Suomen 21 suurimman kaupungin verkosto julkaisi hallitusohjelmatavoitteensa 8. joulukuuta 2022.
Normiohjauksesta aitoon kumppanuuteen ja resurssit vastaamaan haasteiden kokoluokkaa
Viimeaikaiset kriisit ovat alleviivanneet sitä, kuinka tärkeää julkisen sektorin toimijoiden yhdensuuntainen ja ketterä toiminta on. Kaupungit ovat usein kriisien etulinjassa, kuten esimerkiksi koronapandemia ja energiakriisi ovat osoittaneet. Tämä ei muutu, vaikka kaupunkien rooli ja taloudellinen liikkumavara muuttuvat vuoden 2023 alusta sote-uudistuksen myötä.
”Seuraavan hallituksen tulee tunnistaa uuden tilanteen luomat mahdollisuudet. Suurissa kaupungeissa on paljon potentiaalia ja niiden menestyminen on merkittävää koko kansantaloudelle. Toistaiseksi tätä ei ole täysimääräisesti tunnistettu, mikä on johtanut kaupunkien taloudellisen aseman heikentämiseen, myös kuluvalla hallituskaudella. Seuraavan hallituksen tulisikin vahvistaa kaupunkeja ja välttää sellaisia uudistuksia, jotka heikentävät Suomen kasvun ajurien taloutta ja investointikykyä. Vain siten kaupungeilla on mahdollisuus vastata kasvun ja vihreän siirtymän haasteisiin”, toteaa C21-verkoston puheenjohtaja, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
Suurten kaupunkien taloudellisen aseman vahvistaminen vaatii muun muassa selvityksen tekemistä kuntien pitkän aikavälin rahoituspohjasta. Lisäksi sote-rahoitusmalli tulee päivittää, korkeakoulutuksen resursseja kasvattaa työvoiman saatavuuden parantamiseksi ja liikennehankkeille hakea maksimaalinen EU-rahoitus.
Kaupunkipolitiikassa C21-kaupunkien kaupunginjohtajat painottavat toimintavapautta, mahdollisuuksien luomista ja erilaisten alueiden tarpeiden tunnistamista.
”Lainsäädäntöä tulee pystyä sovittamaan paremmin toiminnallisesti erilaisiin kuntiin ja kaupunkiorganisaatioihin. Aivan oleellista on myös tiukan normiohjauksen väljentäminen nykyisestä. Esimerkiksi työllisyyspalveluiden uudistuksessa kuntien mahdollisuuksia tehdä paikallisiin tarpeisiin pohjautuvia ratkaisuja on tarpeettomasti rajattu säätämällä palveluprosessista yksityiskohtaisesti”, toteaa Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
Ilmastonmuutos pysäytetään suurissa kaupungeissa
Kaikki C21-kaupungit tekevät aktiivista ilmastotyötä ja ovat avainasemassa Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Sota Ukrainassa on alleviivannut vihreän siirtymän ja uusiutuvien energiamuotojen edistämistä, joka nousee seuraavan hallituskauden aikana yhä tärkeämmäksi kysymykseksi.
”Siirtymää maalämpöön, tuulivoimaan, vetyyn ja aurinkoenergiaan tulee resursoida riittävästi, jotta sekä kotitaloudet että teollisuus voivat siirtyä kestävämpiin energiamuotoihin. Sen lisäksi on varmistettava, että pystymme jatkuvasti kehittämään yhä vaikuttavampia ratkaisuja. Tämän vuoksi TKI-toimintaan tulee osoittaa riittävä rahoitus. Myös hiilineutraaliustyössä tarvitaan yhteistä tilannekuvaa ja vuoropuhelua valtion ja kaupunkien kesken. Yhdessä voimme olla vaikuttavampia aikamme suurimman haasteen selättämisessä ”, toteaa Turun pormestari Minna Arve.
Lue tavoitteet kokonaisuudessaan täältä: C21-kaupunkien kaupunginjohtajien hallitusohjelmatavoitteet 2023 (pdf).
C21-kaupunkien verkostoon kuuluvat Helsingin lisäksi Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo. Kaupunkien muodostama pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.
