Kaavoitus ja suunnittelu jakautuu eri tasoihin
Minne Helsingissä rakennetaan ja minne ei? Varataanko alue asunnoille, työpaikoille vai virkistykseen? Miten liikenne kaupungissa hoidetaan? Tällaisia kysymyksiä ratkaistaan kaavoituksella.
-
Yleiskaava antaa suuntaviivat maankäytölle
Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka antaa suuntaviivat koko kaupungin rakentamiselle pitkälle tulevaisuuteen. Yleiskaava laaditaan Helsingissä noin kymmenen vuoden välein, ja se ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta. Yleiskaavaa voidaan muuttaa pienemmällä alueella osayleiskaavalla.
-
Osayleiskaavat täydentävät yleiskaavaa
Yleiskaavaa voidaan täydentää tai muuttaa suppeammalle alueelle laadittavalla osayleiskaavalla, joka on yleensä koko kaupungin yleiskaavaa tarkempi yleiskaava.
Osayleiskaavalla osoitetaan alueen keskeinen yhdyskuntarakenne ja siinä keskitytään kaupunkirakenteen kannalta keskeisiin asioihin, kuten asumiseen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiseen, liikenneyhteyksiin sekä virkistys- ja viherverkostoon. Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavoitusta.
-
Asemakaava kertoo, mihin aluetta voi käyttää
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon sinne saa rakentaa. Asemakaava voi koskea kokonaista asuinaluetta tai vain yhtä tonttia. Joskus ennen asemakaavaa laaditaan suunnitteluperiaatteet tai kaavarunko. Tyypillisesti asemakaavassa säädellään
- alueen käyttötarkoitusta – esimerkiksi asuntoja, toimistotilaa tai kauppoja
- rakentamisen määrää, sijaintia ja korkeutta
- rakennusten ulkoasuun liittyviä asioita
- pysäköintipaikkojen sijaintia ja määrää
- katujen ja viheralueiden sijaintia.
-
Katu- ja puistosuunnitelmat seuraavat asemakaavaa
Kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja kaava tullut voimaan, kaupunki laatii asemakaavan sisältämistä kaduista ja puistoista katu- ja puistosuunnitelmat. Ne määrittävät rakennettavien katujen ja puistojen
- tarkan sijainnin
- pintamateriaalit
- istutukset
- kalusteiden sijainnin
- valaistus- ja kuivatusratkaisut.
Kysymyksiä suunnittelun etenemisestä
-
Kun aloitamme kaavan tekemisen, voit antaa palautetta esimerkiksi kaavan tavoitteista tai siitä, miten kaavan laatimiseen voi työn edetessä osallistua. Nämä asiat on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, josta käytetään lyhennettä OAS.
-
Kun ehdotuksemme kaavaksi on valmis, voit antaa siitä palautetta eli jättää muistutuksen ennen kuin kaupunkiympäristölautakunta tekee päätöksen kaavaehdotuksesta.
-
Kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan, sinulla on mahdollisuus valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.
-
Katu- ja puistosuunnitelmista voit antaa palautetta, kun suunnitelmien luonnokset ovat valmistuneet. Lisäksi voit jättää suunnitelmaehdotuksesta muistutuksen ennen kuin kaupunkiympäristölautakunta tekee päätöksen suunnitelmasta.
-
Suunnitelmavahti on helpoin tapa saada tieto siitä, milloin suunnitelmiin voi ottaa kantaa. Suunnitelmavahti-palvelu lähettää sähköpostiisi viestin aina kun suunnitelmia voi kommentoida.
-
Verkkosivulla hel.fi/suunnitelmat listaamme suunnitelmat, joista voi antaa palautetta juuri nyt. Hyväksytyistä kaavoista ilmoitamme verkkosivulla hel.fi/kaavakuulutukset
-
Kirjeitse ilmoitamme suunnittelun alkamisesta muun muassa alueen maanomistajille, taloyhtiöiden isännöitsijöille ja asukasyhdistyksille.
Kaikista valmisteilla olevista kaavoista voit antaa palautetta olemalla yhteydessä kaavan valmistelijaan tai lähettämällä kirjallista palautetta kaupungin kirjaamoon. Joistakin kaavoista järjestetään myös asukastilaisuuksia tai verkkokeskusteluita. Löydät tarkemmat tiedot osallistumistavoista kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Koska suunnittelu on usein ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista, on tärkeää, että mahdollisimman laaja kirjo erilaisia näkökulmia tuodaan esiin suunnittelun alkuvaiheessa. Suunnittelun edetessä palaute luonnoksista auttaa parantamaan niitä. Emme lopeta suunnittelua sitä vastustavan palautteen takia, koska suunnittelu perustuu kaupunginvaltuuston päättämiin tavoitteisiin, mutta välitämme tiedon vastustuksesta suunnitelmista päättäville poliitikoille, jotta he voivat ottaa sen huomioon suunnitelmasta päättäessään.
Aloitteen asemakaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi voi tehdä maanomistaja tai kaupungin omistaman maan vuokralainen. Hakemus ei automaattisesti johda kaavan laatimiseen, vaan arvioimme asemakaavoituksen tarkoituksenmukaisuuden tapauskohtaisesti. Lue lisää asemakaavamuutoksen hakemisesta verkkosivulla hel.fi.
Myös muut helsinkiläiset - asukkaat, yritykset tai yhteisöt - voivat tehdä aloitteen asemakaavan laatimiseksi. Aloite tehdään kuntalaisaloitteena, ja sen voi tehdä esimerkiksi oikeusministeriön Kuntalaisaloite.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)-verkkopalvelun kautta. Arvioimme tapauskohtaisesti, laaditaanko aloitteen pohjalta asemakaava. Jos aloitteen takana on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista helsinkiläisistä, aloite käsitellään valtuustossa kuuden kuukauden kuluessa sen tekemisestä.
Helsingissä kaavat ja katu- ja puistosuunnitelmat valmistellaan kaupunkiympäristön toimialalla. Suunnitelman valmistelijan yhteystiedot löydät suunnitelman tiedoista esimerkiksi karttapalvelusta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Lopulliset päätökset asemakaavoista, osayleiskaavoista ja yleiskaavoista tekee kaupunginvaltuusto. Ennen kaavojen käsittelyä valtuustossa ne on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Jos asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia, siitä päättää pelkästään kaupunkiympäristölautakunta.
Katu- ja puistosuunnitelmista päättää kaupunkiympäristölautakunta. Jos katu- ja puistosuunnitelman toteutuskustannukset ovat riittävän suuret, suunnitelmat käsitellään myös kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.
Asemakaava tai yleiskaava tulee voimaan valitusajan jälkeen verkkosivuilla julkaistavalla kuulutuksella.
Jos kaavasta on valitettu, kaava tulee voimaan, jos oikeus hylkää valitukset. Tällaisessa tapauksessa kaava tulee voimaan oikeuskäsittelyn jälkeen julkaistavalla kuulutuksella.