Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat muita nuoria enemmän kiusaamista, yksinäisyyttä ja koulu-uupumusta. Tämä käy ilmi esimerkiksi kouluterveyskyselyistä, joita tehdään kouluissa joka toinen vuosi. Arviolta noin joka kymmenes nuorista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Kyse ei ole marginaalisesta ryhmästä.
– Kokemuksemme on, että kouluissa näistä asioista puhutaan ihan liian vähän. Opetuksen pitäisi näiltä osin olla laadukkaampaa, kertovat Emma Saarinen, 17, ja Oili Ähkynen, 17.
Saarinen ja Ähkynen olivat mukana ryhmässä, jossa syntyi idea LGBTQ+ -seminaarien järjestämisestä helsinkiläisissä kouluissa. LGBTQ+ on kokoava lyhenne seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen viittaavista sanoista.
Nuorten ehdotus oli äänestettävänä viime vuoden lokakuussa OmaStadissa
Nuorten toiveena oli, että koulussa tarjottaisiin laadukasta tietoa ja opetusta moninaisuudesta. Haaveissa oli yhdenvertaisempi koulu, jossa kenenkään ei tarvitsisi kokea syrjintää. Idean syntymisen aikaan nuoret kävivät vielä Porolahden peruskoulua. Ehdotus muotoiltiin yhteisessä työpajassa Herttoniemen nuorisotalolla ja sitä jalostettiin tapaamisissa nuorisotyöntekijän kanssa. Lopuksi nuoret kirjoittivat ehdotuksesta lyhyen esittelytekstin.
– Ajattelimme, että nyt idea on äänestettävänä ja jos muutkin pitävät sitä hyvänä, se menestyy. Ei oikeastaan edes kampanjoitu mitenkään, Ähkynen kertoo.
Niinhän siinä kävi, että muutkin pitivät ehdotusta hyvänä ja tärkeänä. Erityisen suosittu ehdotus oli nuorten äänestäjien keskuudessa. Kaikkiaan ehdotus sai helsinkiläisiltä 3 416 ääntä. Äänisaalis riitti läpimenoon, ja nyt nuorten ideoima hanke on toteutettavana Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Toiminnan toteuttamiseen on varattu 100 000 euron budjetti.
Nuorten ääni kuuluu myös toteutuksessa
Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen keskittyvä seminaari on tarkoitus järjestää lukuvuoden 2022–2023 aikana jokaisessa Helsingin peruskoulussa, luokka-asteilla 6.–9.
– Tämä on todella tärkeä hanke ja olen iloinen, että se meni läpi. Aihe puhuttaa nuorten keskuudessa paljon ja tämän suuntaisia toiveita on noussut esiin aiemminkin, toteaa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla pedagogisena asiantuntijana työskentelevä Heidi Halkilahti.
Työtä koordinoimaan palkataan projektisuunnittelija ja seminaarit toteutetaan yhteistyössä koulutusta tarjoavan järjestön kanssa. Pääosassa ovat kuitenkin nuoret itse, painottaa Halkilahti.
– Projektisuunnittelijan tehtävä on varmistaa, että nuorten ääni kuuluu toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tärkeää on myös kerätä havaintoja siitä, millaiselle materiaalille olisi tulevaisuudessa käyttöä. Pitää varmistaa, ettei tämä jää tähdenlennoksi, vaan että tärkeät asiat jäävät elämään myös projektin jälkeen, Halkilahti toteaa.
Ehdotuksen tehneet nuoret ovat samoilla linjoilla.
– Kun toimintaa sitten käytännössä toteutetaan kouluissa, pitää nuorten näkökulman edelleen olla mukana. Ja kaikkein tärkeintä on, että vähemmistöjen ääni kuuluu, nuoret muistuttavat.
Emma Saarisen ja Oili Ähkysen mielestä osallistuminen OmaStadiin oli helppoa ja antoi kokemuksen konkreettisesta mahdollisuudesta vaikuttaa. Ennen kaikkea he ovat iloisia siitä, että tärkeä asia edistyy näin nopeasti ja koko kaupungin tasolla.
– Onhan se hienoa, että kerrankin tällainen aloite toteutuu eikä jää muhimaan vuosiksi, Saarinen toteaa.
Toivoa voi, että tulevina vuosina kouluterveyskyselyt kertovat valoisampaa tarinaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnista.
OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia
Kaupunki käyttää kahdessa vuodessa 8,8 miljoonaa euroa asukkaiden toiveiden toteuttamiseen. Ensin asukkaat kertovat ideoita kaupungin uudistamiseksi, sitten kehittävät niistä asiantuntijoiden kanssa ehdotuksia ja lopulta äänestävät suosikkejaan niin omaa asuinaluettaan kuin koko kaupunkia koskien. Eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan.
OmaStadin toisella kierroksella (2020–2021) esitettiin 1 463 kaupungin viihtyisyyttä ja toimivuutta edistävää ideaa. Äänestykseen eteni 397 ehdotusta ja toteutukseen 75 ehdotusta.
Vuoden 2022 aikana OmaStadia kehitetään yhä sujuvammaksi muun muassa digitaalisessa kehittäjäyhteisössä sekä työpajoissa.
Lue lisää:
LGBTQ+ -seminaareja kouluille(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
OmaStadi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Löydä tapasi osallistua ja vaikuttaa Helsingin kehittämiseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kouluterveyskysely(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Piirroskuva: Minna Alanko.
