu, ettei viranomaistehtäviä voida siirtää kunnilta valtiolle liikkeen luovutuksena. Viranomaistehtäviä uudelleen järjesteltäessä lainsäädäntöä ei voida tulkita tilanteen mukaan. Ei voi olla niin, että tilannetta tulkitaan toisin, kun valtio on luovuttajan ja kunta vastaanottajan roolissa kuin tilanteessa, jossa roolit ovat toisin päin.
Valmistelun haasteena on puolestaan ollut se, että kunnat eivät käytännössä ole mukana lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä, mihin liittyy kaupunkien näkökulmasta useita riskejä.
Ehdotus Merkitään tiedoksi maahanmuutto- ja työllisyysjohtaja Ilkka Haahtelan esitys TE-palvelujen siirtoon liittyvästä valmistelusta. Keskustellaan siirron valmistelutilanteesta sekä yhteisistä edunvalvontakysymyksistä valmisteluun ja siirtoon liittyen. Sovitaan tarvittavista ja mahdollisista jatkotoimista.
Liite 2
C21 kaupunkien muistio TE-siirrosta (Tehokkaan ja vaikuttavan työllisyydenhoidon edellytykset)
4. Muut ajankohtaiset asiat
Ehdotus Merkitään tiedoksi muut esille tulleet ajankohtaiset asiat.
5. Seuraavat kokoukset
Ehdotus Seuraava kokous pidetään 25.3.2022 klo 14.00 – 16.00, ellei kokouksessa muuta sovita.