– Ottakaahan kirjat esiin, lukukirjat ja harjoituskirjat, kehottaa 2C-luokan opettaja Tiina Laurila.
On arkinen aamu Jakomäessä ja suomen kielen oppitunti alkamaisillaan. Reippaiden tokaluokkalaisten joukossa luokassa istuu myös yksi aikuinen, Natalia Snigireva, 40, joka käy koulussa, jotta hänen suomen kielen taitonsa vahvistuisivat.
Kyse on Helsingin työväenopiston, Stadin ammatti- ja aikuisopiston ja kaupungin perusopetuksen yhteisestä ponnistuksesta, jossa maahanmuuttajataustaisille helsinkiläisille opetetaan suomen kieltä ja tutustutetaan heitä suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulujärjestelmään. Toiminta alkoi Kankarepuiston peruskoulussa viime syksynä ja laajenee nyt helmikuussa Pitäjänmäen peruskouluun sekä Siltamäen ala-asteelle.
Snigireva on asunut Suomessa 16 vuotta. Hän on työskennellyt vientiasiantuntijana eri yrityksissä venäjän ja englannin kielellä, ja siksi suomen kielen oppiminen on jäänyt. Viimeiset neljä vuotta hän on ollut kotona pienten lasten kanssa.
– Aloitin marraskuussa opiskelun tällä kurssilla. Tämä on ollut tosi mielenkiintoista, ja olen oppinut paljon. Lapset puhuvat luokassa helppoa kieltä ja voin harjoitella kielioppia heidän kanssaan, hän kertoo.
Maksuton opetus ja lastenhoito sen ajaksi
Vanhemmat mukaan -toiminnan kohderyhmä on maahanmuuttotaustaiset pienten lasten vanhemmat, jotka asuvat lähellä koulua, jossa opetusta annetaan. Kurssilaiset osallistuvat kahtena päivänä viikossa 1. tai 2. -luokan oppitunteihin, ja sen jälkeen heidän kanssaan jatkaa koululla kahden tunnin ajan työväenopiston opettaja.
Lastenhoito on järjestetty opiskelun ajaksi läheisessä leikkipuistossa tai muussa vastaavassa tilassa, joten äidit tai isät voivat keskittyä sataprosenttisesti oppimiseen. Toiminta on maksutonta, ja kursseilla on vielä tilaa.
– Tavoitteena suomen kielen oppimisen lisäksi on maahanmuuttotaustaisten vanhempien kouluttautumisen, kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttaminen sekä heidän kiinnittymisensä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo toimintaa syksyllä Jakomäessä käynnistänyt Heidi Naukkarinen.
Hän on työväenopiston S2-suunnittelijaopettaja, joka opettaa äitejä Kankarepuiston peruskoulun ryhmässä. Osa viime syksynä aloittaneista kurssilaisista on jo jatkanut kurssilta eteenpäin esimerkiksi toiseen kielikoulutukseen tai työelämään.
Myös Natalia Snigirevalla on hyviä uutisia: hän on saanut opiskelupaikan, josta valmistuu kasvatus- ja koulutusalan perustutkintoon, koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi. Hän innostui ideasta työskennellä lasten kanssa tutustuttuaan suomalaiseen kouluun ja koulujärjestelmään ja saatuaan henkilökohtaista ohjausta ja tukea urapolulleen Vanhemmat mukaan -ryhmässä. Entisiin hommiinsa huolitsijan tai tuonti-vienti-assistentin töihin hän ei enää halua palata, koska kokee tehtävät yksitoikkoisiksi.
– Tämän kurssin idea on ihana. Niille, jotka osaavat vasta vähän suomea, tämä on vaikeampi. Minulla on sanavarastoa, ja ymmärrän kaiken mitä tapahtuu, mutta en käytä suomea arjessani muuta kuin kaupassa. Täällä kuulen enemmän suomea ja opin, Snigireva iloitsee.
Vanhemmat mukaan -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa innovatiivinen kotoutumista ja kielenoppimista tukeva toiminta Helsingin kaupungin pysyväksi lapsiperheiden palveluksi. Ajatuksena on luoda malli, jonka avulla maahanmuuttotaustaisten vanhempien yhteydet muiden helsinkiläisten kanssa lisääntyvät ja tietous koulujärjestelmästä ja koulujen käytännöistä kasvaa. Kurssilaisilla voi jo olla lapsi helsinkiläisessä koulussa tai lapsi aloittaa sellaisessa myöhemmin.
”Mitä teit luokassa tänään?”
Kankarepuiston peruskoulussa suomea on oppimassa myös Shadan Ali Salih.
Hän on 25-vuotias ja muuttanut Suomeen kaksi vuotta sitten Irakista.
– Mitä teit luokassa tänään? Luitko kirjaa? Kirjoititko? Naukkarinen kysyy.
– Joo. Kuuntelin ja opin uusia sanoja, Salih toistaa yhdessä opettajan kanssa.
Opetuksen sisällön Naukkarinen suunnittelee aina opiskelijoiden taitotason mukaan. Se voi vaihdella läsnäolijoiden välillä paljonkin.
Salih on aloittanut ryhmässä vasta hiljattain, ja välillä opettaja kääntää suomenkielisen sanan soraniksi, jotta opiskelija ei putoa kärryiltä. Salihilla on pitkä koulutustausta, sillä hän on opiskellut sosiologiaa yliopistossa Irakissa. Jotta hän voisi työllistyä Suomessa, on kuitenkin opittava suomea. Salihin tavoitteena onkin aloittaa työt, kun lapsi varttuu.
”Täällä tulee arkista asiaa”
Kurssilaiset opiskelevat arjessa tarvittavaa sanastoa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista suomen kielellä. Kielen lisäksi opitaan kotoutumista ja yhteiskuntatietoutta tukevia sisältöjä, esimerkiksi suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, kirjastopalveluista tai lainsäädännöstä.
– Maahanmuuttotaustaiset vanhemmat oppivat tukemaan omia lapsiaan koulunkäynnissä ja sopeutumisessa suomalaiseen päivähoito- ja koulutusjärjestelmään. Yhteistyö kodin ja koulun välillä paranee. Tavoitteena on, että vanhempien suomen kielen taito kehittyisi niin, että ammattiopinnot ja työelämään siirtyminen nopeutuisi, Naukkarinen listaa Vanhemmat mukaan -toiminnan hyviä puolia.
Osa viime syksynä kurssilla aloittaneista onkin saanut jo keikkatöitä esimerkiksi Seuren kautta.
Luokanopettaja Tiina Laurila on jo aivan tottunut siihen, että luokassa on omien oppilaiden lisäksi aikuisia oppijoita.
– Hienoa, että he ovat mukana – välillä jopa unohdan koko asian. Täällä tulee arkista asiaa sopivassa tahdissa, sillä nämä ovat vaikeita asioita ykkösluokkalaisillekin, Laurila toteaa sijamuotojen harjoittelemisen päätteeksi.
Naukkarisen mielestä parasta omassa työssä on opiskelijoiden opettaminen ja auttaminen eteenpäin, kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullisen pedagogiikan avulla.
– Se, että he oppivat kieltä, saavat osallisuuden kokemuksia, verkostoja, ystäviä ja pystyvyyden kokemuksia – huomaavat pärjäävänsä. He saavat tukea ja valmiuksia elämänpolulleen. Siinä voi avautua kokonainen uusi maailma.
Teksti ja kuvat
Nina Dale
Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan:
Heidi Naukkarinen, opettaja
p. 040 675 8650
heidi.naukkarinen@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)
Lue lisää: Äidit mukana -mallia pilotoitiin Kontulassa 2020–2021
