Digituen onnistumista on vaikeaa mitata Helsingissä annetusta tuesta kentän laajuuden ja kirjavuuden vuoksi. Helsingin on kehitettävä digitukea tietojohtamisen avulla ja tuen tunnettuutta on tarpeen lisätä. Näihin tuloksiin DI, KTT Hilkka Merisalo-Rantasen päätyi tuotantotalouden diplomityössään analysoidessaan Helsingin kaupungin digitukipalvelua.
Merisalo-Rantanen analysoi sekä digituen toimintaympäristöä että Helsingin digituen lukuisia ulkoisia ja sisäisiä toimijoita ja toimijaverkostoja sekä niiden johtamista.
Digituen kenttä on laaja ja kirjava, itsenäisistä toimijoista muodostuva verkostojen verkosto. Tämä vaikeuttaa yhtenäisen tiedon systemaattista keräämistä ja analysointia toteutetusta digitukityöstä. Tämän vuoksi Helsingin digituesta on myös vaikeaa lisätä digitukipalvelun tunnettuutta erityisesti kaupunkilaisille eli digituen tarvitsijoille tai mitata annetun digituen onnistumista.
Tutkija esittää ratkaisuja Helsingin digituen toimijoiden tiedonhallinnan yhtenäistämiseksi niin, että kaupunkitasolla voidaan koota yhteen yhdenmukaiset digitukitiedot ja hyödyntää niitä digitukipalvelun ja sen kohteena olevien sähköisten palvelujen kehittämisessä vastaamaan kaupunkilaisten jatkuvasti muuttuvia tarpeita. Tämä edellyttää tietoon perustuvaa digitukipalvelun systemaattista johtamista ja kehittämistä, tietojohtamista.
Ehdotetuilla keinoilla digituesta voidaan rakentaa valtakunnallisestikin entistä vankempi silta, jonka avulla voidaan pitää kaikki kansalaiset mukana digikehityksessä.
Digituen tarve kasvaa
Julkishallinnon digitaalisten palvelujen tarjoajien on lain mukaan järjestettävä kansalaisille asiointiapua sähköisten palvelujen käyttöön liittyvissä ongelmissa. Vastuu asiointiavun antamisesta on jokaisella julkisen sähköisen palvelun tarjoajalla oman palvelunsa osalta.
Digituki on kuntien vastuulla. Helsingissä digitukea on annettu kansalaisille jo 1990-luvulta alkaen jolloin ensimmäiset kuluttajille tarkoitetut verkkopohjaiset palvelut ja henkilökohtaiset tietotekniset laitteet tulivat käyttöön.
Valtakunnallisen kansalaisten digituen organisoinnin myötä Helsingissäkin on todettu tarve kehittää systemaattisesti digitukipalvelua vastaamaan uusia lakisääteisiä vaatimuksia ja organisoida digitukipalvelu uuden toimintamallin mukaisesti.
Kaikki julkiset palvelut on tarjottava ensisijaisesti digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Julkishallinnon digitaalisten palvelujen tulee olla helposti käytettäviä ja saavutettavia.
Kaikilla kansalaisilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet niiden hyödyntämiseen. Jokaisen pitäisi pystyä sähköisesti hoitamaan asiointinsa julkishallinnon kanssa sekä osallistumaan ja vaikuttamaan aktiivisesti yhteiskunnan digitalisoitumiseen varallisuuteen, terveyteen, koulutukseen tai muuhun vastaavaan ominaisuuteen katsomatta.
Digituen tarve kasvaa, koska suuri osa sekä yksityisten yritysten että julkishallinnon palveluista on jo nopeimmin ja edullisimmin saatavana digitaalisina ja koska lähipalveluja on merkittävästi vähennetty.
Lisää aiheesta
Digituki Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) -neuvontasivusto
Tietojohtamisen edistäminen Helsingin kaupungin lakisääteisessä digitukipalvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Merisalo-Rantanen, Hilkka (2021). LUT-yliopisto
Digitukipalvelut ja tietojohtaminen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Helsinki-kanava (Video, 28')
Kuva: Mikko Hakola
