Yleiskaava 2016 ohjaa maankäytön ja liikenteen suunnittelua Helsingissä. Helsinkiä kehitetään raideliikenteen verkostokaupunkina ja kantakaupunkia laajennetaan. Merkittävää uutta maankäyttöä suunnitellaan moottoritiemäisten alueiden ympäristöön sekä asemanseuduille, raideliikenteen solmukohtiin ja nykyisten sekä tulevien merkittävien raideliikenteen pysäkkien ympäristöön. Uudesta asuinrakentamista jopa 45 prosenttia on täydennysrakentamista jo olemassa oleville asuinalueille.
Osayleiskaavat täydentävät yleiskaavaa. Osayleiskaavoja aletaan valmistella Länsiväylän ympäristöön, Viikinrannnan–Lahdenväylän alueelle, Östersundomiin sekä Vartiosaareen.
Osayleiskaavalla osoitetaan alueen keskeinen yhdyskuntarakenne, ja siinä keskitytään kaupunkirakenteen kannalta oleellisiin asioihin, kuten asumiseen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiseen, liikenneyhteyksiin sekä virkistys- ja viherverkostoon. Osayleiskaava ohjaa alueen tulevaa ja tarkempaa asemakaavoitusta.
Kantakaupunki laajenee Länsiväylän suuntaan
Korkein hallinto-oikeus on kumonnut osan Yleiskaavan 2016 kaavamerkinnöistä Länsiväylän varrella, muun muassa Kaupunkibulevardi-merkinnän. Kaava kuitenkin mahdollistaa kantakaupunkimaista rakentamista kumotun kaistaleen molemmin puolin Lauttasaaressa. Osayleiskaavoitus koskee Länsiväylää ja sen lähialueita Koivusaaressa, Lauttasaaressa ja Salmisaaressa. Osayleiskaava laaditaan vuosina 2022–2025.
Kaavoituksen tavoitteena on vähentää väylämäisen liikenneympäristön haittavaikutuksia asutukselle sekä tutkia Länsiväylän varren kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia Lauttasaaressa ja Salmisaaressa. Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa alueen maankäytön ja liikenteen kokonaisuuden ratkaiseminen, kantakaupungin laajentaminen, monipuolisen asuntotuotannon mahdollistaminen Asumisen ja maankäytön ohjelman (AM-ohjelma) mukaisesti, alueen palvelurakenteen monipuolistaminen, hyvät sijoittumismahdollisuudet elinkeinoelämälle ja työpaikoille sekä laadukkaan ja viihtyisän kaupunkitilan edellytysten luominen.
Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa asukkaiden elinoloihin, elinympäristöön, kaupunkikuvaan, luontoon, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja liikenteeseen sekä uuden kaupunkirakenteen ja mahdollisten meritäyttöjen vaikutukset muun muassa ilmastoon ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Länsisatamasta Länsiväylälle rakennettava satamatunneli vaikuttaa Salmisaaren maankäytön suunnitteluun.
Viikinrannan−Lahdenväylän osayleiskaava yhdistää Arabianrannan Viikkiin
Joukkoliikenteen runkona on Viikin–Malmin pikaraitiotie, Viima. Osayleiskaavalla varmistetaan Viiman toteuttamisedellytykset ja sujuva liikennöinti sekä mahdollistetaan uutta rakentamista sen vaikutusalueelle. Viima-raitiotien on arvioitu valmistuvan 2030-luvulla. Valtakunnallisen joukko- ja tavaraliikenteen kannalta tärkeän Lahdenväylän toimivuus varmistetaan.
Vanhankaupunginlahden Natura-alue on tärkeä suunnittelun lähtökohta ja sen luontoarvot turvataan myös lisääntyvän maankäytön ja kulutuksen olosuhteissa. Viherverkosto on yksi alueen vetovoimatekijä.
Östersundomissa keskeisiä asioita ovat raideliikenneyhteys ja viherverkoston vahvistaminen
Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen Östersundomin yleiskaava kumoutui toukokuussa 2021, ja suunnittelu alueella jatkuu osayleiskaavoituksella. Östersundomin osayleiskaavan suunnittelualue on koko Östersundomin suurpiiri sekä osa Mustavuoren osa-alueesta.
Osayleiskaavan tavoitteita ovat Helsingin väestönkasvuun varautuminen, kasvun ohjaaminen kestävästi, monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen, rakennuspaikkojen tarjoaminen pientaloille ja pääkaupunkiseudun seuturakenteen tasapainottaminen idän suuntaan.
Östersundomin osayleiskaavassa tärkeimmät ratkaistavat asiat ovat raideliikenneyhteys, sitä tukeva maankäyttö ja viherverkoston vahvistaminen. Alueella sijaitsevat Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet sekä tärkeiden ekologisten yhteyksien turvaaminen ovat keskeinen lähtökohta alueen suunnittelulle.
Östersundomissa on käynnissä samanaikaisesti pienimuotoista asemakaavoitusta Karhusaaren pohjoisosassa ja Landbossa sekä Östersundomin nykyisten pientaloalueiden kaavoitusohjelma, joilla mahdollistetaan olemassa olevien pientaloalueiden täydennysrakentamista.
Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön
Helsingin Kaupunkistrategian 2021−2025 mukaisesti Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön.
Saarta kehitetään aktiiviseksi virkistysalueeksi osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Tavoitteena on, että alueelle suunniteltava virkistyskäyttö sopeutuu alueen luontoarvoihin. Koko saari on osa Itä-Helsingin merellistä kulttuuripuistoa ja alueen metsät osa Helsingin metsäverkostoa.
Valtakunnallisesti arvokkaan huvila-alueen suojelua edistetään. Vartiosaaressa mahdollistetaan virkistys-, loma- ja matkailupalvelujen kehittäminen. Saaren palveluiden saavutettavuus turvataan, ja olemassa olevat virkistysreitit huomioidaan kaavassa. Tavoitteena on suojella luontokohteet.
Suunnittelun aikana kuullaan asukkaita ja sidosryhmiä
Osayleiskaavojen laatimisesta ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan koko kaavaprosessin ajan. Tärkeimpiä osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut, esittely- ja keskustelutilaisuudet sekä vapaamuotoinen keskustelu valmistelijoiden kanssa. Tarkemmat tiedot osallistumismahdollisuuksista ja suunnittelun aikatauluista löytyvät Uutta Helsinkiä -sivustolta.
- Osayleiskaavat Uutta Helsinkiä -sivustolla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Länsiväylän ympäristö(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) - Viikinranta–Lahdenväylä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Östersundom (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Vartiosaari(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
