Vuonna 2020 voimaan tullessa uudessa asumisen ja maankäytön toteutusohjelmassa (AM-ohjelma) on määritelty tavoitteeksi puurakentamisen lisääminen Helsingissä. Lisäksi Helsingin ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa tavoitellaan puurakentamisen merkittävää kasvua.
Vaikka puukerrostaloja on tähän asti rakennettu suhteellisen vähän, niitä on tulossa lähitulevaisuudessa paljon enemmän. Esimerkiksi Honkasuo on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue, puutalojen kaupunkikylä Luoteis-Helsingissä.
Puurakentaminen on näkyvästi mukana myös kaupungin kerrostaloasumisen parantamiseen tähtäävässä Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa. Vuonna 2020 ohjelmassa julkaistiin muun muassa raportti hankkeesta, jossa vertailtiin identtisiä puu- ja betonirakenteisia kerrostaloja. Muita puurakentamisen hankkeita ohjelmassa ovat Kiertotalouskortteli, Tulevaisuuden puukerrostalo, Village Co-Living + LiM sekä Urbaani puukortteli.
Mellunkylän kaupunginosa toimii puolestaan uudenlaisen puurakentamisen ja älykkään asumisen kaupunkilaboratoriona Helsingin kaupungin innovaatioyhtiön Forum Viriumin Fiksu kaupunki -hankkeessa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Mellunkylän alueella puurakentamisen kehittäminen palvelee paitsi kestävän asumisen ja täydennysrakentamisen tavoitteita myös ihmisten toiveita saada asua luonnonmukaisesta materiaalista rakennetuissa taloissa.
Puurakentamiskohteita
Ala-Malmilla, Karviaistie 12:ssa sijaitsevaan asuinkerrostalojen kortteliin järjestettiin 2020-2021 suunnittelukilpailu, jossa tuli suunnitella rakennusten kuoriva saneeraus sekä korotus kahdella puisella lisäkerroksella. Kilpailussa asetettiin saneeraukselle lisäksi kunnianhimoiset energiatehokkuuden parannustavoitteet.
Kohde on vuonna 1977 valmistunut kahdeksan kerrostalon kokonaisuus jonka omistaa Helsingin kaupungin asunnot Oy. Kuorivassa saneeraukseksessa julkisivumateriaali vaihdetaan betonielementeistä puuksi.
Kutsukilpailussa oli mukana neljä arkkitehtitoimistoa ja sen voitti Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli yhdessä Arkkitehtitoimisto A-Konsulttien kanssa työllä nimeltä ”Metsä puilta”. Arviointikriteerejä olivat puumateriaalin innovatiivisen käyttämisen lisäksi monistettavuus, arkkitehtoninen laatu, positiivinen vaikutus kaupunkikuvaan, vähähiilisyys ja kustannustehokkuus. Voittajaehdotus oli kokonaiskustannuksiltaan edullisin.
Finlandia-talon remontin väistötilaksi suunniteltu puurakenteinen Pikku-Finlandia on rakennettu Finlandia-talon välittömään läheisyyteen Töölönlahdelle. Uuden tapahtumakeskuksen ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston nuoret arkkitehtiopiskelijat. Rakennus on kooltaan 2000 neliömetriä ja se sisältää erilaisia tapahtuma- ja ravintolatiloja. Pikku-Finlandia avautui tammikuussa 2022.
Lue lisää Finlandia-talon verkkosivuilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kruunuvuorenrantaan valmistui syksyksi 2021 Hopealaakson päiväkoti, jossa on paikat 210 lapselle.
Päiväkoti on kaksikerroksinen ja siihen haettiin uusia muotoja arkkitehtikilpailussa vuonna 2019. Puu oli hankkeessa kustannustehokkain vaihtoehto rakennusmateriaaliksi.
Tavoitteena on saada päiväkodille RTS-Ympäristöluokituksessa neljä tähteä. Rakennuksessa on viherkatto, jossa kasvaa maksaruohoa.
Helsingin kaupunki on kehittänyt uuden helposti monistettavan puisen mallikerrostalon. Kompakti ja ekologinen kerrostalo on suunniteltu erityisesti täydennysrakentamiseen. Sen prosessi ja suunnitelmat ovat avoimia kaikille toimijoille kiinteistönomistajista elementtitoimittajiin. Kaupunki suunnittelee ensimmäisten konseptin mukaisen kerrostalojen rakentamista Mellunkylään.
Tulevaisuuden puurakentamisalueita
Puurakentamista suunnitellaan useille tulevina vuosina kaavoitettaville ja rakennettaville asuinalueille Helsingissä. Muun muassa Läntiseen Bulevardikaupunkiin sekä Kyläsaareen on suunnitteilla puurakentamista alueiden rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Puurakentaminen on myös isossa roolissa tulevaisuuden täydennysrakentamisessa vanhoilla asuinalueilla.
Alla olevasta kartasta näet tulevaisuuden puurakentamisalueita. Muun muassa Raide-Jokerin reitin varrella sijaitseville täydennysrakentamisalueille on suunnitteilla paljon puurakentamista.
Puinen pysäköintitalo
Hankkeen tarkoituksena oli kehittää suomalaiset normit täyttävä puusta rakennettava pysäköintitalo. Puun käyttö pysäköintitaloissa voisi pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja kasvattaa hiilivarastoja.
Puurakenteisen pysäköintitalon kehittämistyön tavoitteena oli laatia rakennuslupatasoinen aineisto kahdelle puurakenteiselle pysäköintitalolle. Aineisto sisältää kohteiden pääpiirustukset ja laskelmat elinkaari- ja investointikustannuksista sekä hiilijalanjälki ja -kädenjäljestä.
Hankkeessa tutkittiin uuttaa rakennejärjestelmää, jossa erityinen huomio kohdistui rakenteelliseen paloturvallisuuteen, puutuotteiden rakennusfysikaaliseen toimivuuteen, modulaarisuuteen, rakenteiden liitosten suunnitteluun ja uudelleen käytettävyyteen.
Suunnitelmat laadittiin TILA Group Oy:n johdolla. Yritys on eri alan asiantuntijayritysten yhteenliittymä ja erikoistunut mm. puurakentamisen hankkeiden johtamiseen ja rakennuttamiseen.
Yhteishankkeen tilaajina ja hankkeen ohjaajina ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Tampereen kaupungin omistama Finnpark Oy, Wersowood Oy, YIT Suomi, Arkta Reponen Oy. Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön puurakentamiseen kehittämisen ohjelmasta.
Hankkeen parkkitalot suunniteltiin Helsingin Kuninkaantammeen sekä Vantaan Kivistöön. Näillä uusilla asuinalueilla on painotettu puurakentamista ja muita ympäristöystävällisiä rakennusratkaisuja.
Lue lisää muista Ympäristöministeriön puuohjelman hankkeista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Puurakeinen pysäköintilaitos on mahdollista suunnitella rationaaliseksi ja systemaattiseksi. Tämän vuoksi se on samalla tehokkaasti tuotettavissa ja rakennettavissa. Näiden ominaisuuksien johdosta se on myös taloudellisesti kilpailukykyinen. Modulaarisen puurakentamisen suuri etu on resurssitehokkuus, joka tarkoittaa esimerkiksi lämpötiloista riippumatonta valmisosarakentamista sekä rakennustöiden minimointia työmaalla.
Puurakenteinen pysäköintilaitos on vastaus myös kiertotalouden asettamiin haasteisiin. Rakennusosien uudelleenkäytettävyys on realistisesti mahdollista. Hankkeen hiililaskennan tulokset vastasivat tavoitetta. Hiilikädenjäljen osuus oli huomattavasti jalanjälkeä suurempi, mikä on erittäin kannustava tulos. Voidaan todeta, että hanke edistää tehokkaasti hiilineutraaliuteen tähtääviä ilmastopoliittisia tavoitteita.
Konsulttitoimisto Jensen Hughesin tekemässä suunnitelmien arviointiselvityksessä todetaan, että hankkeen tuottama suunnitelma-aineisto ei ole vielä riittävän laaja ja yksityiskohtainen, jotta esitetyt puurakenteisen pysäköintilaitoksen paloturvallisuusratkaisut täyttäisivät rakennusluvan myöntämisen vaatimukset. Suunnitelmien arviointiselvityksessä todetaan, että konseptisuunnitelman pohjana käytettyjen dokumenttien (erityisesti VTT-R-07556–10) lähestymistapana ollut vertaileva riskianalyysi on hyvä lähtökohta myös puurakenteiselle pysäköintilaitokselle, mutta edellyttää jatkossa laajempaa tarkastelua ja kohdekohtaista suunnittelua.
Konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy arvioi hankkeen rakennusfysikaalista suunnittelua ja puurakenteisen pysäköintitalon rakennusfysikaalista toimivuutta yleisellä tasolla Suomen ilmastossa. Kolmannen osapuolen lausunnon mukaan suunnitelmissa esitetty liimapuu- ja CLT-rakenteinen pysäköintitalo on mahdollista toteuttaa rakennusfysikaalisesti toimivasti ja turvallisesti. Pysäköintitalon toteutus puurakenteisena korostaa suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon merkitystä rakenteiden hyvän kosteusteknisen toiminnan ja materiaalien pitkäaikaiskestävyyden varmistamisessa.
Tehtävänä hanke oli laaja ja vaativa. Puupaikoitustalokonseptin kehittämistehtävä osoittautui työlääksi, aikaa vieväksi ja rakentamisen sääntelyn tulkintojen osalta haasteelliseksi. Rakennushankkeena puurakenteisen paikoitustalo edellyttää kaikilta osapuolilta erityisen huomion kiinnittämistä koko prosessin laadunvarmistustoimenpiteisiin. Puurakenteisten pysäköintilaitosten useat suunnittelutehtävät kuuluivat luokaan ”poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä” (MRL 120 d §).
Asemakaavoituksessa tulee huomioida tonttien riittävä pysäköintitalon ja liikennejärjestelyiden huomioiva mitoitus ja muoto, pysäköintilaitosten alueellinen sijoittuminen sekä kaavamääräykset. Viranomaisten kanssa on tärkeä selvittää lupaprosessin kulku jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta erityisesti rakenteellisen paloturvallisuuden osalta saavutetaan viranomaisen edellyttämä erityissuunnitelmien ja selvitysten taso.
Rakennuttamisen näkökulmasta suunnittelutyön riittävä resursointi jo hankkeen alkuvaiheessa on keskeistä. Lisäksi on hyvä tunnistaa puurakenteisten hankkeiden erityispiirteet. Kolmannen osapuolen osaamista on hyvä hyödyntää jo hankesuunnittelusta aina lopulliseen loppukatselmukseen saakka.
Jatkotarkastelussa tulee kohdekohtaisesti huomioida pysäköintilaitoksen ominaispiirteet, kuten esimerkiksi palokuorman laatu ja määrä, suuri palo-osastokoko, tilan avoimuus, palon mahdollinen leviäminen julkisivun kautta ja sammutustoiminnan edellytykset.
Puisen pysäköintitalon ohjevideot
Näihin alla oleviin videoihin on tiivistetty hankkeen olennaisimmat opit. Sarjassa on neljä osaa, joissa jokaisessa valotetaan hanketta eri näkökulmista.
Osa 1: Hankkeen esittely, puuhankkeiden rakennuttaminen ja kilpailukyky
Mervi Abell, suunnitteluinsinööri, Helsingin kaupunki
Tuomo Hynninen, toimitusjohtaja, TILA Group Oy
Videoihin on tiivistetty puurakenteisen pysäköintitalon suunnitteluhankkeen opit. Sarjan neljästä osasta jokaisessa valotetaan hanketta eri näkökulmasta. Tämä on osa 1.
Osa 2: Arkkitehtuuri, kaavoitus ja kiertotalous
Anna-Riitta Kujala, aluearkkitehti, Vantaan kaupunki
Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, Vantaan kaupunki
Pekka Pakkanen, arkkitehti, Planetary Oy
Videoihin on tiivistetty puurakenteisen pysäköintitalon suunnitteluhankkeen opit. Sarjan neljästä osasta jokaisessa valotetaan hanketta eri näkökulmasta. Tämä on osa 2.
Osa 3: Case Puu-Kivistö, palotekniset ratkaisut
Gilbert Koskela, projektijohtaja, Vantaan kaupunki
Satu Holopainen, johtava asiatuntija, KK-Palokonsultit Oy
Videoihin on tiivistetty puurakenteisen pysäköintitalon suunnitteluhankkeen opit. Sarjan neljästä osasta jokaisessa valotetaan hanketta eri näkökulmasta. Tämä on osa 3.
Osa 4: Säädöstausta, hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki
Simon le Roux, projektiasiantuntija, Ympäristöministeriö
Ari Järvinen, energia-asiantuntija, Lamit.fi Oy
Videoihin on tiivistetty puurakenteisen pysäköintitalon suunnitteluhankkeen opit. Sarjan neljästä osasta jokaisessa valotetaan hanketta eri näkökulmasta. Tämä on osa 4.