Nuorten häiriökäytös on aiheuttanut huolta Kannelmäessä. Siksi vanhemmat kutsuttiin koolle pohtimaan ratkaisuja yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa.
Nuorten häiriökäytös vapaa-ajalla on aiheuttanut huolta Kannelmäessä Helsingissä reilun vuoden verran. Erityisesti Kannelmäen aseman seudun ympäristöstä on raportoitu nuorten epäasiallista käyttäytymistä ja järjestyshäiriöitä. Tiedossa on myös, että jotkut nuoret sekä käyttävät että myyvät huumeita. Pienempien koululaisten huoltajat puolestaan ovat olleet huolissaan lasten vapaa-ajan turvallisuudesta.
Koulun työntekijöillä ja huoltajilla on samat huolenaiheet.
Tammikuussa 2024 alueen kulttuurikeskuksessa Kanneltalossa pidettiin turvallisuuskokous, jossa koulu, poliisi ja nuorten kanssa toimivat järjestöt kokoontuivat keskustelemaan tilanteesta. Moniammatillinen työryhmä oli yhtä mieltä siitä, että tarvitaan lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja perheiden hyvinvoinnin tukemista.
Tästä lähti idea dialogitapahtumista, joihin kutsuttiin Kannelmäen peruskoulun oppilaiden vanhempia.
– Meillä ja huoltajilla on samat huolenaiheet. Huoltajat eivät pysty ratkaisemaan pulmia yksin, emmekä myöskään me koulun työntekijät. Työ on tehtävä yhdessä, sanoo Kannelmäen peruskoulun rehtori Kirsi Juuti.
Dialogitapahtumien taustalla on valtakunnallinen opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke, jonka tavoitteena on jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisy perusopetuksessa.
– Kannelmäessä järjestetty vanhempaindialogi on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä, joka toi yhteen huoltajia, koulun ja alueellisia toimijoita. Keskeisinä kumppaneina olivat mukana Sillat ry, Poliisi, Kannelmäen peruskoulu, Kanneltalo, nuorisopalvelut, Aseman Lapset ry ja Movement ry, kertoo hankkeen projektiasiantuntija Emnet Tarer.
Dialogitapahtuma tarkoittaa sitä, että vanhemmat kutsutaan yhdessä keskustelemaan – ei pelkästään kuuntelemaan – kuten perinteisessä koulun vanhempainillassa.
Rehtori Juuti kertoo, että kaiken nuorten kanssa tehtävän työn ytimessä tulisi olla vanhempien kohtaaminen ja yhteinen kasvatuskumppanuus. Koululla on kuitenkin ollut vaikeuksia tavoittaa oppilaiden vanhempia perinteisillä vanhempainilloilla etenkin maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa.
Koulu ja järjestöt kutsuivat vanhempia mukaan suunnittelemaan dialogitapahtumia. Juutin mukaan huoltajien näkökulmien kuuleminen kannatti.
– Huoltajien toiveet huomioon ottaen järjestimme dialogitapahtuman aamuyhdeksältä, emmekä koulupäivän päätteeksi. Iloksemme paikalle saapui myös monia isiä, joilla on iltapainotteinen työ.
Kannelmäen peruskoulu järjesti yhdessä yhteistyötahojen kanssa kaksi dialogitapahtumaa. 1.–3.-luokkalaisten oppilaiden vanhemmille pidettiin dialogitapahtuma huhtikuussa ja 5.–8.-luokkalaisten vanhemmille toukokuussa.
Dialogitapahtumien idea on rakentaa luottamusta ja verkostoja. Suhde ensin, ja asia sitten.
Tilaisuudet alkoivat kahvitarjoilulla. Sen jälkeen osallistujat jaettiin pienryhmiin, joissa käytiin keskusteluja. Jokaisessa ryhmässä oli mukana fasilitoija, joka ohjasi keskustelua ja loi luottamuksellista ja tasavertaista ilmapiiriä. Mukana oli myös kirjuri, joka kirjasi ryhmässä heränneet ajatukset ylös.
– Tuolit oli laitettu piirin muotoon. Esittelimme itsemme toisillemme etunimillä. Kaikella haluttiin korostaa sitä, että kohtaamme tasa-arvoisina. Dialogitapahtumien idea on rakentaa luottamusta ja verkostoja. Suhde ensin, ja asia sitten, Tarer kuvailee.
Yhdessä keskustelemisen ohella oli tarkoitus myös tutustuttaa oppilaiden huoltajia toisiinsa. Asioita on helpompi hoitaa yhdessä, kun kasvot ovat entuudestaan tutut.
Noin nelisenkymmentä prosenttia Kannelmäen peruskoulun oppilaista käyttää kotikielenään muuta kuin suomea. Tämä aiheuttaa haasteita koulun ja kodin väliselle viestinnälle.
Vanhemmat ovat ilmaisseet olevansa kiitollisia siitä, että heitä on kuultu.
Koulun perusviestintä hoituu suomeksi. Mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kutsut vanhempien tapaamisiin käännetään myös englanniksi, arabiaksi ja somalin kieleksi. Dialogitapahtumiin kutsuttiin vanhempia muun muassa Wilma-viesteillä ja WhatsApp-viesteillä.
– Lähetimme kutsut myös ”reppupostina”. Paperinen kutsu kannatti, vaikka se olikin koululle pieni kuluerä. Tilaisuuteen saapui eräs isä paperikutsu kädessään. Perhe asui kuudetta päivää Suomessa, Juuti sanoo.
Dialogitapahtuma pidettiin suomeksi. Apuna käytettiin kehonkieltä, Googlen kääntäjää ja vieruskaveria. Luottamuksellisessa ilmapiirissä myös ei vielä niin hyvin suomea osaavat rohkaistuivat puhumaan.
Kannelmäen peruskoulussa on niin hyviä kokemuksia dialogitapahtumista, että niitä aiotaan järjestää tulevaisuudessakin.
– Palaute yhteisistä keskusteluhetkistä on ollut rohkaisevaa. Vanhemmat ovat ilmaisseet olevansa kiitollisia siitä, että heitä on kuultu, Juuti sanoo.
Rehtorin mukaan dialogitapahtuman mallia voi soveltaa monenlaisiin kokoontumisiin. Ensi vuodelle on suunnitteilla 6.–9.-luokkalaisten vanhemmille suunnattuja keskusteluiltoja. Teemoina ovat esimerkiksi oppimisen haasteet ja nuorten vapaa-ajanviettotavat. Luottamuksellisessa ilmapiirissä voi nostaa vaikeitakin aiheita esille.
Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Mukaan voi kutsua alueen toimijoita poliisista nuorisotyöhön ja erilaisiin järjestöihin.
– Dialoginen keskustelun malli sopii myös esimerkiksi koululuokkaan tai kuraattorin työhön. Keskiössä on kunnioittaminen ja toisen ihmisen tasavertainen kohtaaminen, Tarer sanoo.
Hän kannustaa muitakin kouluja dialogitapahtumien järjestämiseen.
– Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Mukaan voi kutsua alueen toimijoita poliisista nuorisotyöhön ja erilaisiin järjestöihin. Yhteistyössä on voimaa.
Teksti: Eveliina Lauhio
Kuvat: Laura Oja
