Uusi arkkitehtuuriohjelma linjaa, että Helsingissä arkkitehtuuria kehitetään panostamalla etenkin arjen arkkitehtuuriin, julkiseen kaupunkitilaan, ilmastoviisaaseen rakentamiseen sekä osallisuuteen ja arkkitehtuuriviestintään.
– Arkkitehtuuriohjelma nojaa kaupungin strategisiin tavoitteisiin sekä kaupunkisuunnittelun linjauksiin – globaalit muutokset huomioiden. Ohjelmassa on 27 toimenpidettä tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelman toimeenpano on yhteinen asia koko kaupungille, designjohtaja Hanna Harris kertoo.
Helsinki tarjoaa oivaltavaa arjen arkkitehtuuria
Ohjelmaluonnoksen mukaan Helsinki on paikka, joka tarjoaa ihmisten tarpeisiin vastaavaa arjen arkkitehtuuria. Tälle tärkeitä paikkoja ovat etenkin asunnot, koulut ja päiväkodit, julkisen liikenteen solmukohdat sekä muut julkiset tilat.
Helsinki aikoo selvittää esimerkiksi arkkitehtuurin väriohjeistuksen laatimista ja panostaa kaupunkiuudistusalueisiin. Kaupunki järjestää myös arkkitehtuurikilpailuja merkittävistä julkisista rakennuksista ja uusien alueiden aloituskortteleista.
Arkkitehtuuri voi olla yksi keino myös alueiden imagon nostamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Toisaalta arkkitehtuuri ja design ovat Helsingille myös kansainvälisesti merkittävä erottautumistekijä. Työtä tuetaan muun muassa edistämällä uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota.
Helsinki kutsuu viihtymään luonnossa ja kaupunkitilassa
Helsinki on kaupunki, joka vaalii lähiluontoaan, puistojaan ja merellisyyttään, ja tunnistaa niiden vaikutukset hyvinvointiin. Kaupunki istuttaa katupuita, korvaa nurmikoita kedoilla ja lisää kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia asukkaille. Viherkattojen määrää kasvatetaan.
Helsinki aikoo parantaa julkisen kaupunkitilan viihtyisyyttä myös taiteen ja valaistuksen keinoin sekä käynnistämällä julkisen kaupunkitilan strategian valmistelun. Ulkovalaistus suunnitellaan kiinteänä osana kaupunkitilaa ja maisemaa.
Rakentaminen tehdään ilmastoviisaasti ja vastuullisesti
Helsinki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030. Arkkitehtuuriohjelmassa arkkitehtuuri ja rakentaminen valjastetaan osaksi ilmastokriisin ratkaisua ja siihen sopeutumista.
Rakentamisen elinkaaripäästöjä pienennetään edelleen, ja vanhoja rakennuksia korjataan ja uudistetaan taitavasti. Helsinki valmistelee ja ottaa käyttöön kestävyys- ja ilmastokriteerit arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailuihin. Helsinki selvittää rakennusosapankin perustamista kiertotaloutta edistämään.
Helsinki tuottaa hyvää ympäristöä monin keinoin
Helsinkiä suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa sekä monialaisen suunnittelun keinoin. Helsinki käyttää muotoiluajattelua ja uusia digitaalisia työkaluja tulevaisuuskestävän ympäristön suunnittelussa. Helsinki panostaa lasten ja nuorten osallisuuteen ja lapsilähtöisyyteen kaupunkisuunnittelussa. Myös arkkitehtuurista viestimiseen eri kohderyhmille panostetaan.
Arkkitehtuuripoliittiset ohjelmat tarjoavat laaja-alaisia työkaluja
Suomi on kansainvälisesti ollut pioneeri ensimmäisellä vuonna 1998 julkaistulla valtakunnallisella ohjelmallaan. Uusin valtakunnallinen ohjelma ”Kohti kestävää arkkitehtuuria – Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035” on julkaistu vuonna 2022.
Myös suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat 2000-luvulta alkaen tehneet omia ohjelmiaan. Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 on linjattu, että tällä strategiakaudella viedään päätökseen Helsingin arkkitehtuuriohjelma.
– Arkkitehtuuriohjelmalla viitoitamme Helsingin kaupungin toimintaa ja kutsumme samalla myös muita vaalimaan laadukasta arkkitehtuuria, kertoo toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kaupunkiympäristön toimialalta.
Arkkitehtuuriohjelmaluonnoksen julkistustilaisuudessa 18.4. ohjelmasta keskustelivat asemakaavapäällikkö Marja Piimies, kehityspäällikkö Sanna Meriläinen, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen, rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen, museonjohtaja Reetta Heiskanen, ilmastotiimin projektinjohtaja Susa Eräranta ja viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki Helsingin kaupungilta. Ohjelman esitteli ja keskustelua moderoi designjohtaja Hanna Harris. Tilaisuuden avasivat apulaispormestari Anni Sinnemäki ja kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski. Kommenttipuheenvuorot kuultiin kulttuuriasiainneuvos Emma Harjulta opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä aluearkkitehti Anna-Riitta Kujalalta Vantaan kaupungilta.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee ohjelmaluonnosta tiistaina 23. huhtikuuta.
