Helsinki etsii ratkaisuja tekstiilijätteen vähentämiseen – vanhoista tekstiileistä tehdään jatkossa kuitua

Helsingin kaupunki vähentää sekajätteeseen joutuvan tekstiilijätteensä määrää. Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara kuljetti syyskuussa ensimmäisen lastin kaupungin käytöstä poistettuja vanhoja tekstiilejä Paimioon. Siellä tekstiilijäte jauhetaan ja siitä tehdään kuitua.
Stara aloitti tänä syksynä Helsingin kaupungin tekstiilijätteen kierrätyksen. Ensimmäiseen kierrätyslavalliseen kuormattiin kahdeksan kuutiometriä käytöstä poistettuja tekstiilejä. Kuva: Stara Helsinki
Stara aloitti tänä syksynä Helsingin kaupungin tekstiilijätteen kierrätyksen. Ensimmäiseen kierrätyslavalliseen kuormattiin kahdeksan kuutiometriä käytöstä poistettuja tekstiilejä. Kuva: Stara Helsinki

Paimiossa sijaitsee Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan tuotantolaitos, jonne tekstiilijätettä voi toimittaa. Tekstiilijätteen käsittelee Rester Oy. Helsingin ensimmäiset kierrätykseen menevät tekstiilierät sisälsivät valtaosin pelastuslaitoksen käytöstä poistettuja tekstiilejä sekä Staran käytöstä poistuneita työvaatteita. Yhteensä syyskuussa käsiteltäväksi kuljetettiin kahdeksan noin kuutiometrin kokoista tekstiilisäkkiä.

Tavoitteena on luoda koko kaupungin laajuinen tekstiilikeräys

Työpäällikkö Arto Kainulainen Staran logistiikkayksiköstä kertoo, että kaupungin toimijat lajittelevat tekstiilijätteen ensin itsenäisesti omissa toimipisteissään. Kun tekstiilijätettä on kertynyt riittävästi, Stara noutaa sen säilytykseen. Lopulta Stara kuljettaa tekstiilijätteen omalta varastoltaan Resterin käsiteltäväksi.

– Tavoitteenamme on ensi alkuun, että toimituksia Resterille on muutaman kuukauden välein. Olemme käynnistäneet tekstiilikeräyksen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä Stadin ammattiopiston kanssa. Toiminnan kehittyessä pyrimme keräämään tekstiilejä kaupunkitasoisesti, Arto Kainulainen sanoo.

Stara toimii luontevana tekstiilikeräyksen operaattorina.

– Stara kiertää jo kaupungin tiloissa viemässä tilauksia. Kun viemme esimerkiksi WC-paperia koululle, voimme poimia paluumatkalle kuljetukseen tekstiilijätettä, Arto Kainulainen sanoo.

Jotta tekstiilijätteestä voidaan tehdä uusiomateriaaleja, tekstiilien on oltava puhtaita ja kuivia. Kaikki materiaalit eivät sovellu kierrätettäviksi. Esimerkiksi palosuojatut vaatteet tai öljyn tai kemikaalien kanssa kosketuksiin joutuneet tekstiilit on edelleen hävitettävä sekajätteenä. Kierrätykseen viety tekstiilijäte saa uuden elämän kuituna, josta tehdään muun muassa sohvien täytteitä.

Laadukkaat ja harkitut tekstiilit vähentävät tekstiilijätteen määrää

Tekstiilijätteen kierrätyksen lisäksi olennaista on miettiä tekstiilien elinkaarta jo hankintavaiheessa. Laadukkaat ja kestävät tekstiilituotteet kiertävät Helsingin kaupungin käytössä pidempään ennen kuin niistä tulee jätettä.

– Lyhytaikaisten tarpeiden kohdalla kannustamme kaupungin toimijoita harkitsemaan, onko tuotteita järkevämpää vuokrata tai hankkia ne leasing-menettelyllä kuin ostaa tuotteet omaksi. Lisäksi on hyvä selvittää, onko hankittaville tuotteille tarjolla korjauspalveluita, ympäristöasiantuntija Leona Silberstein Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalveluista toteaa.

– Uuden ostamisen sijaan meidän kannattaa hyödyntää olemassa olevia tavaroita myös tekstiilien suhteen. Tavoitteenamme on, että käytämme kaupungin käytössä olevia tuotteita mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään. Resurssiviisaat ja ekologiset valinnat ovat myös kuntatalouden kannalta järkeviä, yksikönjohtaja Sami Aherva Staran logistiikasta sanoo.

Helsinki on pyrkinyt kartoittamaan, missä ja minkä verran sen toiminnassa syntyy tekstiilijätettä. Esimerkiksi kesällä 2023 kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala teki koko toimialan laajuisen kyselyn siitä, millaista tekstiilijätettä palvelut tuottavat.

– Staran rooli on olla hyvä kaupungin irtaimiston kierrättäjä. On tärkeää luoda ratkaisumalleja ja kehittää Helsingin kaupungin tekemistä pitkäjänteisesti. Vaatteiden kierrätys on yksi ilmentymä irtaimen omaisuuden elinkaarimallille, Sami Aherva sanoo.