Etähoito on Helsingissä ensisijainen hoitomuoto, kun kaupunkilainen alkaa tarvita kotiinsa tukea. Asiakasvalinta tehdään kuitenkin aina huolella Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla, sillä aivan jokaiselle se ei sovellu.
–Parhaiten soveltuva hoitomuoto riippuu paljon asiakkaan toimintakyvystä ja yksilöllisiä tarpeita arvioidaan aina tarkasti. Kaikilla asiakkaallamme on etäkäyntien lisäksi myös perinteisiä kotihoidon käyntejä. Etäkäynneillä voimme lisätä helposti päivittäisiä kotihoidon tarkastuspisteitä, kertoo Palvelukeskus Helsingin hoivapalvelujen päällikkö Anne-Maria Siitonen.
Palvelukeskus Helsinki tuottaa etähoitoa Helsingin kaupungille. Etähoitoa varten asiakkaan kotiin asennetaan tablet-laite, jonka ruudulla etähoitokäynnit tapahtuvat. Se on tehty helppokäyttöiseksi ja kaksisuuntainen yhteys hoitajaan aukeaa automaattisesti. Asiakkaan ei tarvitse tehdä juuri muuta, kuin tulla laitteen lähettyville etäkäynnin aikaan.
–Etäkäynnillä tarkistamme asiakkaan vointia, syömistä ja lääkkeenottoa sekä saatamme mitata sokereita tai verenpainetta. Juttelemme myös niitä näitä päivän kuulumisista. Osa asiakkaista osallistuu myös yhteisesti etälaitteen välityksellä järjestettäviin lounashetkiin. Mikäli havaitsemme, että jokin asia ei ole kunnossa, olemme herkästi yhteydessä hoitavaan tahoon. Teemme tiivistä yhteistyötä, Siitonen sanoo.
Etänä mutta lähellä
Etähoito kiinnostaa myös monia alan ammattilaisia, jotka haluavat vaihtelua perinteiseen hoitotyöhön tai jotka ovat kiinnostuneita terveydenhoidon uusista muodoista. Korona-ajan myötä myös etähoidon työskentelymahdollisuuksia on kehitetty joustavampaan suuntaan ja esimerkiksi etä- ja osa-aikatyötä lisätty. Tällä hetkellä Palvelukeskus Helsingin pisimmällä työskentelevä hoitaja tekee etäkäyntejä Kempeleeltä.
Vaikka kilometrejä saattaa olla hoitajan ja hoidettavan välissä useita, Siitosen mukaan monelle asiakkaalle etähoitajan käynti on silti läheinen kokemus.
–Ennakkoajatuksena saattaa olla, että hoitaja etälaitteen takana on jollain tapaa etäisempi, mutta ajatus kääntyy usein. Monet asiakkaat ja omaiset ovat yllättyneet, miten intiimi yhteys etähoitajan kanssa ruudun välityksellä voi muodostua. Meillä ei ole kiire, ja pystymme keskittymään vain asiakkaaseen, emmekä huolehdi käynnin aikana muusta. Asiakkaalle on varattu tietty aika ja hän voi luottaa saavansa sen, mitä on luvattu.
Turvaa kotona asumiseen
Etälaitteen kautta asiakas saa myös itse yhteyden hoitajaan tarvittaessa päivän aikana. Tämä tuo turvaa monelle asiakkaalle ja omaiselle.
Hoitomuotoa myös kehitetään Helsingissä jatkuvasti. Siitonen huomauttaa, että etähoidon tekniikalla ja tavalla tuottaa sote-palveluja on runsaasti mahdollisuuksia.
–Laitteistoa voidaan hyödyntää aina kulttuurisisältöjen välittämisestä ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Korona-aikana pilotoimme omaisliittymää, joka mahdollisti myös omaisille soittamisen asiakkaan etähoitolaitteeseen. Tämä on kovasti toivottu ominaisuus, jota kehitämme parhaillaan eteenpäin. Toivon, että tämänkaltaisten sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen käyttöönottamista päästään tulevaisuudessa edistämään rahoituksen ja lainsäädännön rajoituksista huolimatta, hän toteaa.
Hoitomuodon kymmenvuotisen historian aikana on ehtinyt tapahtua monenlaista. Onpa kerran etäkäynnin aikana estetty ryöstön yrityskin.
–Nämä tekijät päätyivät lopulta etähoitajan ansiosta myös poliisin pakeille, Siitonen kiittelee.