Helsingin liikenteessä ei kuollut ainuttakaan jalankulkijaa viime vuonna

Onnettomuuksia on tilastoitu tarkasti vuodesta 1960 lähtien, ja tänä aikana jalankulkijoiden kuolemilta ei ole vältytty yhtenäkään vuonna aiemmin.
Kuvaaja Helsingin liikenteessä kuolleista vuosina 1960–2019

Vuonna 2019 Helsingin tieliikenteessä ei menehtynyt yhtään jalankulkijaa. Onnettomuuksia on tilastoitu tarkasti vuodesta 1960 lähtien, ja tänä aikana jalankulkijoiden kuolemilta ei ole vältytty yhtenäkään aiempana vuonna. 

– Jos vanhempiin, eri lähteistä haalittuihin tietoihin on luottamista, edellisen kerran Helsingissä on säästytty jalankulkijoiden kuolemilta yli sata vuotta sitten – vuonna 1908, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä kertoo.

Kaikkien kulkutapojen osalta onnettomuustilasto ei ole yhtä hyvä: vuonna 2019 Helsingin liikenteessä kuoli kolme henkeä – yksi henkilöauton kuljettaja ja kaksi moottoripyörän kuljettajaa. Tosin tämäkin on tiettävästi vähäisin määrä vuoden 1927 jälkeen lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin liikenteessä kuoli myös kolme henkeä. 

Helsingin liikenteessä kuolleiden määrä on vähentynyt merkittävästi edellisten vuosikymmenien aikana. 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuolella kuolemia tapahtui vuosittain noin 20–30. Tämän jälkeen kuolemien määrä alkoi vähentyä selkeästi. 2010-luvulla Helsingin liikenteessä kuoli keskimäärin seitsemän henkeä vuodessa. Suurin osa kuolleista on ollut lähes joka vuosi jalankulkijoita. Nykyisen tilastointikäytännön aikana synkin vuosi oli vuosi 1965 – silloin Helsingin liikenteessä kuoli 84 henkeä. 

– Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on edelleen työtä tehtävänä. Vaikka kuolemantapaukset ovat selvästi vähentyneet, liikenteessä loukkaantui viime vuonna yli 400 henkeä. Heistä jalankulkijoita oli lähes 80, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo.

Lisäksi monet lievemmät loukkaantumiset eivät päädy poliisin tilastoihin. Jalankulkijoiden liukastumisia ja kaatumisia ei tilastoida liikenneonnettomuuksiksi.

Positiivisen
kehityksen taustalla useita tekijöitä

– Liikenneturvallisuuden parantuminen on monen eri tekijän summa. Liikenneturvallisuutta ovat parantaneet muun muassa katuympäristön kohennukset, liikennevalvonnan lisääminen, autojen tekniikan ja turvavarusteiden kehitys sekä pelastustoiminnan kehittyminen. Yksi keskeinen tekijä on ollut nopeusrajoitusten laskeminen, Jussi Yli-Seppälä toteaa.  

Helsingissä päätettiin laskea nopeusrajoituksia viimeksi vuonna 2018, ja uudet nopeusrajoitukset tulivat voimaan viime vuoden aikana. Nyt Helsingissä on asuinkaduilla ja keskustassa pääosin 30 km/h nopeusrajoitus. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa 40 km/h.

Tänä vuonna aloitetaan 70 uuden liikennevalvontakameran asennukset ja suojateiden turvallisuuden parantamiseen tähtäävät muutostyöt vaarallisimmiksi tunnistetuissa paikoissa. Lisäksi liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma päivitetään, ja se tulee päätöksentekoon ensi vuonna.

− Tilastot ovat hyvin rohkaisevia, liikenneturvallisuus paranee tasaisesti. Ja koska meneillään on useita konkreettisia kehittämishankkeita, positiivista kehitystä voidaan olettaa tapahtuvan myös jatkossa. Poliisilla ja Helsingin kaupungilla on selvä ja yhteinen käsitys liikenneturvallisuuden kehittämisestä. Myönnän olevani aika ylpeä siitä, miten liikenneturvallisuustyötä tällä hetkellä Helsingissä tehdään, kehtaisi tarjota malliksi muillekin, sanoo Helsingin poliisilaitoksen liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Jarkko Lehtinen.

Tiedot liikenneonnettomuuksien uhreista perustuvat poliisin tietoon tulleisiin liikenneonnettomuuksiin. Vuoden 2019 tiedot ovat ennakkotietoja, ja niihin saattaa tulla vielä muutoksia. 

Lisää aiheesta:

Tilastotietoa Helsingissä tapahtuneista liikenneonnettomuuksista

Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilasto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuvaaja: Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Helsingissä 1960–2019 (pdf)

Kuvaaja: Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Helsingissä 1960–2019 (pdf)