Keskustan uudet kävelyalueet

Mistä hankkeessa oli kysymys, mikä muuttui?

Hankkeessa otettiin tilaa autoliikenteeltä ja pysäköinniltä kävelylle, pyöräilylle ja oleilulle. 

Käveltävää keskustaa laajennettiin ennen kaikkea Esplanadeilla. Liikennejärjestelyihin tehtiin väliaikaisia muutoksia Pohjois- ja Eteläesplanadilla, Erottajankadulla, Kasarmikadulla (kesä 2023), Lönnrotinkadulla sekä Designmuseon aukion kohdalla Korkeavuorenkadulla.

Miten uudistukset näkyivät Esplanadeilla?

Pohjois- ja Eteläesplanadilla ajorata muutettiin yksikaistaiseksi. Pohjoisesplanadilla ja Eteläesplanadin länsipäässä kävelyaluetta levennettiin. Molemmille Esplanadeille jätettiin tarvittavat lastauspaikat, taksipaikat ja CD-autojen pysäköintipaikat. 

Pohjoisesplanadilla toisen ajokaistan poistaminen mahdollisti rakennusten puoleisen jalkakäytävän leventämisen 2,5–4,5 metrillä osalla katuosuuksista.

Eteläesplanadilla pyöräliikenteelle hyödynnettiin ajoradalta vapautuvaa tilaa, sillä yksikaistainen autoliikennejärjestely mahdollistaa pyörätien siirtämisen puiston puoleisen ajokaistan tilaan. Samalla järjestely vapauttaa puiston puolella kulkevan pyörätien jalankulun käyttöön, jolloin puolitoistametrinen jalkakäytävä levenee noin 3,5 metriseksi.

Miten uudistukset näkyivät Erottajalla?

Erottajankadun itälaidalla levennettiin jalkakäytävää, ja tilaan tuli kasvillisuutta, kalusteita ja terasseja. Esplanadien järjestelyjen vuoksi Erottajankadulla on näillä näkymin käytössä yksi ajokaista vuoden 2024 loppuun.

Uudenmaankadun ja Pienen Roobertinkadun välillä järjestelyt vastaavat pääosin kesän 2022 kesäkatujärjestelyjä. Uudenmaankadun ja Eteläesplanadin välillä liikennejärjestelyjen muutokset yhteensovitettiin Esplanadien tulevien järjestelyjen kanssa.

Miten uudistukset näkyivät Kasarmikadulla?

Kesäkatujen tiimoilta Kasarmikadulla parannettiin käveltävyyttä Eteläesplanadin ja Pohjoisen Makasiinikadun välillä kesällä 2023 tuomalla katutilaan oleskelun mahdollistavia kalusteita, lisäämällä katuvihreää ja rauhoittamalla autoliikennettä. Kasarmikatu toteutettiin pihakatuna. Kesällä 2024 Kasarmikatua ei toteuteta. 

Miten uudistukset näkyivät Lönnrotinkadulla?

Lönnrotinkadun liikennejärjestelyitä selkeytettiin Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välillä. Ajorata kavennettiin yksiajokaistaiseksi ja kadulle lisättiin pyöräkaista länteen suuntautuvalle pyöräliikenteelle. Järjestelyjen toteuttaminen edellytti pysäköinnin kieltämistä kadun toiselta laidalta.

Millä muilla toimin kävelyä edistetään Helsingissä?

Muita kävelyä ja oleilua edistäviä toimia ovat olleet muun muassa Senaatintorin turistibussien pysäköintipaikkojen siirtäminen, Aleksanterinkadun jakelu- ja huoltoliikenteen valvonnan tehostaminen sekä kunnossapidon parantaminen nykyisillä kävelykaduilla. Lisäksi kaupunki toteuttaa kävelyn edistämisohjelman toimenpiteitä, kuten jalankulkuverkon hierarkian tekeminen sekä kävelyn suunnitteluohje.

Milloin kokeilu toteutettiin ja kauanko se kesti?

Kävelykeskustan laajentamisen toimenpiteet toteutettiin pääosin kesäkaudella 2023 ja niiden on suunniteltu jatkuvan loppuvuoteen 2024. Pysyvämpiin ratkaisuihin vaikuttaa ydinkeskustan liikenteen kehittämisen kokonaissuunnitelma.

Miksi Esplanadien kokeilu toteutettiin kiireiseltä vaikuttavalla aikataululla?

Tavoitteena oli kokeilla ja viedä jo vuosia sitten hahmoteltuja tavoitteita ketterästi käytäntöön. Kaupunginhallitus linjasi jo 25.1.2021 käveltävän keskustan kunnianhimoisesta kehittämisestä. Esplanadien kokeilu oli yksi keino edistää tätä tavoitetta.

Lisäksi Esplanadien kokeilujen aikataulua tuki 2020-luvun lopulla alueella tämänhetkisen tiedon mukaan käynnistyvä HSY:n sekaviemäröinnin eriyttämishanke, jonka yhteydessä on tarkoituksenmukaista peruskorjata Esplanadit ja alueen lähikatuja. Lisäksi kokemuksia voidaan hyödyntää pysyvämpien ratkaisujen suunnittelussa.

Miten muutokset vaikuttivat huoltoliikenteeseen Esplanadeilla?

Esplanadien huoltoliikenne turvattiin niin, että lastaus- ja taksipaikkoja jäi käyttöön. Huoltoliikenteen järjestelyt muuttuivat vaiheittain rakentamisen edetessä. Rakentaminen alkoi huhtikuun alussa 2023. Kokonaisuudessaan huoltoliikenteen uudet järjestelyt olivat käytössä kesäkuussa.

Huoltoliikenteelle varattiin paikkoja oheisen kartan osoittamalla tavalla. Kaduilla pysähtymispaikat osoitettiin kuormauspaikan liikennemerkeillä ja pysäköintikieltomerkeillä.

Esplanadeilla ja Aleksanterinkadulla järjestettiin huoltoliikenteen pysäköinnin tehovalvontaa. 

Huoltoliikenteen järjestelyihin pyrittiin toteuttamaan parannuksia keväällä 2024. 

Katso huoltoliikenteelle varatut paikat alla olevalta kartalta.

Minkälaisia kasveja Esplanadeille valittiin?

Pohjoisesplanadille tuotiin kesäkausina pieniä ruukkupuita, palmuja, mehikasveja ja köynnöksiä. Lisäksi valaisinpylväisiin ripustettiin kukkivia amppeleita. Istutuksissa käytettiin noin 50 eri kasvilajia. Lajivalikoimassa on mukana sekä uudempia lajeja että useita perinteikkäitä kesäkukkia. Esplanadien historiasta muistuttivat esimerkiksi 1900-luvun alussa puistossa nähdyt mehikasvit ja palmut. Syys-, talvi- ja kevätkausille ruukkuihin vaihdettiin sesongin mukaisia kasveja. 

Mistä kaduille tuodut kasvit tulivat?

Suurin osa kasveista kasvatettiin pistokkaista tai siemenistä Helsingin kaupunginpuutarhalla, ja vain pieni osa niistä tuotiin Suomeen valmiina taimina. Esplanadien kokeilu toi merkittävän lisän kaupunginpuutarhalla kasvatettavien kesäkukkien vuotuiseen määrään. Esimerkiksi ryhmäistutuksissa käytetyt kesäkukat oli kasvatettu pääasiassa Pohjoismaista ja Euroopasta hankituista pikkutaimista ja pistokkaista. Pohjoismaiden lisäksi niitä saapui eniten Hollannista, mutta jonkin verran myös Italiasta. 

Miksi nämä kadut ja alueet valittiin kokeilun piiriin?

Kävelykeskustan valmistelussa painotettiin luonnollisia kävelyreittejä, keskeisiä pysähtymispaikkoja ja niiden välisiä yhteyksiä, kävelykeskustan luomaa kaupallista potentiaalia, jota kuhunkin kohteeseen kävelykatujen tai käveltävyyden parantamisen arvioitiin tuovan. 

Miksi juuri Esplanadit valittiin mukaan?

Esplanadit ja Esplanadin puisto olivat jo valmiiksi suosittua kävely- ja oleilualuetta, jonka viihtyisyyttä voitiin parantaa leventämällä kävelyalueita sekä vähentämällä päästöjä, melua ja muita liikenteen aiheuttamia haittoja. Alueella on myös paljon kivijalkaliikkeitä ja palveluja, joiden elinvoimaa kävelyvirtojen kasvu tukee.

Miksi muut kadut valittiin?

Kasarmikatu (kesällä 2023), Erottajankatu ja Designmuseon aukio olivat mukana, koska niiltä oli jo saatu hyviä kesäkatukokemuksia. Kävelyalueet näillä kaduilla luovat jatkuvuutta Esplanadin kävely-yhteyksiin ja kytkevät eteläistä kantakaupunkia tiiviimmin käveltävään ydinkeskustaan.

Lönnrotinkatu valittiin ydinkeskustasta länteen suuntautuvan pyöräliikenteen sujuvoittamiseksi. Järjestelyjen selkeyttäminen helpotti myös kävelyä, kun sähköpotkulaudoille ja pyöräliikenteelle osoitettiin selkeästi tila.

Mitä käveltävän keskustan laajentamisella tavoitellaan?

Tärkein tavoite on säilyttää keskustan rooli haluttuna työ-, palvelu- ja asiointipaikkana sekä lisätä sen viihtyisyyttä yhteisenä "olohuoneena". Paremmat kävelymahdollisuudet luovat viihtyisää ja elämyksellistä keskustaa, joka houkuttelee ihmisiä ajanviettoon ja tarjoaa puitteet erilaisille kaupunkitapahtumille ja kohtaamisille.

Muutoksilla pyritään selkeämpään kävelykatujen verkostoon ja sujuviin yhteyksiin aukioiden ja kävelyalueiden välillä. Uudistukset lisäävät myös kävelyn turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kokeilulla kerättiin kokemuksia ja tietoa Esplanadien ja niihin liittyvien katujen pysyvämpien ratkaisujen suunnittelua varten. Ratkaisuja tarkastellaan valmistelussa olevassa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Helsinki on päättänyt olla hiilineutraali vuonna 2030, mikä edellyttää muutoksia liikkumisessa. Kävelyolosuhteiden edistäminen on yksi toimista, joilla tavoitteeseen tähdätään.

Miten kävely, pyöräliikenne ja joukkoliikenne lisäävät keskustan elävyyttä?

Kävely, pyöräliikenne ja joukkoliikenne ovat tehokkaita ja tilaa säästäviä kulkumuotoja, joten niiden avulla saadaan liikutettua ihmisiä tehokkaimmin rajatussa tilassa. 

Kansainvälisten tutkimusten keskiarvon mukaan asiakasmäärät kasvavat noin 20–40 % kävelyolosuhteiden ja kaupunkiympäristön kehittämisen myötä. Helsingin keskustan asiointiselvityksen mukaan 82–90 % keskustan ostavista asiakkaista tulee asioimaan muilla kulkumuodoilla kuin autolla.

Miten kävelykeskustan edistäminen tukee elämyksellisyyttä?

Helsingin keskustalla on suuri merkitys koko kaupungin ja Suomen kasvoina. Keskustan julkinen tila on arjen toimintojen lisäksi näyttämö juhlille, tapahtumille, mielenosoituksille, kulkueille, oleskelulle ja kohtaamisille.

Parhaimmillaan kantakaupunki vetää puoleensa eri ikäisiä asukkaita, yrityksiä, palvelutuottajia ja matkailijoita. Tätä keskustan puoleensavetävää, elämyksellistä puolta halutaan kehittää ja vaalia. Viihtyisät ja turvalliset kävelyolosuhteet tukevat tavoitetta.

Nykyisillä kävelyalueilla on paljon huoltoliikennettä ja väärin pysäköityjä autoja. Miten huoltoajo toteutui kokeilualueella? 

Kokeilun aikana pyrittiin varmistamaan, että huoltoliikenteen paikkoja olisi sama määrä kuin lähtötilanteessa.Lisäksi huoltoliikenteen toimivuutta pyrittiin varmistamaan tehovalvonnalla huhtikuusta 2023 alkaen.

Huoltoliikenteen toimintaa havainnoitiin ennen kokeilua huhtikuussa 2023 ja kokeilun käynnistyttyä kesällä 2023. Näiden pohjalta laadittiin seurantaraportti. Seurantaportin mukaan (30.10.2023) kokeilu oli vähentänyt pysäköintiä jalkakäytävälle Esplanadeilla, mikä luultavasti johtui jalkakäytävälle ajon vaikeutumisesta levennysalueen vuoksi.

Lisäksi talvikauden havainnointia tehtiin helmikuussa 2024 kahtena eri päivänä aamu- ja iltapäiväliikenteessä. Talviajan havainnointiraportti laaditaan myöhemmin.

Miten varmistettiin, että uudesta kävelytilasta Pohjoisesplanadilla ei tullut sähköpotkulautojen parkkialue? 

Kaupunki neuvotteli alan toimijoiden kanssa pelisäännöistä kevään 2023 aikana. Neuvoitteluissa etsittiin ratkaisuja, joilla pysäköintiin saataisiin uusia pelisääntöjä.

Pysäköintiuudistuksen myötä keskusta-alueella sähköpotkulautojen pysäköintiä rajoitettiin merkittyihin paikkoihin. 

Miten kävely liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan?

Kestävien liikennemuotojen houkuttelevuuden lisääminen suhteessa autoliikenteeseen auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden päästöjä ja edistää siten Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Helsingissä tapahtuva toiminta ei enää lämmitä ilmastoa. Kaupunkirakenteen tulisi tukea ympäristöystävällisiä elämäntapoja.

Miten loskakelillä ja talvisäässä ketään saadaan kävelemään kävelykaduille?

Kokeilun suunnittelun yhteydessä  pyrittiin parantamaan keskustan houkuttelevuutta voitaisiin lisätä myös muulloin kuin kesäkaudella. Perinteisesti joulukuu on kesäkuukausien lisäksi vilkkaimpia kävelykuukausia ydinkeskustassa. Esplanadien alueelle toteutettiin kausivalaistusta talvikaudelle 2023–2024. 

Kuinka suuri ihmisistä saapuu keskustaan omalla autolla?

Helsingin keskustan asiointiselvityksen (2019) mukaan autolla keskustaan saapuvien osuus on noin 11–15 %.

Kuinka moni saapuu keskustaan joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä?

Helsingin keskustan asiointiselvityksen (2019) mukaan noin kolme neljästä vastaajasta kulkee Helsingin keskustaan asiointimatkoillaan joukkoliikenteellä. Kävellen saapuvien osuus on 8–12 %. Vastaajista noin 3 % käytti polkupyörää pääasiallisena kulkutapanaan keskustaan suuntautuvilla asiointimatkoilla.

Mikä on henkilöautoilun rooli jatkossa Helsingin keskustassa?

Keskusta-alue tarvitsee kaikkia liikennemuotoja. Myös henkilöautoilulla on tulevaisuudessa tärkeä rooli osana keskustan liikennettä. Kuitenkin liikenteen sujuvuus ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen edellyttävät, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan. Myös Helsingin ilmastotavoitteet edellyttävät kestävien kulkumuotojen suosimista.

Mitä vaikutuksia suunnitelmilla oli keskustaan henkilöautoilla tehtyjen matkojen määrään?

Henkilöautoilla ydinkeskustan läpi itä-länsi suunnassa tehtävien matkojen arvioitiin vähenevän 10 prosenttia. Esplanadeilla henkilöautoliikenteen arvioitiin vähenevän noin viidenneksen. Arvioitiin, että henkilöautoliikenne ei siirry ainakaan entisessä määrin kiertoreiteille muuttuvien alueiden lähikaduille, etenkin kun Kasarmikatu (kesä 2023) ja Erottajankatu olivat mukana kävelyalueiden laajennuksissa.

Tulokset osoittivat vuoden 2023 lopulla, että autoliikenteen määrä oli kokeilun myötä pysynyt Esplanadeilla käytännössä samana. Autoliikennettä oli siirtynyt jonkin verran Kaivokadulle. Myös Tehtaankadun ja Liisankadun liikennemäärät olivat kasvaneet. Kuitenkin heijastevaikutus muuhun katuverkkoon oli ollut maltillinen ja paikallinen. Ajoneuvoliikenteen kokonaismäärään ei tuloksissa otettu kantaa.

Ruuhkautuiko liikenne Esplanadeilla kaistojen vähentämisen myötä?

Esplanadin katujen autoliikenne on viimeisen 30 vuoden aikana noudattanut laskevaa trendiä. Keskustan poikittaislinjalla tehtävät vuosittaiset liikennelaskennat osoittavat liikennemäärien puolittuneen 1990-luvun alkuvuosista.

Pohjois- ja Eteläesplanadille esitettyjen kaistavähennysten vaikutuksia autoliikenteeseen on tarkasteltu Emme-liikennemallinnuksen avulla (Yritysvaikutusten arviointi lokakuussa 2022). Mallinnuksen perusteella Esplanadin katujen autoliikenne vähenee kaistamuutosten myötä yhteensä noin 4 000 autolla arkivuorokaudessa eli noin viidenneksen. Suurin vaikutus on länteen suuntautuvalle liikenteelle aamun vilkkaimpaan aikaan, jolloin matka-ajan Hakaniemestä Jätkäsaareen arvioitiin kasvavan kaistamuutosten myötä arviolta reilun minuutin.

Tarkastelun tulokset osoittivat vuoden 2023 lopulla, että autoliikenteen sujuvuus oli hieman heikentynyt Esplanadeilla. Ruuhka-aikoina matka-ajat pitenivät 1–3 minuutilla ja ruuhka-aikojen ulkopuolella alle minuutilla keskustan läpi kulkevilla automatkoilla.

Siirtyikö liikenne Esplanadeilta esimerkiksi Kaartinkaupungin kapeille sivukaduille?

Emme-liikennemallinnus arvioi ennakkoon, että kesäkatukokeilun kadut ehkäisisivät liikenteen siirtymistä Kaartinkaupungin paikalliskaduille. Arvioitiin, että noin puolet Esplanadeilta arkivuorokauden aikana vähenevistä autoista siirtyisi alueen muille kaduille, tarkemmin ottaen Kaivokadulle (n. 700 autoa) ja Kaartinkaupungin paikalliskaduille (n. 1 500 autoa).

Vuoden 2023 lopulla julkaistujen seurantatulosten mukaan autoliikennettä ei juurikaan siirtynyt Kaartinkaupungin paikalliskatuverkolle.

Vähenivätkö pysäköintipaikat Esplanadeilla?

Pysäköintipaikkomäärä väheni noin kolmannekseen. Poistuvien paikkojen määrä oli pieni suhteessa keskustan pysäköintipaikkojen kokonaiskapasiteettiin.

Miten lisääntyvät liikennemäärät muilla kaduilla vaikuttivat ko. katuihin?

Ennen kokeilua arvioitiin, että kaduilla, joilla autoliikenne lisääntyy, mahdolliset negatiiviset vaikutukset riippuvat kadun luonteesta (Yritysvaikutusten arviointi lokakuussa 2022). Kaivokadulla liikennemäärän lisääntyminen odotettiin jäävän marginaaliseksi suhteutettuna kadun nykyisiin autoliikennemäärin (n. 18 500 autoa arkivuorokaudessa).

Ennakkoon tiedostettiin, että Kaartinkaupungin katuverkolla liikennekuormituksen lisäys heikentäisi toteutuessaan niin liikenneturvallisuutta kuin viihtyisyyttäkin. Alle tuhannen auton lisäkuormitus vuorokaudessa on melko pieni, mutta vaikutuksen suunta olisi ollut selvä. Tarvittaessa olisi kuitenkin ollut mahdollisuus tehdä nopeita toimenpiteitä paikalliskatujen kautta tapahtuvan läpiajon houkuttelevuuden vähentämiseksi.

Joulukuussa 2023 julkaistujen alustavien tulosten mukaan autoliikennettä siirtyi eniten Kaivokadulle, jossa autoliikenteen määrä kasvoi kolmanneksen, mutta oli silti matalampi kuin normaalitilanteessa (ennen Mannerheimintien katutöitä). Kaivokadun autoliikenteen sujuvuuteen liikennemäärän lisäys ei juuri vaikuttanut.

Liikennemäärät kasvoivat Tehtaankadulla ja Liisankadulla, mutta näillä kaduilla ei havaittu muutoksia autoliikenteen sujuvuudessa. Autoliikennettä ei juurikaan siirtynyt Kaartinkaupungin paikalliskatuverkolle. Pohjoisella Makasiinikadulla liikennettä oli hieman enemmän kuin lähtötilanteessa.

Miten muutokset paransivat pyöräilyn edellytyksiä? 

Jo ennakkoon arvioitiin, että Esplanadin liikennejärjestelyjen vaikutukset saattavat jäädä pyöräilyn osalta vähäisiksi. Lähtötilanteessa pyöräliikenteen pääreitti kulki Eteläesplanadilla puiston puolella kapeana kaksisuuntaisena yhteytenä. Lisätilaa pyöräilylle osoitettiin toteuttamalla Eteläesplanadille uusi kaksisuuntainen pyörätie. Entinen pyörätie siirtyi jalankulun käyttöön. Lönnrotinkadun länteen suuntautuva uusi pyöräkaista paransi pyöräilyn edellytyksiä länteen.

Pohjoisesplanadin pyörätie on kokeilun myötä ollut vilkkaassa käytössä, ja se on parantanut etenkin kävelijöiden turvallisuutta ja sujuvuutta.

Rakennettiinko Pohjoisesplanadille tai sen läheisyyteen uusia pyörien pysäköintipaikkoja?

Jo entuudestaan Esplanadeilla, Kauppatorilla ja Kaartinkaupungissa oli pyörätelineitä. 

Kaupunkiympäristön toimiala tarkasteli mahdollisuuksia lisätä pyörien pysäköintipaikkoja esimerkiksi Keskuskadun alkupäähän tai Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulman läheisyyteen. Varsinaiset pyöräparkit sijoitetaan lähtökohtaisesti joukkoliikenteen asemien ja solmukohtien yhteyteen. Uusia pyörien pysäköintipakkoja rakennettiin Eteläesplanadille ja Kasarmikadulle.

Miksi Eteläesplanadille rakennettiin väliaikainen pyörätie?

Ennakkoon ajatuksena oli, että Eteläesplanadin pyörätie kohentaa etenkin jalankulkijoiden olosuhteita, kun pyörillä ja sähköpotkulaudoilla liikkujat erotetaan aiempaa selkeämmin kävelijöistä. Jalankulkijoille vapautui järjestelyn myötä leveämpi jalkakäytävän tila puiston puolelle.

Kävelyn olosuhteet paranivat etenkin Kappelin kohdalla, jossa ei aiemmin ollut jalkakäytävää. Monet jalankulkijat erehtyivät kävelemään Kappelin takana kulkevalla pyörätiellä. Uudistuksen jälkeen jalkakäytävältä näyttäneestä pyörätiestä tuli jalkakäytävä. Uudistus toi lisää tilaa sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.

Miksi Eteläesplanadin pyörätie asfaltoitiin?

Pyörätie asfaltoitiin väliaikaisesti, jotta pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat käyttäisivät sitä, eivätkä hakeutuisi asfaltoidulle jalkakäytävälle. Etenkin sähköpotkulaudoilla nupukivillä ajaminen on hyvin hankalaa.

Asfalttipinta kuoritaan kokeilun päätyttyä nupukivistä. Nupukiveystä myös kunnostetaan, kun Esplanadien katusaneeraukset toteutetaan lähitulevaisuudessa omana hankkeenaan.

Pitenivätkö autoilijoiden matka-ajat keskustassa?

Ennakkoon arvioitiin, että henkilöautoilla kuljetut matka-ajat voivat hieman kasvaa ruuhkaisimpina aikoina. Suurimman vaikutuksen arveltiin kohdistuvan länteen suuntautuvalle liikenteelle aamun vilkkaimpaan aikaan, jolloin matka-ajan arviointiin kasvavan Hakaniemestä Jätkäsaareen kaistamuutosten myötä arviolta reilun minuutin.

Joulukuussa 2023 saatujen ensimmäisten seurantatulosten mukaan autoliikenteen sujuvuus heikentyi Esplanadeilla, mutta heijastevaikutukset muuhun katuverkkoon olivat maltillisia ja paikallisia. Vaikutuksia oli havaittavissa lähinnä Pohjoisrannassa ja Kaivokadulla.

Seurannan tulosten mukaan matka-ajat autolla keskustan läpi kulkevilla reiteillä pitenivät kestoltaan kokeilun alkamisen jälkeen keskimäärin noin 10 prosenttia. Matka-aikojen pitenemiseen vaikuttivat myös muut kantakaupungin katutyömaat.

Miten keskustaan pääsi kokeilun aikaan sujuvasti, jos jätti oman auton kotiin?

Jo ennen kokeilua suurin osa ihmisistä saapui keskustaan joukkoliikenteellä. Joukkoliikenne kehittyy yhä mm. uudistuvin raideyhteyksin. Uudet raideyhteydet kytkevät keskustan tehokkaasti lähelle ja kauas. Myös liityntäpysäköinti on toimiva tapa lyhentää matkaan kuluvaa aikaa.

Miten esteettömyys huomioitiin uudistusten suunnittelussa?

Esplanadit kuuluvat esteettömyyden erikoisalueeseen ja tämä huomioitiin tilapäisten rakenteiden suunnittelussa. Suunnitelmat käytiin läpi esim. Vammaisneuvoston kanssa. 

Miten kokeilussa huomioitiin pelastustoiminta?

Pelastustoiminnan edellytyksiä kokeilun aikana suunniteltiin yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Suunnitelmissa otettiin huomioon mm. pelastusreitit ja pelastuskaluston nostopaikat sekä katujen geometrian mitoittaminen huomioiden pelastusajoneuvojen tilatarpeet. Esimerkiksi Eteläesplanadilla pyörätie on toteutettu siten, että hälytysajoneuvon on tarvittaessa mahdollista väistää pyörätien puolelle, samoin Esplanadien varrella sijaitsevien rakennusten aiheuttamat vaatimukset pelastustoiminnalle huomioitiin. Pelastuslaitoksen kanssa käytiin säännöllisesti läpi kokeilun vaikutuksia pelastustoimintaan.

Voisiko nopeusrajoitus Pohjoisesplanadilla olla 20 kilometriä tunnissa?

Helsingissä 20 km/h nopeusrajoitusta on käytössä vain pihakaduilla. Muilla alueille ei 20 km/h rajoituksia ole käytetty. Nopeusrajoitus Esplanadeilla oli ennen kokeilua 30 km/h, eikä sen alentamiselle ollut riittäviä perusteluja. Nähtiin, että Esplanadien ajoratojen kaventaminen jo sinänsä alentaa nopeuksia. Nopeusrajoitukseen ei tehty muutoksia.  

Miten Katajanokalta pääsi kokeilun myötä liikkumaan autolla?

Esplanadien yksikaistaisiksi muuttaminen vaikutti eniten autoliikenteen sujuvuuteen juuri länteen päin.

Autoliikenteen sujuvuutta yksikaistaisilla Esplanadeilla arvioitiin väliaikaisia toimenpiteitä valmisteltaessa. Esplanadien sujuvuutta määrittelee suurelta osin liittymien järjestelyt Mannerheimintiellä ja Havis Amandan ympäristössä. Näiden liittymien välityskyky pyrittiin säilyttämään lähellä entistä, vaikka kaistamäärä Esplanadeilla väheni. Arvio oli, että Esplanadin läpi ajaminen hidastuisi pahimpaan ruuhka-aikaan noin minuutilla. Joulukuun 2023 seurantatulosten mukaan matka-ajat autolla keskustan läpi kulkevilla pitenivät ruuhka-aikoina noin 1–3 minuutilla.

Miten keskustan liikennevirtojen suunniteltiin ohjautuvan, kun useita liikennettä uudelleenohjaavia katuremontteja ja muita muutoksia toteutettiin samanaikaisesti?

Kantakaupungissa oli kokeilun aikaan käynnissä ja tulossa monia eri hankkeita, joilla arvioitiin olevan vaikutusta alueen liikenteeseen.

Esplanadien ja siihen liittyvien katujen kokeilun suunniteltiin kestävän alkukesästä 2023 loppuvuoteen 2024. Kaivokadun remontti on käynnistymässä vasta tämän jälkeen, jolloin Esplanadeille voidaan palauttaa kaksi ajokaistaa suuntaansa remontin ajaksi.

Esplanadeilla ja Mannerheimintiellä kulkeva liikenne on pääasiassa eri suunnista saapuvaa, jolloin näiden kohteiden väliaikaiset järjestelyt eivät aiheita yhteisvaikutuksia kovin monen matkaan. Esplanadien väliaikaisten järjestelyjen arvioitiin ruuhka-aikaan hidastavan länteen suuntautuvaa liikennettä noin minuutin. Arvio on alustavien seurantatulosten mukaan (joulukuu 2023) tarkentunut 1–3 minuuttiin. 

Miten Esplanadien kaistajärjestelyt vaikuttivat liikennevirtoihin laajemmin keskusta-alueella? 

Ennakkoon arvioitiin, että keskustan liikenneverkon tasolla Esplanadien kaistajärjestelyjen vaikutukset jäävät pieniksi.

Oheiset kuvat suunnitteluvaiheesta näyttävät, että ennusteen mukaan liikennemäärä Pohjoisesplanadilla vähenee noin 300 ajoneuvolla tunnissa aamu- ja iltaruuhkan aikaan. Ennusteen mukaan liikenteestä vajaa kolmannes siirtyisi Kaivokadulle ja noin neljännes Kaartinkaupunkiin. Loput matkoista jäisi joko tekemättä tai ne tehtäisiin muilla kulkumuodoilla. Ennakoitiin, että toisen kaistan poistaminen hidastaisi esimerkiksi aamuruuhkassa Hakaniemestä Jätkäsaareen tehtävää matkaa reilulla minuutilla. Alustavat seurantatulokset joulukuulta 2023 osoittivat vastaavien matkojen pidentyneen 1–3 minuutilla ruuhka-aikaan.

Ennusteen mukaan Eteläesplanadin liikennemäärän arvioitiin vähenevän iltaruuhkassa noin 300 ajoneuvolla tunnissa, josta noin kahden kolmasosan arvioitiin siirtyvän Kaartinkaupunkiin.

Lisäksi arvioitiin, että yksi kolmasosa matkoista tehtäisiin muilla kulkumuodoilla tai jäisi tekemättä tai siirtyisi keskustan ulkopuolelle. Ennuste arvioi aamuruuhkan vaikutuksen jäävän pieneksi, kun taas iltaruuhkan aikana matka-aikojen ennakoitiin jopa nopeutuvan.

Liikennemäärien muutokset aamuruuhkassa 2022 (pdf) 

Liikennemäärien muutokset iltaruuhkassa 2022 (pdf) 

Joulukuussa 2023 saatujen ensimmäisten seurantatulosten mukaan autoliikenteen määrä säilyi Esplanadeilla entisenä, joten samalla sujuvuus heikentyi hieman, kun käytössä oli vain yhdet kaistat. Heijastevaikutukset muuhun katuverkkoon olivat maltillisia ja paikallisia, eikä niitä voitu täysin erotella muiden Helsingin keskustan katutyömaiden vaikutuksista.

Millaisia vaikutuksia kävelyalueiden laajentamisella oli alueen yrityksiin? 

Yritykset saivat mahdollisuuden laajentaa toimintaansa katutilaan nykyistä enemmän. Asiointipysäköintipaikkojen väheneminen vaikuttaa niihin asiakkaisiin, jotka saapuvat palveluihin autolla.

Alueen toimijoiden viestejä kuunneltiin herkällä korvalla. Kaupunkiympäristön suunnittelu vaatii kuitenkin aina kompromisseja erityisesti keskustassa, jossa tilaa on hyvin rajallisesti eikä vapaata tilaa ole käytännössä lainkaan. Esplanadien väliaikaisten järjestelyjen aikana seurattiin niiden vaikutuksia niin keskustan toimijoihin, alueen viihtyisyyteen kuin liikenteen sujuvuuteen. Näiden kokemusten pohjalta suunnitellaan myöhemmin alueen pysyvät ratkaisut.

Ensimmäiset tulokset loppuvuonna 2023 osoittivat, että alueen yritysten itse kertomat vaikutukset vaihtelivat suuresti eri toimialojen välillä. Positiivisimmista vaikutuksista kertoivat ravintola- ja kahvila-alan yritykset.

Kuinka montaa yritystä Esplanadien liikennejärjestelyjen muutokset koskivat?

Vaikutukset rajautuiat melko pienelle alueelle Esplanadin katujen välittömään läheisyyteen. Esplanadeilla toimivia yrityksiä on reilu 600 kappaletta, joista suurimpaan osaan kokeilulla ei todennäköisesti ollut merkittäviä vaikutuksia.

Mitä kansainväliset tutkimukset kertovat liikkumisen ja yritysten elinvoiman suhteesta?

Kansainvälisissä esimerkeissä ja tutkimuksissa on havaittu, että kävelyalueiden lisääminen ja katuympäristön kohentaminen lisäävät alueen kävelijä-, oleilija- ja asiakasmääriä. Joissain tapauksissa näiden muutosten on todettu kasvattaneen alueen liikevaihtoa. Tutkimukset osoittavat, että autolla saapuvien asiakkaiden määrä usein yliarvioidaan.

Tampereen yliopiston Kävelystä elinvoimaa -raportin mukaan (2013) kansainväliset tutkimukset näyttävät melko kiistattomasti, että kävelyolosuhteiden parantamisen myötä kävelijämäärät kasvavat. Paikallisten on havaittu tekevän enemmän ostoksia lähiympäristössään sen lisäksi, että kauempaa tulevien vierailijoiden määrä kasvaa.

Miten keskustan kivijalkakaupat pärjäävät kilpailussa, jos niihin ei pääse autolla?

Keskustaan voi tulla autolla ja pysäköidä esimerkiksi maksulliseen pysäköintihalliin, joita Helsingistä löytyy useita. Toisaalta suurin osa ihmisistä saapuu jo nyt keskustaan joukkoliikennevälineillä.

Lisäksi kansainvälisissä esimerkeissä ja tutkimuksissa on havaittu, että kävelyalueiden lisääminen ja katuympäristön kohentaminen lisäävät alueen kävelijä- ja oleilijamääriä sekä myös asiakasmääriä.

Kävelystä elinvoimaa -raportin mukaan (2013) kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kävelijöiden ja pyöräilijöiden ostovoima näyttää olevan vähintään yhtä suuri kuin autoilijoilla. Vaikka kertaostos olisi pienempi näillä kulkutavoilla, niin käyntikertoja kertyy enemmän.

Kuka vastasi arvokkaiden kävely- ja oleilualueiden ilmeestä ja kalustuksesta?

Esplanadien alue on ainutlaatuinen ja historiallisesti arvokas ympäristö. Sekä kalustuksessa että rakenteissa tavoiteltiin yhtenäistä, esteettistä ja viimeisteltyä toteutusta. Kalustus eri katuosuuksilla suunniteltiin kaupungin, konsulttien ja alueen toimijoiden yhteistyönä. Kokeilussa pyrittiin mahdollisimman laadukkaaseen väliaikaiseen ratkaisuun.

Mistä kesäkaduille ja muualle keskustaan saadaan lisää ihmisiä kävelemään ja oleilemaan?  

Kesäkatujen kävelijämäärät nousivat kesinä 2020 ja 2021. Vuonna 2022 ne pysyivät verrattain samana. Viihtyisillä alueilla ihmiset viettävät enemmän aikaa.

Kesäkatujen tarkoitus ei ole niinkään tavoitella tapahtuman tavoin suuria ihmismassoja, vaan tarjota kesäisin paikkoja levähtämiseen ja viihtymiseen.

Uusien reittien löytäminen voi viedä aikaa. Mitä pidempään muutokset ovat voimassa, sitä todennäköisemmin ihmiset myös löytävät sinne, ellei kyseessä ole esimerkiksi Senaatintorin tai Kasarmitorin toriterassin kaltainen erikoiskohde, johon ihmiset lähtevät erikseen tutustumaan.  

Minkälaista palautetta kesäkaduista on tullut alueen yrittäjiltä?

Suurin osa vastaajista toivoi kesäkatujen toteuttamista uudelleen, kun asiaa kysyttiin suoraan suullisesti alueen kivijalkayrittäjiltä vuonna 2022.

Vuonna 2021 kesäkadut toteutettiin Kasarmitorin terassin kanssa. Silloin valtaosa yrittäjistä suhtautui positiivisesti sekä katuihin että terassiin ja koki niillä olleen positiivisia vaikutuksia yritystoimintaan.

Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä yrityksistä vähän yli puolet toivoi lisää kesäkatuja. Yrittäjien palaute oli edellistä vuotta kriittisempää erityisesti suhteessa kesäkatujen toteutukseen. Moni yritys on raportoinut kesäkaduilla olleen selkeä positiivinen vaikutus myyntiin, mutta monella yrityksellä vaikutusta myyntiin ei ole ollut.

Minkälaista palautetta asukkailta on tullut kesäkatukokeiluista?

Kesäkatuja koskevaan verkkokyselyyn vuonna 2022 osallistui 950 vastaajaa. Kyselyssä oli mahdollisuus arvioida kaupungin aiemmin toteutettuja kesäkatuja. 85 % vastaajista toivoo kaupungilta jatkossakin kesäkatujen kaltaisia kokeiluja.

Houkutellaanko väkeä Esplanadeille uusin tapahtumin?

Kaupunki pyrkii luomaan puitteita ja mahdollistamaan muiden osapuolten ehdotusten mukaisia tapahtumia. Tavoitteena on, että keskusta olisi elävä ympäri vuoden.

Miten Keskuskadusta saadaan houkuttelevampi ja luontevampi osa keskustan yleisötapahtumia?

Keskuskatu on tunnistettu tapahtumien aikaan siinä mielessä pullonkaulaksi, että leveän pelastusväylän vuoksi tapahtumat eivät voi juurikaan levittäytyä tälle kävelykadulle. Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tarkastellaan mahdollisuuksia Keskuskadun aktiivisemmalle käytölle.

Kaupunki kehittää keskustan kävelyalueiden verkostoa kokonaisuutena ja ymmärtää sen yhtenäisyyden merkityksen etenkin tapahtumien aikaan.  

Onko Pohjoisesplanadin levennetty kävelyalue hyvin hoidettu myös talvella?

Hyvällä suunnittelulla myös tilapäiset rakenteet kestävät talvikunnossapitoa. Lähtökohtaisesti alueen vuokrannut toimija hoitaa sitä myös talvella. Kaupunki vastasi jalkakäytävistä ja ajoradasta.

Miten alueen yritykset otetaan mukaan uudistusten suunnitteluun?

Esplanadien kävely- ja oleilualueiden käyttö ja kalustus suunniteltiin alueen yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa yhteisissä työpajoissa marraskuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä.

Suunnitteluratkaisuista kerättiin palautetta alueen katujen kiinteistönomistajilta, yrityksiltä ja kaupunkilaisilta, jotta pysyvät ratkaisut voitiin suunnitella kaikkia osapuolia parhaiten palveleviksi.

Alueen yritysten edustajilla oli mahdollisuus ilmoittaa työpajoissa tai sähköpostitse kiinnostuksensa yksityishaasteluun yrityksensä tarpeista ja toiveista kokeilualueita koskien. 

Miten kaupunkilaiset voivat osallistua uudistusten suunnitteluun tai kertoa mielipiteensä?

Kaupunkilaisille järjestettiin avoin suunnittelutyöpaja joulukuussa 2022. Kaupunkilaisista koottiin myös raati, joka kehittää kävelyalueiden suunnitelmia yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa, pohtii ideoita kaupunkiympäristön parantamiseksi sekä testaa kesällä uusia kävelyalueita. 

Mielipiteensä ja toiveensa voi kertoa myös kaupungin palautekanavan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta. 

Miten uudistuksista kerättiin palautetta?

Koko prosessin ajan erilaisten kyselyiden ja vuorovaikutustilaisuuksien anti koottiin muistiin. Koko kokeilun ajan kerättiin kokemuksia ja mielipiteitä laajasti sekä alueen toimijoilta että kaupunkilaisilta.
 

Kokeilujen onnistumista seurataan tiiviisti koko sen keston ajan.

Miten seurannan kannalta tärkeä liikennelaskenta toteutetaan? 

Hankkeen liikenteellisten vaikutusten seuranta jatkuu vuonna 2024. Liikennelaskennat toteutetaan videokuvauksen ja kuvatulkinnan avulla. Kävelijöiden, pyöräilijöiden, moottoriajoneuvojen ja sähköpotkulautailijoiden määriä lasketaan yhteensä 20 kohteessa. Videokuva-aineistoa kerätään kokeilualueiden välittömässä läheisyydessä Esplanadeilla, Kasarmikadulla, Erottajankadulla, Korkeavuorenkadulla ja Lönnrotinkadulla sekä niihin liittyvillä kokeilualueen ulkopuolisilla keskeisillä reiteillä.  Seuranta on jatkuvaa Etelä- ja Pohjoisesplanadilla sekä Lönnrotinkadulla, muualla tehdään aluksi otoslaskentoja. Jatkuvaa seurantaa laajennetaan vuoden kuluessa kattamaan yhteensä 13 kohdetta. Otoksia kuvataan vuoden 2024 aikana helmi-, huhti-, heinä-, elo-, syys- ja joulukuussa yhtenä arkipäivänä jokaisessa kohteessa ja osassa lisäksi yhtenä lauantaina. Vuonna 2023 otoksia kuvattiin heinä-, elo-, syys- ja joulukuussa. Näiden lisäksi vuoden 2024 tuloksia verrataan kokeilua edeltäneisiin liikennemääriin huhtikuulta 2023.

Miten henkilöajoneuvoliikenteen sujuvuutta seurataan?

Autoliikenteen sujuvuuden, reittien ja matka-aikojen muutoksia seurattiin ajoneuvoista saatavien GPS-pohjaisten tietojen avulla. Dataa hyödynnettiin eri vuorokauden- ja vuodenajoilta, vertailukohtana tarkasteluissa käytettiin vuoden 2022 syksyn aineistoa. Dataa tarkasteltiin eri näkökulmista: liikennetilannetta arvioitiin sekä verkostollisesti että katukohtaisesti. Lisäksi seurattiin, miten matka-ajat ja reitit tiettyjen kohteiden välillä muuttuvat.  

Vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Miten huolto- ja tavaraliikenteen sujuvuutta seurattiin?

Huoltoliikenteen sujuvuutta sekä lastaukseen tarkoitettujen paikkojen riittävyyttä seurattiin havainnoimalla, videotallenteita analysoimalla ja toimijakyselyllä. Esplanadeilla oli tehty havainnointeja jo huhtikuussa 2023, jotta saatiin vertailukohta kokeilua edeltäneeseen tilanteeseen. Havainnointia tehtiin myös helmikuussa 2024 aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana.

Esplanadien kokeilun huoltoliikenteen seuranta 2023 (pdf, 0,5 Mt)

Miten vaikutuksia keskustan elinvoimaan mitattiin?

Kaupungilla oli käytössään koronaa edeltäneeltä ajalta erilaista dataa, johon peilattiin kokeilun vaikutuksia. Vertailupohjaa antoivat Helsingin keskustan elinvoimalaskenta, Helsingin keskustan elävyysindeksi ja tiedot liiketilojen käyttöasteesta.

Uusi elinvoimamittaristo tilattiin ulkopuoliselta asiantuntijataholta. Selvityksessä huomioitiin tarkastelualueen yritysten liikevaihdon kehitys perustuen yritysten itse raportoimiin muutoksiin. Lisäksi kuultiin kokeilualueen yrityksiä ja alueella toimivia kuljetusyrityksiä, matkailualan toimijoita ja tapahtumajärjestäjiä.  Tavoitteena oli selvittää mm. asiakasmäärien kehitystä, työpaikkojen määrän kehitystä ja kokemuksia uuden katutilan hyödyntämisestä. 

Esplanadien määräaikaisen kokeilun elinvoimavaikutusten seuranta (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Miten ihmisten kokemia vaikutuksia tutkittiin?

Ihmisten viihtyvyyttä, uusien alueiden käytön määrää ja luonnetta sekä yleistä suhtautumista uusiin alueisiin ja vastaaviin kokeiluihin arvioitiin. 

Kokeilun aikana uusien kävelyalueiden käyttöä havainnoitiin eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. Eri käyttäjäryhmien kokemuksia kerättiin katuhaastatteluilla sekä keskusteluissa ja kävelykierroksella kaupunkilaisraadin kanssa. Lisäksi toteutettiin kysely kaupunkilaisille.

Esplanadien kokeilun käyttäjähavainnointi ja haastattelut kesältä 2023 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsinkiläisten kokemukset Esplanadien ja kesäkatujen kokeilusta -kyselytutkimus (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Miten ilmanlaatua ja ääniympäristöä seurattiin?

Ilmanlaadun seurantaa eli typpioksidipitoisuuksien mittaamista jatkettiin Pohjoisesplanadilla. Lönnrotinkadulla mitattiin pienhiukkasten määrää ja typpioksidipitoisuuksia. Ääniympäristön muutoksen seuranta perustui haastatteluihin ja kyselyihin.

Mihin päätöksiin käveltävän keskustan edistäminen perustui?

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti ydinkeskustan kävely-, oleskelu- ja pyöräilyalueiden kokeiluluontoisen laajentamisen valmistelun käynnistämisestä 15. marraskuuta 2022.

Kaupunginhallitus päätti 25. tammikuuta 2021 käveltävän keskustan laajentamisen jatkosuunnittelusta. Päätöksessä esitettiin, että kävelykeskustan laajentamisesta tehdään esitys päätöksentekoon ja yhtenä suunnittelussa tarkasteltavana alueena on Esplanadien alue.

Kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa 2021 myös Helsingin keskustavision, joka linjaa mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelua kantakaupungissa.

Visiossa mm. linjataan, että laaja käveltävä keskusta lisää sosiaalista kanssakäymistä, kannustaa liikkumiseen, ulkona oleskeluun ja kohtaamisiin. Katutilan käyttöä priorisoidaan kestävien kulkumuotojen näkökulmasta. Tutustu Helsingin keskustavisioon.

Mitä muita strategioita tai linjanvetoja kävelyolosuhteiden edistämisen taustalla on?

Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 edellyttää kävelykeskustan suunnittelua ja liikennejärjestelyjen kehittämistä keskustan elinvoimaa ja kasvua tukeviksi.

Edellä mainittujen päätösten ja kaupunkistrategian taustalla on huomattava määrä muita päätöksiä, linjauksia, strategioita ja selvityksiä, jotka on huomioitu niitä muodostettaessa.

• Vuoteen 2032 ulottuva ydinkeskustan maankäytön kehityskuva, joka ohjasi myös liikenteellisiä ratkaisuja.   
• Helsingin keskustan asiointiselvitys, joka on Helsingin kaupungin, Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin City Markkinoinnin vuonna 2019 teettämä selvitys. Siinä tutkittiin ketkä keskustassa asioivat, miten he sinne tulevat ja kuinka paljon rahaa he kuluttavat.
• Lukuisat kansainväliset selvitykset, tutkimukset ja verrokkikaupungeista saadut kokemukset luovat osaltaan pohjaa Helsingin päätöksille.

Mitkä ovat keskustan kehittämisen seuraavat etapit?

Valmisteilla olevassa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään ydinkeskustan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, suuntaviivat ja toimet. Suunnitelmassa hyödynnettiin kävelykeskustan laajentamisesta saatavaa tietoa.

Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta laaditaan myöhemmin tarkemmat, toteutukseen johtavat suunnitelmat.