Helsinki pitää sote-rahoituksen lakiesitystä hyvinvointialueiden tavoitteiden vastaisena

Kaupunginhallitus antoi tänään 3. maaliskuuta lausunnon valtiovarainministeriölle hallituksen esityksestä koskien hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamista. Kaupunginhallituksen mukaan lakiesitys on valmistelussa olevien hyvinvointialueiden valtakunnallisten tavoitteiden vastainen eikä kannusta vastuulliseen taloudenpitoon.
Kuvituskuva Helsingistä.
Helsingin kaupunginhallituksen lausunnon mukaan valmistelussa oleva lakiesitys hyvinvointialueiden rahoituksesta ei kannusta alueita vastuulliseen taloudenpitoon. Kuva: Jussi Hellsten

Lausunnossaan kaupunginhallitus vastustaa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettuja muutoksia koskien siirtymätasauksen kertaluonteisen leikkauksen kohdistumista yksin Helsinkiin, pelastustoimen riskikertoimien muutoksia, hyte-rahoituksen osuuden lisäyksen vähennystä asukasperusteisuudesta sekä siirtymistä suhteellisen muutoksen tarkasteluun hyte-indikaattoreissa. 

Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan rahoitusjärjestelmän tulisi palkita tehokkuudesta sekä varojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä eikä kannustaa rahoituksen täysimääräiseen käyttämiseen. Lakiesitys on muutoksille esitettyjen perustelujen ja samanaikaisesti valmistelussa olevien hyvinvointialueiden valtakunnallisten tavoitteiden vastainen.  

– Valtakunnallisena tavoitteena on toiminnan ja talouden uudistamisen jatkaminen kunnianhimoisesti jokaisella hyvinvointialueella. Nyt ehdotettu esitys rahoituslain muuttamiseksi vie kaikki kannustimet edellä mainitun tavoitteen edistämiseksi, toteaa Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, pormestari Juhana Vartiainen.  

– Esitys tarkoittaa, että hyvinvointialueita rangaistaan vastuullisesta taloudenpidosta: alueen saavuttaessa tasapainoisen taloustilanteen, rahoitusta leikataan ja kohdentumista muutetaan mielivaltaisesti. Tämä on erittäin ongelmallista ja antaa vahvan viestin, että jatkossakin rahoituksen kohdentumista voidaan muuttaa yllättäen yksittäisten alueiden taloudellisen tilanteen perusteella.

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen tulee olla ennakoitavaa ja vakaata ja rahoitusjärjestelmän oikeudenmukainen. Ehdotus leikkauksen kohdentamisesta talouden tasapainossa pysyneelle alueelle vaikeuttaa oleellisesti talouden hallintaa ja rapauttaa yleistä luottamusta rahoitusjärjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.  

Jos esitys toteutetaan, millään hyvinvointialueella ei ole kannustinta tehdä tuottavuutta parantavia uudistuksia. Pelkona on, että tuloksen tasapainottaminen johtaa leikkauksiin. Todennäköisenä seurauksena onkin kustannusten kasvu valtakunnallisesti. Ehdotus murentaakin mahdollisuuden rakentaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen talous Suomessa kestävälle pohjalle, kaupunginhallitus toteaa.

Helsingille lakiesitys toisi 35 miljoonan euron leikkaukset

Lakiesityksen siirtymätasausten kertaluonteisten säästöjen kohdentamisen vaikutukset Helsinkiin ovat merkittävät. Jos esitetty 35 miljoonan euron siirtymätasausleikkaus kohdennettaisiin vain Helsingille, laskennallisesti se tarkoittaisi esimerkiksi lähes 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä tai 700 000:ää kotihoidon käyntiä.

Lisäksi leikkaus vaikuttaisi myös Helsingin mahdollisuuksiin rahoittaa HUS-yhtymän toimintaa riittävästi, vaikka myös HUS-yhtymä on onnistunut saamaan taloutensa kohti tasapainoa toteuttamalla merkittäviä sopeutustoimia.

Helsingin näkemyksen mukaan kertaluonteiset, julkisen talouden suunnitelmassa linjatut säästötoimet tulee tehdä tasaisesti kaikilta alueilta laskennallisen rahoituksen suhteessa. Näin kohdentamisen vaikutus hyvinvointialueille olisi alle 0,1 prosenttia niiden toimintamenoista. Tämän suuruinen säästötoimenpide ei vaaranna lakisääteisten palveluiden järjestämistä millään alueella.