Accelerate Helsinki -tapahtumakokonaisuus pohti kaupungin ja yritystoiminnan yhteisroolia merkityksellisen kasvun edistämisessä

Tämän vuoden elinkeinotapahtuma Accelerate Helsinki kokosi yrittäjiä, yritysten ja kaupungin edustajia sekä kaupunkilaisia kolmeen virtuaaliseen tilaisuuteen.
Ilmakuva Töölöstä. Kuva: Jussi Hellsten

Tämän vuoden elinkeinotapahtuma Accelerate Helsinki kokosi yrittäjiä, yritysten ja kaupungin edustajia sekä kaupunkilaisia kolmeen virtuaaliseen tilaisuuteen 25.–29.3.2021. Keskustelujen keskiössä oli kaupungin sekä yrittäjien ja yritysten yhteistyön kehittäminen kestävän ja vaikuttavan kasvun mahdollistamiseksi.

Kaupungin ja yritysten yhteistyöstä kokoonnuttiin jälleen keskustelemaan Accelerate Helsinkiin. Kolme tapahtumaa juonnettiin Ghost Companyn Jussi Tapion ja Miikka Leinosen johdolla startup-keskus Maria 01:n tiloista ja keskustelua käytiin niin videoyhteydellä kuin verkkoympäristössä, jossa osallistujat pääsivät vastaamaan kysymyksiin ja antamaan ideoita. Tilaisuudet rakentuivat eri toimialojen asiantuntija-alustusten ympärille.

Mistä tulevaisuuden kasvua?

Kokonaisuus alkoi torstai-iltapäivästä 25.3. tapahtumalla Kasvuhakuinen Helsinki, jossa avoimesti pohdittiin, kuinka luodaan parhaat edellytykset kasvulle Helsingissä. Lähtö tapahtui yhdessä määrittelemällä kasvun käsite kehitykseksi, muutokseksi ja uuden syntymiseksi. Tilaisuudessa mukana keskustelussa ollut Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva nosti esiin kaupungin roolia osaamisen, vetovoiman ja uudelleenluomisen edistäjänä. Innovaatiot ja uudet kokeilut -yksikön päällikkö Santtu von Bruun huomioi, että Helsingin ja myös koko Suomen on tehtävä asiat paremmin kuin kilpakumppanien. Keskustelualustalla kaupungin tulevaan kasvuun vaikuttaviksi tekijöiksi nostettiin megatrendit ilmastonmuutos ja digitalisaatio, minkä lisäksi Helsingin vahvuudeksi ja takuutekijäksi huomioitiin toimiva arki.

Osallistavien kysymysten ja keskustelun ohella kuultiin erilaisia alustuksia. Esimerkiksi erityisasiantuntija Anna Rantapero-Laineelta esitteli kaupungin kokeilualustatoimintaa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) erityisesti liittyen koulutukseen. Tämän lisäksi tilaisuus ei unohtanut tieteen ja tutkimuksen keskeistä roolia kasvun mahdollistajana. Helsingin yliopiston Kirsti Lehmusto nosti esiin kaupungin ja yliopiston erityislaatuisen ja yhä kasvavan yhteistyön.

Kaupungilla on siis keskeinen rooli kasvun mahdollistajana. Kuitenkaan kaikkea kaupunki ei voi tehdä, kuten Kiuas-yrityskiihdyttämön toimitusjohtaja Patrik Holopainen huomioi. Tapahtumassa nousi esiin, että yksi pullonkaula tulevaisuuden kasvussa on yksinkertaisesti yrittäjien vähäinen määrä. Ongelman ratkaisemiseksi pitäisi päästä eroon erilaisista ennakkoluuloista ja kuplista liittyen esimerkiksi startup-yhteisöihin. Yrittäjyyden pitäisi olla mahdollista kaikille.

Toimivan yrittämisen edellytykset

Heti perjantaiaamusta 26.3. pureuduttiin yrittämiseen ja siihen, kuinka kaupunki voi tehdä parhaansa mahdollistaakseen yritystoiminnan toimivuuden. Pohdittiin myös sitä, miten jokainen voi yksinkertaisilla teoillaan auttaa yrityksiä arjessaan. Tilaisuuden alussa keskeiseksi huomioksi nousi, että yrittäjät ja yritykset ovat monipuolinen joukko, joilla on sekä yhteisiä että yksilökohtaisia tarpeita: miten esimerkiksi yhden tai kahden hengen yritysten tarpeet eroavat suurista työllistäjistä.

Monipuolisia tarpeita selvittääkseen Helsinki toteuttaa yritystutkimusta, jotka toimivat myös apuna palveluiden kehittämisessä. Yrityspalvelut-yksikön päällikkö Ulla Tapaninen kertoo, että muun muassa yritysluotsit ovat syntyneet kyselyiden pohjalta. Keskustelussa esiin nousi Helsingin keskeinen haaste eli asumisen kustannukset. Meiran toimitusjohtaja Raimo Sinisalo muistutti työvoiman saatavuuden kannalta hintatason olevan keskeinen tekijä. Työntekijät haluavat asua lähellä työpaikkaa ja päästä matkustamaan sille kätevästi kaikkina vuorokauden aikoina.

Koronapandemian kielteiset seuraukset nousivat ajoittain esiin keskustelussa, mutta huomioitiin sen myös luoneen aivan uutta. Kaupunkiympäristön toimialan Mirka Saarholma esitteli viime vuonna Senaatintorille pystytettyä ravintolakokonaisuutta ja sen vaatimaa ketteryyttä eri toimijoilta. Tänä vuonna terassi saa jatkoa Kasarmitorilla. Yhteenvetona keskustelusta voikin nostaa, että samankaltaista kokeiluhalukkuutta tarvitaan lisää kaupungilta ja yrittäjiltä.

HEL of an Impact?

Accelerate Helsinki -kokonaisuus päättyi 29.3. maanantai-iltana kansainvälisellä ajatuksia herättävällä tilaisuudella Helsingin ja yritysten mahdollisuuksista luoda yhdessä myönteistä vaikutusta ympärilleen. Ihmisten arvomaailmojen muutos vaikuttaa yrityksiin, joista yhä useampi haluaa ratkaista maailman viheliäisiä ongelmia – tämä vaikuttaa myös siihen, kuinka Helsingin tulisi tavoitella kansainvälistä huippuosaamista.

Tässä kaikessa Helsingillä on roolinsa ja kysymys kuului: miten kaupunki voi rakentaa ja tukea yritystä toimimaan merkityksellisesti? Tobias Burkhardt esitteli eri keinoja lähteä rakentamaan merkityksellistä toimintaa. Hankenin Markus Wartiovaara korosti, että kaupungin tulee toimia älykkäästi hautomotoiminnan kanssa luomalla vapaita ja kukoistavia luomistiloja. Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto nosti yhdeksi kaupungin arvoksi vapauden, mutta pohtii miten se ja muut arvot ovat hyödynnettävissä yhteisesti Helsinki-brändin rakentamisessa?

Arvopohjaisen ja vaikuttavuuteen pyrkivä yritystoiminta tarvitsee myös mittarinsa. Tähän liittyen maanantain tilaisuudessa kuultiin Upright Projectin Toni Laitilan esitys yritysten ympäröivään maailmaan tekemästä nettovaikutuksen arvioimisesta hyödyntämällä tekoälyä. Helsinki kokonaisuudessaan pärjäsi hyvin heidän tuoreimmassa raportissaan.

Yrittäjiä, kaupunkilaisia ja virkamiehiä yhteen koonnut tapahtumakokonaisuus päättyi johtopäätökseen siitä, että vaikuttavaa yhdessä tekemistä ja tarinankerrontaa on jatkettava. Tänä vuonna poikkeuksellisesti kolmeen etätapahtumaan jakautunut Accelerate Helsinki tarjosi kolme keskeistä ja yhteen sitoutuvaa näkökulmaa tulevaisuuden toimivan ja kasvuhakuisen Helsingin rakentamiseen. Kaiken keskiössä on yhteinen tavoite edistää kaupunkilaisten hyvinvointia.

Teksti: Aku Houttu