Esplanadien kokeilun seurannasta uusia tuloksia − kokeilu ja keskustan kehittäminen jakavat kaupunkilaisten mielipiteet

Esplanadien kokeilusta tehdään monipuolista seurantaa koko kaksivuotisen kokeilun ajan. Lokakuun lopussa julkaistiin tuloksia kokeilun sosiaalisista vaikutuksista sekä vaikutuksista elinvoimaan, huoltoliikenteeseen ja ilmanlaatuun. Nyt on saatu tuloksia liikennemääristä ja kaupunkilaisten mielipiteistä. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee seurantatuloksia kokouksessaan ensi tiistaina 5. joulukuuta.

Jalankulkijoiden määrä kasvanut kevääseen verrattuna

Esplanadeilla ja kesäkaduilla laskettiin liikennemääriä ennen ja jälkeen kokeilun alkamisen. Seuranta kattoi autoliikenteen, pyöräliikenteen ja jalankulun. Alueen jalankulkijamäärät ovat kasvaneet kokeilun alettua kesäkuussa verrattuna kevään laskentoihin. Jalankulkijamäärät kasvoivat Pohjoisesplanadilla noin 30–60 prosenttia ja Designmuseon edustalla kesäkadulla 80–200 prosenttia. 

– Vielä emme pysty sanomaan, miten itse kokeilu on vaikuttanut jalankulkijamäärien kasvuun, ja mikä osuus on sesonkivaihtelulla tai esimerkiksi matkailijoiden määrällä. Saamme lisää käsitystä kokeilun vaikutuksista jalankulkijoiden määriin kokeilun jatkuessa, toteaa liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen. 

Pyöräliikenteen määrissä ei havaittu merkittäviä muutoksia kokeilun alkamisen jälkeen.

Autoliikenteen määrä pysynyt samana Esplanadeilla mutta kasvanut Kaivokadulla 

Autoliikenteen määrät ovat kokeilun alettua pysyneet molemmat Esplanadit huomioiden käytännössä samana. Kokeilun alkamisen jälkeen autoliikennettä on siirtynyt määrällisesti eniten Kaivokadulle, jossa autoliikenteen määrä on kasvanut noin kolmanneksen verrattuna maalis-huhtikuun lähtötilanteeseen. 

Kaivokadun liikennemäärän kasvu ei selity pelkästään Esplanadin kokeilulla. Tuloksissa on huomioitava, että maaliskuussa alkanut Mannerheimintien katuremontti on vaikuttanut Kaivokadun vertailuajankohdan liikennemääriin laskevasti. Kokeilun alettua elokuussa 2023 Kaivokadun liikennemäärä oli vuorokauden aikana keskimäärin 2 000 ajoneuvoa vähemmän kuin aiempina vuosina pois lukien vuodet 2020 ja 2021. 

Liikennemäärät ovat kasvaneet myös Tehtaankadulla ja Liisankadulla. Näillä katuosuuksilla ei ole havaittu muutoksia autoliikenteen sujuvuudessa. Kokeilun myötä ei ole juurikaan siirtynyt autoliikennettä Kaartinkaupungin paikalliskatuverkolle. Kasarmikadun kesäkadulla liikennemäärät ovat huomattavasti laskeneet ja Pohjoisella Makasiinikadulla liikennettä oli vähemmän heinäkuussa, mutta hieman enemmän elokuussa kuin lähtötilanteessa.

Autoliikenteen sujuvuus hieman heikentynyt, mutta muutokset paikallisia

Kokeilun myötä autoliikenteen sujuvuus on tehdyn tarkastelun perusteella heikentynyt Esplanadeilla, mutta heijastevaikutukset muuhun katuverkkoon ovat olleet maltillisia ja paikallisia. Vaikutuksia oli havaittavissa lähinnä Pohjoisrannassa ja Kaivokadulla. 

Autoliikenteen siirtymät eivät ole aiheuttaneet liikenteen sujuvuudelle merkittävää haittaa kaduilla, joille liikennettä on siirtynyt. Matka-ajat autolla keskustan läpi kulkevilla reiteillä ovat kokeilun alkamisen jälkeen pidentyneet keskimäärin noin 10 prosenttia. Ruuhka-aikoina matka-aikojen pidentymät ovat tyypillisesti suurusluokaltaan 1–3 minuuttia, ja päiväaikana 0–1 minuuttia.  Matka-aikojen pitenemiseen ovat vaikuttaneet Esplanadin kokeilun ohella myös kantakaupungin katutyömaat. 

Esplanadin kokeilu jakaa mielipiteet – nuoremmat ja autottomat kannattavat enemmän kuin autolliset ja vanhemmat

Kokeilun seurantaa varten toteutettiin kysely, johon haastateltiin puhelimitse 1 250 helsinkiläistä, niin että otos on tilastollisesti edustava iän, sukupuolen ja autonomistuksen mukaan. Kyselyyn vastanneissa huomioitiin tasainen otanta kantakaupungista ja esikaupungista. Aineisto edustaa 18–80-vuotiaita helsinkiläisiä. Kyselyyn vastatakseen vastaajan tuli olla käynyt Esplanadin alueella kokeilun alkamisen 12.6.2023 jälkeen. 

Vastaajien mielipiteet jakaantuivat Esplanadeja koskevissa pysyvissä kävely-ympäristön parannustoimenpiteissä. Niukka enemmistö (51 prosenttia) oli sitä mieltä, että kävely-ympäristöä tulisi kehittää, vaikka se tarkoittaisi autoiluun varattujen kaistojen vähentymistä. 44 prosenttia vastaajista oli tätä vastaan. Mitä nuorempi vastaaja, sitä todennäköisemmin vastaaja oli toimenpiteiden kannalla (18–29-vuotiaista 68 prosenttia ja 30–44-vuotiaista 55 prosenttia kannatti). Myös autottomat (62 prosenttia) ja naiset (55 prosenttia) olivat hieman korostuneesti toimenpiteiden kannalla. Auton omistavissa kotitalouksissa kannatus oli 38 prosenttia pysyville ratkaisuille.

Kyselyn mukaan selvästi yleisin liikkumistapa Esplanadeilla kokeilun aikana on ollut kävely (93 prosenttia). Vajaa kolmannes on liikkunut alueella autolla ja hieman alle neljännes pyörällä. Lisäksi taksilla on liikkunut 9 prosenttia ja sähköpotkulaudalla 5 prosenttia vastaajista. Enemmistö vastaajista on saapunut keskustaan julkisella liikenteellä (61 prosenttia) käydessään viimeksi Esplanadeilla. Sekä kävellen että autolla on saapunut 14 prosenttia vastaajista. Pyörällä on saapunut vajaa kymmenes.

Kävellen Esplanadeilla kokeilun aikana liikkuneet kokivat liikkumisen erittäin sujuvaksi (arvosana 4,07 asteikolla 1–5). Myös pyörällä liikkuneista enemmistö koki liikkumisen sujuvaksi (3,57). Sen sijaan autolla liikkuneet ovat kokeneet liikkumisen hankalaksi (2,20). Selvä enemmistö (76 prosenttia) niistä, jotka ovat tyytymättömiä autolla liikkumisen sujuvuuteen, kokee sujuvuuden olevan suuri ongelma.

Vastaajilta kysyttiin myös alueen viihtyisyydestä asteikolla 1–5, arvosanan 5 ollessa kaikista viihtyisin. Kaikki kokeilun osuudet saivat keskimäärin selvästi yli 3 arvosanan ja useimmat yli 3,5. Designmuseon aukion osuus on koettu kaikkein viihtyisimmäksi. Pohjoisesplanadin osuus koettiin Eteläesplanadin osuutta viihtyisämmäksi. 

Seurantaa tehdään myös talvikaudella

Esplanadien kokeilu jatkuu loppuvuoteen 2024 ja seuranta jatkuu koko kokeilun ajan. Talvikaudella tehdään seurantaa liikennemääristä, autoliikenteen sujuvuudesta, elinvoimavaikutuksista sekä havainnoidaan kokeilualueen käyttöä talvikaudella.

Yhteissuunnittelutyöpajat ja kuntalaisraati jatkuvat myös ensi vuonna. Koska Lönnrotinkadun pyöräkaista valmistui vasta elokuun lopussa, saadaan sen vaikutuksista laajemmin tietoa vasta ensi vuoden puolella. Talvikauden tuloksia esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle loppukeväästä 2024.