Helsingin kaupunki on sitoutunut puolittamaan ruokapalveluissa syntyvän hävikin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on vaativa ja siihen pääseminen edellyttää uudenlaista ajattelua ja pysyviä toimintatapojen muutoksia kaupungin ruokatoimijoilta ja jokaiselta ruokailijalta.
Helsingin kaupungille valtaosan koulu-, päiväkoti-, sairaala- ja seniorikeskusruoasta tuottaa liikelaitos Palvelukeskus Helsinki, joka on siten tärkeässä roolissa kaupungin ruokahävikin vähentämisessä.
Erilaisilla toimilla on jo saatu hävikin kokonaismäärää merkittävästi alemmas. Hävikistä suurin osa muodostuu ruokalinjastolta tarjolle laitettavasta ruoasta, joka ei koskaan päädy asiakkaiden lautasille. Tämän minimoimiseksi Palvelukeskus Helsinki on nimittänyt kaksi hävikkilähettilästä, jotka opastavat kouluissa ja päiväkodeissa hävikin vähentämiseen.
He ovat ruoka-alan arvostetulla PRO-tunnustuksella palkitut Marjo Niskanen ja Mika Marttila. Tehtävässään he ovat tiettävästi ensimmäisiä Suomessa ja kiertävät yli 400 päiväkotikeittiössä ja kouluravintolassa auttamassa hävikinvähentämistoimissa.
Kallion kuningattarenakin tunnetun Marjo Niskasen moni muistaa Kallion lukiosta, jonka ruokapalveluista hän vastasi 15 vuoden ajan ja voitti työstään myös PRO-palkintoja sekä sai jopa kutsun Linnan juhliin.
Nyt Niskanen miettii yhdessä kaikkien koulujen keittiöiden ruokapalveluhenkilöstön kanssa, mitkä ovat tehokkaimpia keinoja tarjoiluhävikin vähentämiseksi.
Lisäksi hän neuvoo, miten seurata ruokahävikin määrää tehokkaasti ja tekee yhteistyötä oppilastoimikuntien kanssa kouluruokateemoihin liittyen.
Kouluissa lautashävikkiin vaikuttaa yllättävän moni asia, kuten lisää hakemisen mahdollisuus, ruoan esillepano, tietoisuus hävikin määrästä ja jopa viikonpäivä. Yläkouluikäisten osalta vaikuttaa myös se, miten he käyvät syömässä.
Niskanen painottaa, ettei ravitsevaa koululounasta kannata jättää väliin, sillä jokaiselle on varattu ruokaa.
– Monissa kouluissa ei ole vielä tietoa siitä, kuinka paljon ruokaa päätyy hävikkiin. Kun saamme lisättyä tietoisuutta rehtoreiden ja oppilaskuntien kautta ja siten ruokailijat kiinnittämään huomiota omaan ruokailuhetkeen, sillä on vaikutuksia myös hävikin määrään. Joissain kouluissa on esimerkiksi pidennetty ruokailuaikaa, jolloin ruokailutilanne on rauhallisempi ja lautaset ehditään syödä tyhjiksi.
Mika Marttila puolestaan kiertää päiväkodeissa opastamassa sekä keittiö- että kasvatushenkilöstöä hävikin vähentämiseen ja hävikkityökalujen käyttöön. Tämän vuoden aikana erilaisia tapaamisia on kertynyt jo noin 300 ja niissä ruokakasvatuksen keinot ovat tärkeässä osassa.
Lapsille hän on käynyt puhumassa ruokahävikistä ikätason mukaan Kokki-ketun asuun pukeutuneena. Kokki-kettu on yksi varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen kettumallin hahmoista, joten ketut ovat tuttuja lapsille entuudestaan.
– Puhumme päiväkoti-ikäisten kanssa muun muassa maistamisen tärkeydestä, ruokailutavoista sekä oman nälän suuruuden tunnistamisesta. Lapset ottavat Kokki-ketun aina innostuen vastaan, Marttila kertoo.
Marttila on huomannut, että hänen osallistumisellaan kasvatushenkilöstön viikkokokouksiin on ollut suuri vaikutus päiväkodin hävikkilukuihin. Kun tietoisuus hävikin määrästä on lisääntynyt, myös nälän mukaiseen annoskokoon on kiinnitetty enemmän huomiota yhdessä lasten kanssa. Päiväkotien kasvatushenkilökunta on avainasemassa lautasannostelun onnistumisessa.
Ruokahävikin vähentäminen on koko kaupungin yhteinen tavoite ja Helsingin mittakaavassa äärimmäisen vaativa. Hävikkilähettiläät korostavat, että jokaisen panos on tärkeä ruokahävikin suitsemisessa.
Jos jokainen asiakkaamme jättäisi lounaalla lautaselleen yhden kalapyörykän, se tekee pelkästään meidän ruokapalveluissamme 75 000 kalapyörykkää yhden lounaan aikana.
Ylimääräisen ruoan tuottaminen ei tue hävikinvähentämistavoitteita tai ole kestävää, vaikka hävikkiruokaa jaettaisiin tai myytäisiin eteenpäin.
– Tarvitaan sellaisia toimintatapoja, ettei hävikkiä lähtökohtaisesti synny. Esimerkiksi poissaolojen ilmoittaminen kouluun tai päiväkotiin on tärkeää, jotta päivittäisten ruokailijoiden määrä on tiedossa, sanoo Niskanen.
Palvelukeskus Helsinki on avainkumppanina pääkaupunkiseudun yhteisessä Food Waste Ecosystem -hankkeessa, jossa kehitetään kuntarajat ylittäviä keinoja hävikin vähentämiseksi. Systemaattista työtä ruokahävikin minimoimiseksi jatketaan vuoteen 2030 ja siitä edespäinkin, sillä hävikin minimoiminen on pysyvä toimintamalli.
– Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Haastan jokaisen kiinnittämään huomioita omaan ruokailuhetkeen ja miettimään, miten hävikki olisi omalta osalta mahdollisimman vähäistä, kehottaa Niskanen.
Helsingin toimenpiteitä hävikin vähentämiseen sekä tavoitteen edistymistä voi seurata Helsingin kaupungin kiertotalousvahdista.
Päiväkotien hävikkilähettiläs Mika Marttila ja koulujen hävikkiohjaaja Marjo Niskanen kannustavat kaikkia mukaan ruokahävikin minimoimiseen.
