Sukupuolten väliset erot pitkälti samansuuntaisia kuin neljä vuotta sitten 

Helsingin kaupunki selvitti nyt toista kertaa sukupuolten tasa-arvon tilannekuvaa kokoamalla yhteen sukupuolen mukaan jaoteltua tilastotietoa valikoiduista mittareista. Näistä suurin osa kytkeytyy kolmeen kaupunkitasoiseen mittariseurantaan: hyvinvoinnin ja terveyden, kaupunkistrategian ja kestävän kehityksen mittaristoon. Edellinen vastaava tarkastelu ilmestyi vuonna 2021.  

Sukupuolittuneita eroja löytyy kaikilta tarkastelluilta elämänalueilta (terveys ja hyvinvointi, turvallisuus, koulutus ja työ, osallisuus ja syrjintä). Erot Helsingissä ovat samansuuntaisia kuin yleisesti vallitsevat käsitykset naisten ja miesten tilanteesta. Esimerkiksi asunnottomuus on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa, ja naiset kokevat puolestaan turvallisuutensa miehiä heikommaksi.  

Selviä sukupuolieroja on myös nuorten mielen hyvinvoinnin ja seksuaalisen häirinnän kokemuksissa: tilastojen valossa tyttöjen tilanne on merkittävästi poikia heikompi. Valtaosa rikoksesta epäillyistä alaikäisistä puolestaan on poikia.

 
Myös iällä ja syntyperällä on vaikutusta sukupuolieroihin 

Havaitut erot ovat pysyneet samansuuntaisina lähes kaikkien niiden mittareiden osalta, jotka olivat mukana myös edellisessä vastaavassa tarkastelussa. Naisten elämänlaadun kokemus on kuitenkin heikentynyt eikä ole enää miehiä parempi. Viime raportissa esiin nostettu 4.–5.-luokkalaisten poikien vähentynyt liikkuminen on uusimpien tietojen valossa jälleen kohentunut.  

Joihinkin mittareihin oli mahdollista tuoda lisäsyvyyttä ottamalla mukaan sukupuolen lisäksi toinen taustatekijä kuten syntyperä tai ikä. Esimerkiksi osallisuuden kokemuksen osalta iällä näyttää olevan merkitystä. Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat tytöt kokevat osallisuutensa erittäin heikoksi selvästi poikia useammin, mutta vastaavaa sukupuolieroa ei näy enää 20 vuotta täyttäneillä.  

Sukupuolivähemmistöön kuuluvien helsinkiläisten tilanteesta niukasti tietoa  
 

Julkaisussa on tarkasteltu erillisenä osiona sukupuolivähemmistöjä koskevaa tietoa ja tiedonkeruun haasteita. Nykyiset tiedonkeruun tavat tuottavat hyvin niukasti tietoa sukupuolivähemmistöön kuuluvien helsinkiläisten tilanteesta, mutta valtakunnallisten tietojen perusteella sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat muita haavoittuvammassa asemassa. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien helsinkiläisten tilanteen kartoittamiseksi tarvittaisiin lisätutkimusta.