Helsingin kaupungin tavoitteena on parantaa muovin kiertotaloutta infra- ja viherrakentamisessa. Rakentaminen on yksi suurimmista muovin käyttökohteista.
Turun ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden projektityönä selvitettiin, millaista muovijätettä kaupungin infratyömailta tulee ja miten sen kierrätystä voitaisiin parantaa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja hyödyntää infrarakentamisessa syntyvää muovijätettä ja poistettavia muovirakenteita entistä tehokkaammin ja ennemmin materiaalina kuin energiana.
Työhön haastateltiin jätehuoltoalan edustajia, uusiomuovin valmistajia, infrarakentamisen muovisten rakentamistuotteiden valmistajia sekä asiantuntijoita infra-alalta ja kuntasektorilta. Selvitystyön yhteydessä toteutettiin työmaakäynti ja vierailu Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran jätteiden lajittelupisteillä.
Vanhojen rakenteiden muovit haastavinta kierrättää
Selvityksessä keskityttiin sellaisiin muovisiin rakennusmateriaaleihin, joita käytetään infrarakentamisessa eniten. Näitä ovat muun muassa suojaputket ja viemäriputket. Tutkimuksessa selvisi, että haastavimmat muovijätejakeet syntyvät vanhojen rakenteiden purkamisesta. Muovilaatujen puutteelliset merkinnät ja ajan saatossa materiaaleihin kertyneet epäpuhtaudet hankaloittavat kierrätystä. Tunnistamisen ja pesuprosessin kehittämiseksi tarvitaankin lisää käytännön kokemusta esimerkiksi pilotoinnin kautta.
Sen sijaan uusien muovimateriaalien ylijäämäpalat eli asennushukka olisi kierrätettävissä uusiomuoviksi, koska materiaalit ovat suhteellisen puhtaita ja muovilaadultaan tunnistettavia. Yksittäisen työmaan muovijätteen määrä jää kuitenkin vähäiseksi verrattuna vanhoihin muovirakenteisiin, jolloin jätteen kuljetus käsiteltäväksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Työmaiden yhteiset keräyspisteet voivatkin tehostaa muovijätteen erilliskeräystä. Voi olla myös järkevää selvittää mahdollisuuksia palauttaa asennushukkaa materiaalivalmistajille takaisin tehtaalle uusiokäyttöön.
– Edellytys kiertotalouden edistämiselle on keräys- ja kierrätysjärjestelmien kehittäminen yhdessä muovijätteen vastaanottajien ja materiaalivalmistajien kanssa. Sopimuskumppaneiksi voitaisiin esimerkiksi hyväksyä vain sellaisia toimijoita, joilla on mahdollisuus hyödyntää muovijätettä uusiokäyttöön. Ei riitä, että materiaalit saadaan kiertoon, vaan tarvitaan myös suurempaa kysyntää uusiomateriaaleille markkinoiden kehittymiseksi, summaa työmaapäällikkö Katja Jaranne Staralta.
Selvityksen mukaan laadukas uusiomuoviraaka-aine on avainasemassa kierrätyksen kannattavuuden ja käytännön toteutuksen kannalta. Selvityksessä saatujen tulosten ja suositusten pohjalta työmaiden muovimateriaalien kierrätystä voidaan kehittää, ja samalla vähentää sekajätteen määrää ja lisätä muovin uusiokäyttöä kestävämpien toimintamallien mukaisesti.
Selvityksen toimeksiantajana toimi Helsingin kaupungin PlastLIFE-osahanke. Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman PlastLIFE-hankkeen tavoitteena on edistää Suomen muovitiekartan tavoitteiden toteutumista. Helsingin osahankkeessa perehdytään erityisesti infra- ja viherrakentamisen muovien kiertotalouteen.
