Toteuttaja: T2H
2022–
Aurinkosähkötalon kehittämisteemana on innovatiiviset energiaratkaisut, joilla asumisen kustannuksia saadaan edullisemmaksi.
Kohde on ensimmäinen kerrostalo, jossa aurinkoenergiaa hyödynnetään täysin uudella tavalla niin, että aurinkovoimalan tuottamaa energiaa voidaan käyttää asuntojen pistorasiasta, kiinteistön sähkönkulutuksessa sekä esimerkiksi sähköautojen latauksessa. Tämä mahdollistaa nykyisiä mitoituksia suuremman aurinkovoimalan hyödyntämisen rakennuksessa.
Taloyhtiöllä on lisäksi vain yksi yhteinen sähkösopimus, jolloin jokainen asukas ei tarvitse omaa sopimusta ja säästää kuukausittain perusmaksut. Aurinkovoimalan tuottamaa ylijäämäenergiaa on mahdollista myydä sähköverkkoon ja saada taloyhtiölle tuloja. Asumisesta tulee siis entistä edullisempaa.
Toteuttaja: Yrjö ja Hanna -säätiö
Arkkitehti: Ark-house Arkkitehdit Oy
Kumppanit: YIT Suomi Oy, A-Insinöörit, Wienerberger Finland
Jätkäsaari
2024–2027
Elinikäisen oppimisen kiertotalouskortteli on yhteisöllinen kerrostalokortteli, joka suunnitellaan, rakennetaan ja jossa asutaan kiertotalouteen perustuvan konseptin mukaisesti. Kiertotalouskorttelin Yrjö ja Hanna -säätiön puoli rakennetaan vähähiilisistä betonielementeistä elinkaariominaisuuksiltaan kestäväksi. Materiaalivalinnoissa huomioidaan päästöt ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuus sekä materiaalien kierrätettävyys elinkaarensa lopussa.
Yhteisöllinen kiertotalouskortteli toteutetaan ARA:n 40-vuotisella korkotuella. Puolet tontista toteutetaan ARA-asumisoikeustalona, jonka asunnot on suunnattu kaikenikäisille ja toinen puoli tontista seniorivuokratalona. Kiertotalouskorttelista tulee monimuotoinen: eri ikäisiä ja eri sukupolvia yhdistävä yhteisöllinen kaupunkikortteli.
Kiertotalouskortteli oli mukana ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -kehitysohjelmassa vuosina 2021-22 toteutettavalla hankkeella ”Kierrätyspohjaiset tuotteet ja rakenteet Kiertotalouskorttelissa”. Kehityshankkeessa valmistui kuusi osaraporttia ja seitsemäs yhteenvetomainen loppuraportti. Lue lisää aiheesta täältä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Kehittyvä̈ kerrostalo -ohjelmassa kehittämisteemoina ovat rakentamisen aikainen kiertotalous sekä kohtuuhintaiset ja toistettavat kiertotalousratkaisut.
Rakentamisen aikainen kiertotalous
Kiertotalous tarjoaa kestävämmän vaihtoehdon perinteiselle lineaariselle talousjärjestelmälle. Kiertotalous pyrkii vähentämään luonnonvarojen kulutusta ja jätteen määrää muun muassa kierrätyksen, uudelleenkäytön ja korjaamisen avulla. Kiertotaloudessa pyritään säilyttämään tuotteet ja materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä tai materiaalikierrossa ja minimoimaan hävikki.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on kartoitettu purettavia kohteita ja arvioitu rakennusosien, kuten tiilien, ovien, kaiteiden ja lasiseinien uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Rakennukseen tulevien materiaalien kierrätysaste lasketaan tarkasti.
Kiertotalouskorttelissa tulevaisuuden kestävään rakentamiseen suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti. Se näkyy esimerkiksi rakennesuunnittelussa, jossa otetaan huomioon rakenteiden irrotettavuus. Lisäksi LVI-suunnittelua sekä energiajärjestelmiä tarkastellaan siten, että ne palvelevat myös pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ilmasto-oloihin varautuen pihasuunnittelu tehdään rankkasateet ja hellejaksot huomioiden sekä luonnon monimuotoisuutta vaalien.
Kiertotalouden tarpeet tunnistetaan osana korttelin toiminnallisia käytäntöjä ja erilaisten tilojen suunnittelua. Rakentamisen aikaiset kiertotalouden käytännön ratkaisut liittyvät valittaviin materiaaleihin ja tunnistettavaan kokonaishahmoon, joka näillä luodaan. Käyttämällä purettavista rakennuksista talteen otettuja materiaaleja voidaan luoda uusi malli kiertotalouden mukaiseen rakentamiseen. Kiertotalouskortteli oli mukana ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -kehitysohjelmassa vuosina 2021-22 toteutettavalla hankkeella ”Kierrätyspohjaiset tuotteet ja rakenteet Kiertotalouskorttelissa”.
Kohtuuhintaiset ja toistettavat kiertotalousratkaisut - yhdessä kehittäen ja oivaltaen
Suunnitteluprosessia ohjaa kohtuuhintaista ja toistettavien, mutta silti merkittävien kiertotalousratkaisujen pilotoiminen käytännössä. Hankkeessa tunnistetaan niitä kiertotalouden näkökulmia, jotka voidaan viedä eri hankeosapuolten toimesta osaksi jokaista rakennushanketta myös jatkossa. Yrjö ja Hanna -säätiö on haastanut kaikkia hankkeen toimijoita, kuten muun muassa suunnittelijoita, materiaalitoimittajia ja urakoitsijoita kehittämään ratkaisuja.
Tästä hyvänä esimerkkinä on korttelin kierrätyspohjainen julkisivumateriaali, kiertotaloustiili, joka valmistetaan 40 prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, kuten lasista ja saniteettiposliinista. Tiili syntyi yhdessä kehittäen ja oivaltaen Yrjö ja Hanna Kotien, YIT:n, ARK-house Arkkitehtien, A-insinöörien, Iittalan lasitehtaan ja Wienerbergerin kanssa.
Käytönaikainen kiertotalous
Kasvua ja kehitystä puusta -kehitysohjelma tuotti osaamista, jota hyödynnettiin korttelin luonnossuunnittelussa. Rakennussuunnittelussa tullaan soveltamaan hankkeessa kehitettyjä oppeja ja ajattelutapoja: materiaaleilta vaaditaan pitempiä elinkaaria sekä niiden huollettavuuteen, korjaukseen ja uusimiseen tullaan vaatimaan mietittyjä prosesseja. Hiilineutraalius mitataan hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskennoilla. Korttelissa olevien tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus ovat keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Kehitetty Sata tarinaa kiertotaloudesta -toteutuskonsepti tulee ohjaamaan taloudellisten mahdollisuuksien mukaisesti urakoitsijaa, rakennuttajia ja kiinteistönomistajia, materiaalitoimittajia ja palvelun tuottajia sekä myös korttelissa toimivia ja siellä asuvia eri-ikäisiä asukkaita.
Korttelin yhteistilat tarjoavat mahdollisuuksia yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Yhteistiloihin kuuluvat harrastehuoneet, pesulat, saunatilat, kuntosali ja yhteispiha. Hyvä yhteishenki puolestaan kannustaa jakamistalouteen ja resurssiviisaaseen asumiseen. Korttelipiha luo viihtyisän ja inspiroivan ympäristön, joka houkuttelee kaikenikäisiä asukkaita viettämään aikaa ulkona.
Rakennuttaja ja toteuttaja: Rakennusteho
Suunnittelija: INARO
Hirsirakenteiden suunnittelu ja toteutus: Kontiotuote Oy
Hankkeen tavoitteena on edesauttaa puuhybridirakenteiden yleistymistä, tutkia uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen ja luoda uudenlaista hirsiarkkitehtuuria laadukkaasta asuntosuunnittelusta tinkimättä. Moderni hirsirakennus luo vetovoimaa ja omaleimaisuutta Helsingin kaupunkikuvaan.
Hankkeen tärkeänä lähtökohtana on luoda hirsiarkkitehtuurille uusi ilme nykyarkkitehtuurin keinoin. Juureva, perinteinen sekä iätön materiaali tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia puukerrostalon suunnitteluun.
Teknisiä innovaatioita perinteisestä materiaalista
Hirsi on harvoja Suomesta maailmalle vietäviä rakennustuotteita. Hirsi mielletään arvokkaaksi materiaaliksi, ja suomalaiset hirsirakennuskohteet ovat kansainvälisesti kiinnostavia referenssejä. Vaikka hirsi on vuosisatoja käytetty rakennusmateriaali, kerrostalorakentamisessa se on uusi ja kiinnostusta herättävä materiaali.
Kontio Block on hirsi-betonihybridirakenne, jossa kantavana ja jäykistävänä ytimenä on teräsbetonirunko, ja lamellihirret ulkoseinissä kantavat vain oman painonsa koko kehikon korkeudelta perustuksille saakka. Hybridirakenne mahdollistaa eri materiaalien parhaiden puolien hyödyntämisen. Näin puun esilläolo on visuaalisesti mahdollista niin kaupunkikuvassa kuin asuntojen sisätiloissa.
Elämyksellistä asumista modernissa puukaupungissa
Arkkitehtisuunnittelussa on huomioitu Oulunkylän alueen ominaispiirteet ja kaupunkikuvallinen ympäristö sekä luotu katutason liike- ja yhteistiloille erillinen muusta rakennuksesta erottuva jalusta, jossa on näyttävät sisäänkäynnit ja aukotus. Viistokattoinen massa on yksinkertainen, mutta puu- ja hirsiarkkitehtuurin yksityiskohdiltaan ympäristöstään erottuva.
Kaikki asunnot avautuvat kahteen suuntaan, ja asunnoissa on korkeat ikkunat sekä avara kulmaparveke, mikä tekee niistä valoisia. Asuntojen suunnittelussa on lisäksi huomioitu tulevaisuuden muutostarpeet. Isot asunnot on mahdollista jakaa pienemmiksi asunnoiksi.
Hirsikerrostalo tarjoaa mahdollisuuden nauttia hirsirakennuksen hyvästä sisäilmasta ja rauhoittavista puupinnoista kaupungissa. Hirsiseinät luovat asuntoon arvokkaan, kotoisan ja rauhoittavan tunnelman. Hankkeen perustana on, että puupintaa jää näkyville mahdollisimman paljon. Hirsi-betonihybridirakenne on valittu ratkaisuksi juuri siksi, että se mahdollistaa puun käytön vapaasti sisätilan pintamateriaalina.
Toteuttaja: Kojamo Oyj ja SSR Uusimaa Oy
Yhteistyötahot: Optiplan Oy, Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy
Laajasalo, Gunillantie
2019–
Helsingin kaupunki toteutti vuonna 2016 ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelynä käydyn Kohtuuhintainen kerrostalo -kilpailun, jonka tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen.
Kilpailun tuloksena valittiin toteuttajat kahdelle kerrostalotontille, Kivikkoon ja Laajasaloon. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä antamaan rakennusalan toimijoille mahdollisuus todellisten hankkeiden kautta osoittaa ratkaisut, joilla asunnot on mahdollista toteuttaa kohtuuhintaisina.
Toteuttaja: A-Kruunu Oy
A-Kruunun Laskoksessa tavoitellaan erityislaatuista asumista kohtuuhintaan innovatiivisten uusien sekä hyväksi havaittujen vanhojen suunnitteluratkaisujen avulla. Keskiössä on asukkaan asumiskokemus ja näkökulma. Laskoksessa asumisen erityislaatuisuus ilmenee muun muassa näissä asioissa:
- Porrashuoneen ympärille sijoittuu kerroksittain vain 3 tai 4 asuntoa kerrokseen, jolloin porrashuoneet pysyvät rauhallisina ja asuntoihin saadaan sisäänkäynnit keskelle. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden useisiin läpitalonasuntoihin.
- Julkisivuporrastuksen ansiosta kaikista asunnoista löytyy länteen suuntautuva ja ilta-aurinkonäkymiä tarjoava kainaloparveke ja ikkunanäkymä vähintään kahteen ilmansuuntaan.
Asuinhuoneet ovat tilavia yleishuoneita, ja pienimpiinkin asuntoihin kuuluu erillinen makuuhuone, johon mahtuu parisänky. - Perheasunnoissa kiertopohjaratkaisu tuottaa yksityisyyttä ja tarjoaa vaihtoehtoisia reittejä. Lisäksi ruoanvalmistukselle löytyy oma tilansa, mikä rauhoittaa oleskelutilaa.
- Maantasokerroksessa katusivulta pihan puolelle ulottuva monikäyttöinen ja yhteisöllisyyttä tukeva yhteistila yhdistää porrashuoneet ja soveltuu etätyöhön, kokoontumiseen ja leikkeihin.
- Yhteistiloja voidaan laajentaa ja avata ulkotiloihin sään salliessa. Puolilämmin viherhuone rikastaa piha-aluetta ja toimii pihaterassin ja saunatilojen jatkeena.
Näiden lisäksi Laskoksen suunnittelussa on tutkittu mm. uusia valaistukseen ja kiintokalusteisiin liittyviä ratkaisuja. 37 asunnon rakennus koostuu 1-, 5- ja 8-kerroksisista osista. Rakennuksen ilmeessä on viitteitä Malmin lentoasemarakennuksen nauhaikkunaratkaisuun. Nauhaikkunat lisäävät asuntojen väljiä näkymiä ja sisäpuolen valoisuutta.
Laskoksen suunnittelusta vastasi Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit apunaan työryhmä, johon kuuluivat arkkitehti, tutkijatohtori Jyrki Tarpio sekä sisustussuunnittelutoimisto Silvana. Hankeen kustannusohjaukseen ja teknisen toteutettavuuden varmistamiseen osallistui tilaajan edustajien lisäksi A-Insinöörit Oy.
Toteuttaja: Oulun Rakennusteho
Yhteistyötaho: NERVIN arkkitehtuuri Oy
Muuttuvan elämän kerrostalo -hanke on Jätkäsaaren Melkinlaiturin sisääntulokulmaan rakentuva massiivitiilirakenteinen umpikortteli, jonka monipuolisista asuntoratkaisuista löytyy vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin ja niiden muutoksiin. Hankkeen Kehittyvä kerrostalo -teemoja ovat asumisen muuntojoustavuus ja rakennuksen kaupunkikuvallinen muuntojoustavuus. Noin 100 asunnon kortteli jakautuu kahteen tonttiin, joista toiselle rakennetaan sääntelemättömiä ja toiselle HITAS1-säänneltyjä omistusasuntoja.
Korttelissa hyödynnetään useaa eri muuntojoustavuuden periaatetta yhden asuinkorttelin sisällä. “Huoneasunnoissa” käyttötarkoitukseltaan määrittelemättömien huoneiden sarja keskitilan ympärillä mahdollistaa toimintojen muuntelun ja kommuuniasumisen. Kahden sisäänkäynnin huoneasunnot mahdollistavat osan tilasta käytettävän sivuasunnon tapaan. Ylimmän kerroksen tilajaottomissa “loft-asunnoissa” tilan jakaminen ja viimeistely ovat asukkaan itsensä päätettävissä.
Suunnitelma pohjautuu Helsingin kaupungin vuonna 2019 järjestämän Asuntoreformi Helsinki 2020 -kilpailun voittajaehdotukseen nimeltä “Domus”. Asuntoreformi Helsinki 2020 -kilpailu oli arkkitehtuuri- ja ideakilpailu, jossa pyrittiin uudistamaan asuntosuunnittelussa vallitsevia käytäntöjä sekä lisäämään asuntotuotannon monipuolisuutta ja tarjontaa asukkaille.
Toteuttajat: SSA Oy ja Cubesta Oy
Oulunkylä, tontit 28141-6/7 ja 28135-1
Suunnitteilla
Tulevaisuuden puukerrostalo -hankkeessa rakennetaan kolme erilaista puukerrostaloa: massiivipuurunkoinen kerrostalo, hybridirunkoinen kerrostalo (betoni + massiivipuu) ja hybridirunkoinen kerrostalo (betoni + puurankarunkoiset elementit).
Tavoitteena on löytää keinoja puun käytön edistämiseksi kerrostalorakentamisessa. Tavoitteena on selvittää puun käytön merkitystä asunnon hankintapäätöksessä sekä muita puun vetovoimatekijöitä asuntorakentamisessa. Tavoitteena on kehittää puurakentamista liiketaloudellisesta näkökulmasta. Hankkeessa tutkitaan myös sitä, miten puun käyttö rakennuksen eri osissa vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin. Hanke antaa erittäin olennaista tietoa puun käytön edistämiseksi kerrostalorakentamisessa niin kuluttajien mieltymysten, kustannusten, näkyvän puun määrän kuin paloturvallisuudenkin näkökulmasta. Vertailu tehdään suunnittelun, rakentamisen ja ensimmäisen asumisvuoden aikana, jolloin valmiita tuloksia saadaan hallitussa ja tarkasti rajatussa aikataulussa. Saatu tutkimustieto on konkreettista ja keskenään hyvin vertailtavaa.
Hankkeessa toteutetaan kolme pohjaratkaisultaan ja kaupunkikuvaltaan samanlaista, mutta runkojärjestelmältään erilaista kerrostaloa, joissa puulla on kussakin eri rooli. Näiden vertailu tuo kaivattua markkinakokemusta ja kustannustietoa puun käytöstä kerrostalorakentamisessa. Hankkeessa vertaillaan kolmea eri tavoin toteutettua kerrostaloa suunnittelun, ennakkomarkkinoinnin, rakentamisen ja ensimmäisen asumisvuoden aikana. Asukaskyselyt toteutetaan ennen asunnon hankintaa ja vuosikorjausten yhteydessä. Tavoitteena on rakentaa hankkeen päätyttyä uusi hanke Helsinkiin parhaaksi osoittautuneella rakentamistavalla, jossa hyödynnetään hankkeesta saatuja oppeja ja kuluttajapalautetta.
Toteuttaja: Marvea Oy
Kehittämishankkeen taustana on luoda mukautuvia ja kestäviä kaupunkiasuntoja. VARIO-asumiskonsepti mahdollistaa asukkaiden kodin muokkaamisen helposti muuttuvien elämäntilanteiden mukana, korostaen ympäristöystävällisyyttä, ekologista kestävyyttä ja moderneja energiatehokkaita teknologioita.
VARIO-konseptissa jokainen asunto sisältää varioitavan monitoimitilan, joka mukautuu helposti asukkaiden muuttuviin tarpeisiin ilman remonttia. Se on kompakti tila, jonka avulla asukas voi helposti muokata kotiaan oman muuttuvan elämäntyylinsä tai elämäntilanteensa mukaan. Esimerkiksi etätyön ja henkilökohtaisen elämän yhdistäminen saman katon alle on tarvittaessa helppoa, sillä monitoimitilaan syntyy helposti rauhallinen työtila. Ja kun tilanteet muuttuvat, muuntautuu monitoimitila vaivatta esimerkiksi nukkuma-, harraste-, leikki-, lemmikki- tai ruokailutilaksi.
Lisäksi suunnittelussa korostetaan laadukkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, kuten suuria ikkunoita ja energiatehokkaita teknologioita, sekä yhteisiä tiloja, jotka tukevat asukkaiden yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat yksityisyyden säilyttämisen.
Suunnittelu: MUUAN Oy
Rakennuttajat: Varte Oy ja Yrjö ja Hanna -säätiö
Toteuttaja: Varte Oy
Rakennusaika: 2023–
Verantatalo-hanke perustuu Asuntoreformi Helsinki 2020 -kilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka MUUAN Oy on laatinut vuonna 2018. Kilpailun järjestivät Helsingin kaupunki, Ympäristöministeriö, Alvar Aalto -säätiö ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna, ja kilpailussa tutkittiin tulevaisuuden asumisen ratkaisuja valitulle tontille.
Kilpailun voittaneessa työssä kehitettiin urbaania kerrostaloasumista perheasumisen ja omakotitalomaisuuden teemojen kautta uudistuvaan Meri-Rastilaan. Asunnot suunniteltiin avautumaan useaan ilmansuuntaan ja perheiden tarpeet huomioitiin muuntojoustavuuden ja tilasuunnittelun keinoin. Kilpailun pohjalta on laadittu asemakaava Meri-Rastilan itäosassa sijaitsevalle tontille 54246/1.
Verantatalo on uudenlainen rakennustypologia, jossa asunnon tiloja monipuolistetaan tuomalla perinteisesti omakotitaloasumiseen liitettyjä tiloja asunnon yhteyteen. Asunnon sisäänkäynti on porrashuoneesta lämpimään verantatilaan, joka on välittävä tila julkisen porrashuoneen ja yksityisen asunnon välissä. Verannalta on käynti parvekkeelle ja varsinaiseen asuntoon. Verannalle sijoittuu irtainvarasto ja tilassa voidaan säilyttää lastenvaunuja, apuvälineitä tai vaikka polkupyörää. Kurahousut, kumisaappaat ja hiekkalelut saadaan kätevästi kotiin tullessa varastoon, jonka pintamateriaalit kestävät kovaa kulutusta. Irtainvarasto asunnon yhteydessä helpottaa arkea ja vähentää ilkivallan riskiä. Verantatila suunnitellaan monitoimitilaksi, jota asunnon asukkaat voivat käyttää haluamallaan tavalla. Tila voi toimia etätyö- tai leikkitilana, viher- tai harrastushuoneena tai vaikka kotivastaanottona. Huone joustaa asukkaan tarpeiden mukaan ja luo joustavuutta arkeen. Tontin asemakaava ohjaa rakentamaan verantatilan vähintään puoleen tontin asunnoista.
Kohteeseen toteutetaan ARA-tuettua asumista ja omistusasuntoja. Asuntojakauma on monipuolinen, pienistä asunnoista suurempiin perheasuntoihin.
Rakennuttaja ja toteuttaja: SSA Rakennus
Suunnittelija: Avarrus Arkkitehdit
Sijainti: Haaga, Steniuksentie 14
Aloitusaika: 2024–
SSA Rakennus tuo markkinoille QIVA-konseptin, joka yhdistää kerrostaloasumisen helppouden omakotitaloasumisen joustavuuteen ja valinnanvapauteen. Haagan Steniuksentielle suunniteltu "Yksilöllistä ja joustavaa asumista" -hanke määrittelee uudelleen käsityksen kerrostalossa asumisesta.
Konseptin ydin on muuntojoustavuudessa, joka ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaaren. Osallistavan asuntosuunnittelun ansiosta tulevat asukkaat voivat mukauttaa asuntonsa omiin tarpeisiinsa sopivaksi - valitsemalla haluamansa kerroksen, pohjaratkaisun ja varusteet.
Uudisrakennusten innovatiivinen rakennejärjestelmä mahdollistaa paitsi monipuoliset pohjaratkaisut, myös märkätilojen ja keittiöiden sijoittelun vapaasti huoneistojen ja kerrosten välillä. Innovatiivinen rakennejärjestelmä mahdollistaa helpot huoneistomuutokset, talotekniikkasaneeraukset ja jopa käyttötarkoituksen muutokset. Asukkaiden ei tarvitse muuttaa muuttuvien tarpeiden myötä, vaan rakennus mukautuu heidän elämänsä muutoksiin.
Hankkeeseen sisältyy myös tontilla sijaitsevan vanhan koulurakennuksen peruskorjaus ja muuttaminen asuinkäyttöön. Tässä saneeratussa rakennuksessa hyödynnetään QIVA-konseptin osallistavaa suunnittelua ja muuntojoustavuutta, kunnioittaen samalla rakennuksen historiallista henkeä. Vanhan koulurakennuksen juhlasali tulee olemaan koko taloyhtiön käytössä, luoden upean yhteisöllisen tilan asukkaille.
Konsepti tarjoaa asukkailleen joustavuutta ja yksilöllisyyttä, samalla kun se kunnioittaa ympäristöä ja historiallista rakennuskantaa.
Toteuttaja: Keskuskodit
Kalasatama
2020–
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla saavutetaan käyttöenergialtaan täysin hiilineutraali kortteli. Hiilijalanjäljen neutralointi toteutetaan uudella palvelumallilla, jota täydentää palvelumallin kanssa optimoidut energiatehokkaat rakennusratkaisut.
Tahojen välinen uusi yhteistyömalli kattaa sekä hankekehitysvaiheen, rakennusajan että valmistumisen jälkeisen käytön ajan. Kyseessä on ainutlaatuinen yhteistyömalli hankekonsortion, energiayhtiön sekä taloyhtiöiden välillä.
Hankkeessa toteutetaan ainutlaatuinen yhteisöllisyyttä lisäävä viherkattotila, joka toimii samalla uusiutuvan sähköenergian tuottajana valoa läpäisevien aurinkokennolasien ansiosta. Hankkeen tavoitteena on myös todentaa energiapaalujen termisten mahdollisuuksien hyödyntäminen hiilineutraalissa palvelutuotannossa.
Korkean asumisen laadun lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaalle matalammat asuinkustannukset kohtuuhintaisen toteutuksen ja alentuneen sähköenergian kustannuksen kautta. Paikallisesti tuotettu aurinkosähkö hyödynnetään kiinteistön oman kulutuksen lisäksi asukkaiden sähkökustannusten alentamiseen Virtuaaliakku-palvelun avulla.
Kehittyvä kerrostalo -hankkeen kehitysteemat:
- Korttelin hiilineutralointi uudenlaisella palvelumallilla
- Energiapaalujen ja sähköä tuottavien aurinkokennolasien yhdistäminen hiilineutralointiin
- Sähköä tuottava yhteisöllinen viherkattotila
