Poikien tyttöjä paremmat hyvinvointikokemukset näkyvät selkeästi esimerkiksi tyytyväisyydessä elämään, koetussa terveydessä, mielen hyvinvoinnissa ja sosiaalisissa suhteissa. Ainoastaan tietyissä päihdekäyttäytymiseen ja turvallisuuteen liittyvissä kokemuksissa poikien tilanne on heikompi kuin tyttöjen. Myös erittäin hyväksi koettu perheen taloudellinen tilanne heijastuu myönteisesti tyytyväisyyteen omaan elämään, koettuun terveyteen, mielen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin tai kasvuympäristön turvallisuuteen.
Tuore tutkimus pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan Kouluterveyskyselyyn ja Helsingissä kouluja käyvien nuorten vastauksiin. Tutkimuksessa on katsottu usean yksilöön tai perhetaustaan liittyvien tekijöiden yhteyttä koettuun hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.
Perhetausta määrittää nuorten hyvinvointikokemuksia
Perheoloihin liittyvistä taustatekijöistä myös sillä, minkä tyyppisessä perheessä nuori asuu, on merkitystä hyvinvointiin. Molempien vanhempien kanssa asuvat nuoret erottuvat usein ja useilla mittareilla myönteisesti suhteessa sekä vuororatkaisuissa asuviin, että yksinhuoltajaperheissä asuviin. Molempien vanhempien kanssa asuvien nuorten arkirytmi on muita todennäköisemmin säännöllistä, ja he kohtaavat muita harvemmin kasvuympäristön turvattomuutta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös syntyperän merkitystä hyvinvoinnille. Havaittuihin syntyperän mukaisiin eroihin kytkeytyi myös sukupuoli. Suomalaistaustaiset tytöt kokevat ulkomaalaistaustaisia tyttöjä todennäköisemmin esimerkiksi ahdistuneisuutta, masennusoireilua tai häirintää julkisissa tiloissa. Pojilla syntyperän mukaisia eroja esiintyy erityisesti kasvuympäristön turvallisuuden kokemuksissa. Ulkomaalaistaustaiset pojat kokevat syrjintää, vanhempien aiheuttamaa väkivaltaa, häirintää tai koulukiusaamista todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset.
Hyvinvointikokemukset risteävät taustatekijöiden mukaan
Tämän tutkimuksen yksi keskeinen havainto on se, että erityisesti sukupuoli ja perheen koettu taloudellinen tilanne – yhdessä ja erikseen – muovaavat nuorten hyvinvoinnin kokemuksia. Erittäin hyväksi koettu perheen taloudellinen tilanne ei nimittäin toimi tytöille yhtä vahvasti suojaavana tekijänä kuin pojille.
Erityisesti pojat, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, voivat muita väestöryhmiä paremmin. Vastaavasti tytöt, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, erottuvat useassa hyvinvoinnin ulottuvuudessa kielteisesti muista. Esimerkiksi melkein puolet kyseisen väestöryhmän edustajista kokee kohtalaista tai korkeaa ahdistuneisuutta, kun muiden väestöryhmien osuudet jäävät 30 prosenttiin tai reilusti sen alle.
– Perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokeville tytöille näyttää kasautuvan muita väestöryhmiä yleisemmin monia hyvinvoinnin haasteita Helsingissä. Voikin olla keskeistä ymmärtää aiempaa paremmin sukupuolen ja perheen sosioekonomisen aseman välisiä keskinäisiä yhteyksiä väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kaventamisen näkökulmasta, sanoo erikoistutkija Suvi Määttä Helsingin kaupungilta.
