Euroopan parlamentin täysistunnon yhteydessä Strasbourgissa 21.–22. lokakuuta järjestetyn European Mayors’ Summit -tapahtuman tavoitteena on välittää vastavalituille Euroopan parlamentin jäsenille eurooppalaisten kaupunkien painopistealueita tuleville vuosille, rakentaa yhteistyösuhteita sekä antaa evästystä marraskuussa aloitettaviin komissaariehdokkaiden kuulemisiin.
Suomen kuuden suurimman kaupungin johtajat esittivät keskusteluissa näkemyksiään koskien kaupunkien roolia EU:n kilpailukyvyn turvaamisessa. Kaupunginjohtajat muistuttivat, että 75 prosenttia Euroopan kansalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungit ovat kansantalouden moottoreita sekä innovaatioiden ja kestävän kehityksen ajureita. Ilman kaupunkien vaikuttamismahdollisuuksia EU-politiikanteon kaikissa vaiheissa Eurooppa ei onnistu avaintavoitteissaan vihreämmän, digitaalisemman, sosiaalisemman, kilpailukykyisemmän ja yhteisiin arvoihin perustuvan Euroopan rakentamisessa.
Kaupunkien muutosvoiman vapauttaminen edellyttää dialogin lisäksi sitä, että kaupungeilla on nykyistä selkeämpi asema EU:n rahoituksen saajana ja toimeenpanijana. Keskeisiä ovat investoinnit ja yhteistyön alustat ilmastotoimiin, vähähiiliseen energiaan, kiertotalouteen, saavutettavuuteen ja liikenneinfrastruktuuriin, osaavaan työvoimaan, digitalisaatiokehitykseen ja sitä mahdollistavaan infrastruktuuriin sekä kaupunkien sosiaaliseen ja kulttuuriseen elinvoimaan.
Vuoden vaihteessa aloittavan uuden komission odotetaan antavan kesän kynnyksellä 2025 ehdotuksensa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) vuosille 2028–2034. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ohjenuora valmisteluun on vahvempi politiikkaperusteisuus, uudistushakuisuus, tuloksellisuus ja yksinkertaisuus. Käyttöä ohjaisivat EU:n priorisoimat reformitarpeet.
Pyrkimykset vaikuttavuuteen, tuloksellisuuteen ja yksinkertaistamiseen ovat kannatettavia tavoitteita. Myös parempaa synergiaa eri politiikanalojen ja rahoitusvälineiden välille tarvitaan. Esimerkiksi koheesiopolitiikalla luodaan edellytyksiä kestävään kaupunkikehittämiseen sekä koko Euroopan yhtenäismarkkinalle vahvistamalla alueita niiden erityiset lähtökohdat huomioiden.
Riskinä on kuitenkin, että se johtaisi keskitettyyn hallintoon, jolloin läheisyysperiaate eli päätöksenteon pitäminen mahdollisimman lähellä EU-kansalaisia ei toteudu. Tämä olisi ristiriidassa von der Leyenin antaman lupauksen kanssa säilyttää aluelähtöisyys EU-politiikan ytimessä.
Suomen kuuden suurimman kaupungin johtajat pitävät välttämättömänä, että tulevissa budjettikeskusteluissa Suomi pyrkii vahvistamaan entisestään kaupunkien roolia EU-politiikassa ja lisäämään sen toimeenpanossa aluelähtöisyyttä sekä läheisyysperiaatteen ja kumppanuuden toteutumista.
