Tutkimuksessa nousi esiin viisi syytä, jotka estävät tyttöjä lähtemästä startup-maailmaan: naispuolisia startup-esikuvia ei ole saatavilla, koulussa tai muuallakaan ei juuri esitellä yrittäjyyttä ja erityisesti startup-yrittäjyyttä uravaihtoehtona, startup-yrittäjyys ei ole tuttu käsite, startup-yrittäjyys mielletään rankaksi työksi ja yrittäjämielikuva tai kokemukset eroavat joiltakin osin omasta identiteetistä ja toivotusta ammatti-identiteetistä.
Helsinki haluaa edistää tyttöjen kiinnostusta startupeihin
Business Helsinki haluaa luoda toimintamallin, joka edistää koulujen kautta tyttöjen ja nuorten naisten kiinnostusta startup-yrittäjyyteen. Toimintamallin tueksi Business Helsinki selvitti, miten tyttöjen esteitä startup-maailmassa voidaan madaltaa ja millä keinoin nuoria naisia voidaan motivoida startup-yrittäjiksi.
– Halusimme selvittää tätä, koska osa epätasapainon juurisyistä löytyy kauempaa lapsuudesta ja nuoruudesta. Tutkimus toi esille jo hyviä lähtökohtia työkalupakin kehittämiselle, sanoo yritysneuvoja Pia Partanen Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta.
Tutkimus toteutettiin kolmessa osassa. Ensiksi haastateltiin viisi nuorta naispuolista startup-yrittäjää, jonka jälkeen haastateltiin kvalitatiivisesti eli laadullisesti yhdeksän 9.-luokkalaista tyttöä pareittain tai pienryhmissä. Kolmas vaihe oli kvantitatiivinen eli määrällinen osio, johon kysymykset laadittiin kvalitatiivisten haastatteluiden pohjalta. Määrällisessä osuudessa kysymykset esitettiin sadalle helsinkiläiselle 9.-luokkalaiselle tytölle. Vastanneet tytöt olivat Pakilasta, Myllypurosta, Meilahdesta ja Taivallahdesta.
Startup-yrittäjäksi päädytään sattumalta
Laadullisissa haastatteluissa nuoret naispuoliset startup-yrittäjät kertoivat päätyneensä startupiin sattumalta ja vahingossa. Harvalla oli ollut ymmärrystä edes yrittäjyydestä ennen korkeakoulua tai yliopistoa, jollei kotoa tai lähipiiristä tullut mallia. Startup ei ollut tuttu termi ennen korkeakouluopintoja, eikä startup-yrittäjiä tunnettu
Pareittain ja pienryhmissä haastatellut 9.-luokkalaiset tytöt puolestaan toivat esiin, että he haluavat tehdä töitä ihmisten kanssa ja työtä, joka on vaihtelevaa ja merkityksellistä. Kukaan ei tuonut spontaanisti esiin harkinneensa tai haaveilleensa oman yrityksen perustamisesta, mutta ehdotettuna ajatus oli useammalle mahdollinen tapa toteuttaa omaa ammattia.
Hyvä idea voisi johdattaa startup-yrittäjäksi
Tutkimuksen määrällisessä osiossa sadalta tytöltä kysyttiin muun muassa, mistä he ovat saaneet tietoa ja ideoita ammateista. Yleisimmin he olivat saaneet tietoa vanhemmilta tai kavereilta. Tytöistä 32 prosenttia ajatteli, että voisi toimia yrittäjänä. Startup-yrittäjänä voisi tulevaisuudessa toimia 10 prosenttia, ehkä-vaihtoehdon valitsi 39 prosenttia.
– Tutkimuksessa ilahduttavinta oli startup-uraa mahdollisena pitävien tyttöjen määrä. Lisäksi moni asia, joita tytöt omalta työltään toivovat, toteutuu startupeissa, toteaa Pia Partanen.
Näiltä tytöiltä kysyttiin myös, miksi voisit tai et voisi kuvitella ryhtyväsi isona startup-yrittäjäksi. Startup-yrittäjyyttä ei voisi kuvitella muun muassa siitä syystä, ettei jaksa ja että asia vaikuttaa vaikealta. Myönteisesti asiaan suhtautuvat ajattelivat esimerkiksi, että hyvän idean keksiessään voisi mahdollisesti harkita yrittäjyyttä. Startup-yrittäjyyttä myönteisenä vaihtoehtona ajattelevat kertoivat olevansa innokkaita kokeilijoita ja myös mahdollisuus ansaita rahaa sai suhtautumaan myönteisesti startup-yrittäjyyteen.
– Hyviä keinoja innostaa tyttöjä startup-yrittäjyyteen ovat ennen kaikkea esikuvat koulujen ja somen kautta. Myös TET-harjoittelussa on potentiaalia tutustuttaa yrittäjyyteen. Työn merkityksellisyys nostaa tyttöjen kiinnostusta startup-yrittäjyyteen, ja startup-yrittäjyydestä on hyvä tuoda esiin sellaisia tunnetason tekijöitä, jotka tytöt liittävät toiveammatteihinsa, kuten reiluutta ja vastuullisuutta, luovuutta, rentoutta, iloa ja hauskuutta, sanoo tutkimuksen toteutuksesta vastannut yritysmuotoilija Isa Merikallio konsulttiyhtiö Eezy Flow’sta.
