Helsinki panostaa yhteensä 20 miljoonaa euroa digitalisaatioon, uutta luovaan kiertotalouden yritystoimintaan sekä korkeakouluopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden yrittäjyyteen. Panostuksilla vastataan tulevaisuuden megatrendeihin, jotka muovaavat paitsi Helsinkiä, myös koko maailmaa.
Koronakriisin jälkeisessä maailmassa kilpailu kaupunkien välillä kiristyy. Helsingillä on ominaisuuksiensa puolesta mahdollisuus parantaa suhteellista kilpailukykyä. Toimivuus, turvallisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, joita monet maailman metropoleista pyrkivät tulevaisuudessa tarjoamaan. Menestys kilpailussa vaatii Helsingiltä panostuksia kilpailukykyyn koronakriisin ollessa vielä käynnissä.
Strategiansa mukaisesti Helsinki haluaa olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Nopeasti muuttuvassa maailmassa Helsingin kyky tarttua digitalisaatiokehityksen tarjoamiin hyötyihin antaa kaupungille uudenlaisia valmiuksia palvella asukkaitaan sekä luo kaupungille uusia kyvykkyyksiä.
Kiertotalouden klusteriohjelmassa Helsinki vauhdittaa yhdessä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa kiertotalouden tuotteiden ja palvelujen markkinan syntymistä nykyistä nopeammin. Lisäksi kaupunki panostaa nuorten yrittäjyyteen alueen korkeakoulujen kanssa.
”Koronakriisiä on usein verrattu 1990-luvun lamaan erityisesti siinä yhteydessä, että laman virheitä ei saisi toistaa. Aiempia onnistumisia ja oppeja sen sijaan kannattaa toistaa. Ilman laman jälkeen tehtyjä rohkeita panostuksia t&k-menoihin, uusien menestystarinoiden luominen olisi ollut olennaisesti vaikeampaa. Myös vallitseva kriisi edellyttää aitoja kurssinmuutoksia. Tälläkin kertaa pitää rohkeasti panostaa asioihin, jotka luovat uusia kasvun polkuja ja modernimpaa kaupunkia. Nyt erillisrahoituksella edistettävien hankkeiden osalta tärkeää on erityisesti niiden laaja vaikuttavuus”, kertoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Tavoitteiden saavuttamiseksi Helsinki on varannut kaupungin talousarviossa kaupunginhallituksen käyttövaroihin tälle vuodelle yhteensä 20 miljoonaa euroa erillisrahoitusta. Summasta noin 10 miljoonaa ohjataan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin ja 10 miljoonaa elinkeinopoliittisiin, yritysten hautomotoimintaa sekä kiertotalousklusteria tukeviin toimenpiteisiin. Kaupunginhallitus päättää varojen kohdentamisesta kokouksessaan 15. maaliskuuta.
Digitalisaatiohankkeilla
tuetaan digiloikkaa, parempien ja ennakoivimpien palvelujen syntymistä sekä tuetaan
segregaation vähentämistä
Palautumistoimenpiteiden tavoitteena ovat mm. eriytymiskehityksen torjuminen ja yhdenvertaisuutta edistävien palvelujen saavutettavuuden parantaminen. Digitaalisen perustan uudistaminen ja datakyvykkyyksien kehittäminen ovat välttämättömiä edellytyksiä Helsingin kaupungin digiloikalle. Digiloikka mahdollistaa palvelutarvetta ennakoivan kaupungin ihmisten ehdoilla. 10 miljoonan euron rahoituksen saaneet erillishankkeet toteutetaan osana Helsingin kaupungin digitalisaatio-ohjelmakokonaisuutta.
”Haluamme tehdä kaupunkilaisten ja yritysten arjesta helpompaa tarjoamalla asukaslähtöisempiä palveluita, ajasta ja paikasta riippumatta ja palvelutarvetta ennakoiden. Digitalisaatioon panostaminen auttaa pandemiasta palautumisessa ja vahvistaa Helsingin kykyä reagoida nopeammin muuttuviin tilanteisiin. Nyt alkavat hankkeet kehittävät kaupunkilaisille ja yrityksille tarjottavia digipalveluja ja rakentavat datakyvykkyyksiämme”, kertoo Helsingin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama.
Kaupunkilaisille suunnatut palvelut liittyvät muun muassa digituen kehitykseen ja etädigituen vakiinnuttamiseen toimintamuotona. Etätuen tarve on lisääntynyt erityisesti korona-aikana. Digituesta jokaisen kaupunkilaisen on mahdollista saada apua tietokoneen, tabletin, älypuhelimen tai erilaisten sovellusten, verkkoasioinnin tai -palveluiden käytössä.
Eriarvoistumista torjutaan muun muassa digianalytiikalla mahdollistetulla varhaiskasvatuksen palvelujen paremmalla saavutettavuudella. Myös tapahtumailmoitusten digitaalista käsittelyä kehitetään. Tapahtuma-ala on kärsinyt voimakkaasti koronapandemiasta ja helpompi lupahakemusten tekeminen tulee aikanaan helpottamaan tapahtumien järjestämistä. Kolmas alkava hanke keskittyy ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamiseen. Helsinki kehittää niiden tueksi etäpalveluita ja luo mahdollisuuksia kulttuurielämyksille ja liikkeelle lähtöön.
Helsinki haluaa kehittyä myös koronarokotusten ja -datan analysoinnissa. Koronarokotetietoa hyödynnetään rokotusanalytiikassa, mikä edistää yhteiskunnan nopeampaa palautumista koronarajoituksista. Tärkeää on myös mainittujen hankkeiden onnistumisen mahdollistavien data- ja analytiikkakyvykkyyksien rakentaminen kaupungille.
Digitalisaatioon liittyvät erillisrahoitettavat hankkeet toteutetaan vuoden 2021 aikana.
Kaupunki
tukee hautomotoimintaa merkittävällä panostuksella
Koronakriisi on kurittanut erityisesti palveluvaltaisia talousalueita, kuten Helsinkiä. Myös nuorten työttömyys on kasvanut enemmän kuin työttömyys keskimäärin, sillä pahimmin epidemiasta kärsineet kulttuuri-, tapahtuma- ja palvelualat työllistävät paljon nuoria.
Kaupunki kohdentaa 10 miljoonaa euroa elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on löytää uusia keinoja nuorten työllistymiseen sekä yrittäjyyden tukemiseen; kehittää Helsingin lupaavaa start up -sektoria myös jatkossa sekä varmistaa, että myös nuorilla on mahdollisuus saada tukea oman yrittäjäpolun alkuun.
Rahoitusta kohdistetaan pääkaupunkiseudun esihautomo- ja hautomotoiminnan kehittämiseen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa sekä kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen ja alan osaamiskeskittymän vahvistamiseen. Tavoitteena molemmissa on myös vastavalmistuneiden työllisyyden tukeminen. Lisäksi rahoituksen avulla tiivistetään Helsingin kaupungin ja suurten yritysten välistä yhteistyötä kestävien ja älykkäiden ratkaisujen luomiseksi sekä niihin perustuvan uuden liiketoiminnan kehittämiseksi.
Samalla hankkeessa vahvistetaan korkeakoulukampuksien kehittymistä innovaatio- ja yritystoiminnan keskittymiksi ja parannetaan Helsingin kykyä houkutella kansainvälisiä yrityksiä ja osaajia. Hankkeen rahoituksesta 90 prosenttia ohjataan korkeakoulujen toimintaan.
”Helsingin kaupunki haluaa ottaa nykyistä vahvemman roolin hautomotoiminnan käynnistäjänä ja yritysten kasvun mahdollistajana. Korkeakouluilla on keskeinen rooli osaamisen, kaupallistamisen ja yrittäjyyskulttuurin kehittämisessä. Hautomoiden kehittämishankkeen tavoitteena onkin tukea yritysten kasvumahdollisuuksia ja synnyttää vähintään 100 uutta yritystä vuodessa”, kertoo Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva.
Kiertotalouden
kehittäminen on toinen tärkeä elinkeinopoliittinen tavoite
Nyt käynnistyvän kiertotalouden klusteriohjelman tavoitteena on, että Helsingin kaupunki yhdessä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa vauhdittaa nykyistä nopeammin kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palvelujen markkinan syntymistä.
Helsinki on jo tähän mennessä onnistunut kehittämään uraauurtavalla tavalla esimerkiksi maamassojen kierrättämistä rakentamisessa, mutta muilta osin kiertotalouden hyödyntäminen on vielä varhaisessa vaiheessa. Klusteriohjelman myötä kaupunki haluaa kehittyä uusien kiertotalousratkaisujen kokeilualustana sekä edistää kiertotaloutta omissa hankinnoissa ja investoinneissa.
Tiiviimpää
yhteistyötä suurten yritysten kanssa kestävien ja älykkäiden ratkaisujen
luomiseksi
Helsinki haluaa tiivistää yhteistyötään suurten yritysten kanssa kestävien ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen kehittämisessä. Koronasta palautumisen lisäksi tavoite tukee kaupunkia myös hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Helsinkiä vahvistetaan kestävien ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen sekä niihin liittyvän innovaatiotoiminnan huippualueena. Samalla kehitettävät ratkaisut voivat osaltaan vastata myös kaupungistumisen, resurssien ylikulutuksen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin globaaleihin haasteisiin, samalla kun ne houkuttelevat kaupunkiin alan uusia yrityksiä.
Elinkeinopoliittisten hankkeiden kesto on kolme vuotta ja ne jatkuvat kevääseen 2024 asti.
