– Tutkinto oli todella hyödyllinen ja opin sen aikana paljon. Ajattelin aiemmin, että yliopistolla on omanlaisensa johtamishaasteet. Oli virkistävää huomata, kuinka paljon samankaltaisuutta johtamiseen kuuluu työpaikasta riippumatta.
Havainto on Tuuli Toivosen, joka toimii professorina Helsingin yliopistossa geotieteiden ja maantieteen osastolla. Hän valmistui keväällä Stadin AO:n johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta.
Syy hakeutua erikoisammattitutkintoon Stadin AO:hon oli selvä: hän halusi käytäntöä hyödyttävää johtamiskoulutusta.
– Olin aiemmin suorittanut viiden opintopisteen johtamiskoulutuksen yliopistolla ja joitakin johtamiskursseja yksityisellä puolella, mutta halusin vahvistaa osaamistani. Professorin tehtävä on johtamistehtävä, johon kuuluu oman alan tutkimuksen ja opetuksen johtaminen.
Toivonen toimii johtoasemassa myös luottamustehtävissä sekä eri instituuttien johtoryhmissä.
– Johtajan rooliin kasvetaan vähän sattumalta ja usein ilman koulutusta. Haluan itse panostaa johtamiseen ja opiskella sitä enkä pelkästään oppia tekemällä.
Hän sai vinkin käytäntöön suuntaavasta johtamiskoulutuksesta tuttavaltaan ja otti selvää Stadin AO:n tutkinnosta. Se vaikutti hyödylliseltä, ja hän päätti hakeutua mukaan.
Oman työn arviointia
Tutkintoon kuuluu 10–15 koulutuspäivää, mutta suurin osa opinnoista tehdään arkisessa työssä. Tuolloin tutkinnon edellyttämä osaaminen tulee näyttää osana omaa työtehtävää.
Tutkinnon pakollinen osa on johtajana toimimisen kokonaisuus. Valinnaisina kokonaisuuksina Toivonen opiskeli strategiatyön johtamista sekä työyhteisön kehittämisen johtamista.
Toivonen kiittää tutkintoon kuuluvia kuvauksia, joiden mukaan osaaminen pitää osoittaa.
– Minun oli osoitettava, että hallitsen esimerkiksi henkilöstön johtamisen kysymykset, strategisen suunnittelun ja lainsäädännön kysymykset sekä kykenen käsittelemään monia teemoja johtamisen kautta.
Toivosen mielestä oli hienoa, että tutkinto pakotti pohtimaan esimerkiksi, millainen hän oikeastaan on johtajana ja tutustumaan vielä uudella tavalla omaan organisaatioonsa – käytännön johtamisen näkökulmasta.
– Pääsin arvioimaan omaa johtamistapaani suhteessa näihin eri tekijöihin. Keskustelin paljon meidän hallinnon kanssa ja pohdin omaa työtäni koulutusohjelman johtajana. Omaa tutkimusryhmää olen käyttänyt vähän johtamisen testialustanakin.
Keskustelut ja kehittäminen jäivät päälle. Hän pohtii edelleen yhdessä ryhmänsä kanssa, mitä ja miten asioita voitaisiin tehdä paremmin.
Tutkinnon suorittaminen innoitti myös lukemaan johtamisen kirjallisuutta lisää. Hän on alkanut havainnoida aiempaa järjestelmällisemmin paitsi omaa, myös muiden johtamista.
– Tutkinto ei olisi vaatinut, mutta innostuin kirjoittamaan myös pienen kirjallisen tuotteen, jossa pohdin akateemisen johtamisen piirteitä eri uravaiheissa.
Kenelle suosittelisit tutkintoa?
– Kaikille johtamistehtävissä oleville, jotka haluavat kehittää omaa johtamistaan sekä tarkastella sitä analyyttisesti.
Luennoinnin sijaan ohjausta
Tutkinnossa opettava Taina Sahlstén-Matilainen sanoo monen tutkintoon osallistuneen kertoneen, että he ovat saaneet Stadin AO:n koulutuksesta käytännön työkaluja johtamiseensa. Monella heistä on ollut taustallaan aiempaa johtajuuskoulutusta.
– Tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, mikä edellyttää, että opiskelija voi opiskella ja näyttää tutkinnon edellyttämän osaamisen omassa työssään.
Stadin AO:n koulutuspäiviä ei toteuteta luennoimalla.
– Käymme keskeisen teorian lyhyesti läpi, jonka jälkeen ohjaamme opiskelijaa soveltamaan sitä omaan ja organisaation työhön. Keskeisintä on soveltaa opittua oman toiminnan ja organisaation toimivuuden kehittämiseen käytännössä.
Hän kertoo esimerkkinä osaamisen kehittämisen. Tutkinnon koulutuspäivän aikana tutustutaan erilaisiin työkaluihin, joilla organisaation osaamista voidaan kartoittaa ja kehittää.
– Koulutuspäivän aikana mietimme, millä tavoin osaamiskartoitus onnistuu parhaiten omassa työyksikössä. Myös tiimit voidaan ohjata arvioimaan, onko jäsenten ydinosaaminen riittävän hyvällä tasolla ja millaista osaamista tulisi kehittää.
Kun osaamistarpeet ovat tiedossa, päästään tarkastelemaan, millä keinoin osaamista voidaan kartuttaa: tarvitaanko koulutusta vai esimerkiksi mentorointia?
Toisena esimerkkinä Sahlstén-Matilainen mainitsee perehdytyksen. Osallistujat tutustuvat tehokkaisiin ja tuottaviin perehdyttämisen tapoihin ja tekevät oman organisaationsa perehdyttämissuunnitelman tai päivittävät olemassa olevaa.
Jokaisella osallistujalla on työpaikallaan ohjaaja, usein oma esimies, joka ohjaa opiskelijaa käytännön työtehtävissä. Lisäksi opiskelijalle nimetty opettaja ohjaa tutkinnon aikana näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista opiskelijan omassa työssä.
Opiskelijoiden palaute on ollut erittäin hyvää. Erityisesti on kiitetty tutkinnon käytännönläheisyyttä.
Teksti: Kirsi Riipinen
Lue lisää tutkinnosta Stadin AO:n verkkosivuilta.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)