Helsingistä on nyt tiedossa 146 metsäkuviota, joilla on elänyt liito-oravia. Niistä 42 on Keskuspuiston itäpuolella. Osa näistä kuvioista oli vuosina 2020−2021 asumattomia. Havaintoja liito-oravista Helsingissä voi ilmoittaa Helsingin ympäristöpalveluihin.
Liito-oravat käyttävät päivälepoon ja lisääntymiseensä valmista tikankoloa tai tavallisen oravan rakentamaa risupesää, eikä kaikkia niistä voi täystiheästä metsästä löytää. Lajin inventointi perustuu papanapuihin eli niihin puihin, joiden alta löytyy keväällä keltaisia ulosteita. Niiden avulla rajataan liito-oravan ydinalueet, joissa ne luultavasti myös lisääntyvät, ja elinalueet, jotka sisältävät todennäköisesti vain levähdyspaikkoja. Naaraiden elinpiirit ovat erillisiä, kun taas koiraat liikkuvat useiden naaraiden alueilla.
Inventoinnin aikana tehtyjen havaintojen määrä ei siis kerro suoraan liito-oravien kannan kokoa. Tiedetään kuitenkin, että populaatio on etenkin läntisessä Helsingissä tiheä.
Helsingin liito-oravat inventoidaan nykyisin joka kevät. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain tiukasti suojaamia, eikä niitä saa hävittää tai heikentää ilman Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa. Helsinki on täyttänyt lakisääteisen velvollisuutensa liito-oravan suojelussa ja on kannan tilasta selvillä niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista.
”Voimme olla Helsingissä ylpeitä siitä, että metsämme ja vanhat puistommekin täyttävät liito-oravan vaativat kriteerit”, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki kaupunkiympäristön toimialalta. ”Näköpiirissä on liito-oravan leviäminen lähivuosina Sipoonkorpeen, jossa kansallispuisto ja siihen rajoittuvat laajat metsät tarjoavat sille hyvää elinympäristöä”.
Havaintoja Helsingin liito-oravista kaivataan
Vuoden 2022 liito-oravainventointi on parhaillaan käynnissä. Varmoja havaintoja liito-oravista Helsingissä pyydetään ilmoittamaan tarkistusta varten.
Kuva: Tom Ahlström.