Kunta-Helsingin käyttömenojen kasvu vuonna 2023 on vajaa 6 prosenttia verrattuna talousarvion 2022 organisaatiorakenteeltaan vertailukelpoiseen tasoon. Liikkumavaraa tuo kaupungin tulevaisuudessa toteuttamat rakenteelliset uudistukset. Kunta-Helsinki tarkoittaa Helsingin kaupunkia ilman sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan menoja, jotka rahoitetaan ensi vuoden alusta yleiskatteellisella valtion rahoituksella.
Kunta-Helsingin vuosikate ja tulos heikkenevät vuosina 2024–2025 vuoden 2023 talousarvion tasosta. Syynä ovat korkea toimintamenojen kasvu sekä valtakunnallisesta sotepe-uudistuksesta seuraava kuntien verorahoituksen mallin muutos. Vuonna 2023 kunnat saavat vielä jonkin verran verotuloja vuoden 2022 veroprosenteilla, minkä seurauksena vuosikate toteutuu vielä vuonna 2023 seuraavia vuosia paremmalla tasolla. Kun investointipanostukset ovat samaan aikaan vuosina 2023–2025 ennätyksellisen korkealla, kaupungin investointien tulorahoitusprosentti heikkenee taloussuunnitelmakauden loppupuolella. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka suuri osa kaupungin vuotuisista nettoinvestoinneista voidaan rahoittaa tulorahoituksella.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistus määrittää Helsingin kunnallisveroprosentin tason. Kunnat eivät voi päättää itsenäisesti vuoden 2023 kunnallisveroprosenttia, vaan se muodostuu vuoden 2022 kunnallisveroprosentista, jota leikataan lainsäädännössä määritellyn prosenttiyksikkömuutoksen verran, eli 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2023 Helsingin kunnallisveroprosentti on 5,36. Säännöksen tarkoituksena on estää verotuksen kiristyminen sen johdosta, että kuntien tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ja valtion rahoituksen piiriin edellyttää valtion veronkorotuksia.
Helsingin lainakanta kasvaa
Taloussuunnitelman mukaan Helsingin lainakanta puolitoistakertaistuisi vuoden 2021 lopun tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kun kaupungin lainakanta oli vuoden 2021 lopussa oli 913 miljoonaa euroa (1 386 euroa /asukas), vuoden 2023 lopussa olisi 996 miljoonaa euroa (1 489 euroa /asukas) ja vuoden 2024 lopussa 1 184 miljoonaa euroa (1 752 euroa /asukas).
Yhteensä kaupungin lainakanta kasvaisi taloussuunnitelman mukaan 449 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä.
Investointimenot kasvavat hieman
Talousarvioesityksessä 2023 investointimenot kasvavat hieman verrattuna vuoteen 2022. Vuoden 2022 investointitason ennuste on 876 miljoonaa euroa, kun vuoden 2023 talousarvioesityksen investointitaso on 893 miljoonaa euroa.
Talonrakentamisen uudishankkeissa pääpaino kaudella 2023–2032 on uusien alueiden palvelurakennusten ja korvaavien uudisrakennusten toteuttamisessa. Korjausrakentamisen lähtökohtana on kaikkien toimitilojen mutta varsinkin koulurakennusten ja päiväkotien käyttökelpoisuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen.
Suurista liikennehankkeista taloussuunnitelmakaudella käynnissä olevat raideliikennehankkeet jatkuvat: Kruunusiltojen hankekokonaisuuden ensimmäinen vaihe, Kalasatamasta Pasilaan johtava raitiotie sekä Sörnäistentunnelin pohjoisen suuaukon rakentaminen sen yhteydessä.
Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan maanantaina 31. lokakuuta, josta se etenee kaupunginvaltuustoon 16. marraskuuta. Päätös talousarviosta tehtäneen valtuuston kokouksessa 23. marraskuuta.
Helsingin kaupungin talousarvioesitys vuodelle 2023 on julkaistu kokonaisuudessaan täällä. Talousarvioesityksestä on julkaistu myös tiivistelmä.
