Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden aloitteesta on yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, Opiskelijoiden Liikuntaliiton, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n sekä Liikkuva opiskelu -ohjelman kanssa suunniteltu monipuolisiin kohtaamisiin tarkoitettu liikkumisen puheeksi oton työkalu eli liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli.
Liikkumista lähestytään myönteisesti
Malli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan syventää lisäkysymyksillä. Mallin tärkein periaate on, että liikkumista lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti. Keskustelussa korostetaan asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa liikkumista ja pyritään herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden liikkumistavan kokeilemiseksi.
”Lähes kaikkien ihmisten elämässä on jonkinlaista liikkumista, vaikka pientäkin ja toisilla liikkuminen on voinut olla isossakin roolissa aiemmin. Sen sijaan, että keskustelussa lähdettäisiin pohtimaan nykyistä liikkumisen vähäistä määrää, korostetaan sitä hyvää, mitä ihmisen elämässä liikkumisen suhteen nyt jo on tai on joskus ollut. Tunnistamalla mikä jo toimii, voidaan lisätä ja vahvistaa olemassa olevaa hyvää ja edistää muutoshalua,” sanoo Helsingin kaupungin liikuntapalvelujen liikkumisen edistäminen -yksikön erityissuunnittelija Hanne Munter.
Helppokäyttöinen työkalu kiireiseen arkeen
Moniammatillisena yhteistyönä toteutetun ja näyttöön pohjautuvan mallin suunnitteluprosessissa on sosiaalipsykologian ja liikunta-alan ammattilaisten lisäksi ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita. Mallia pilotoidaan tietyissä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa alkuvuoden 2023 aikana. Kokeilun jälkeen mallia jatkokehitetään ja se saatetaan kansallisesti hyödynnettäväksi.
”Mallin kokeilusta kliinisessä työssä ja sosiaalityössä saadaan arvokasta käyttökokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Mallin tarkoitus on olla mahdollisimman nopea- ja helppokäyttöinen Sote-työn kiireisessä arjessa ja kokeilun avulla mallista voidaan kehittää aidosti käyttökelpoinen liikkumisen puheeksi oton työkalu. Jo ensimmäisten kommenttien perusteella ammattilaisten vastaanotto on ollut hyvin lämmin,” sanoo Helsingin kaupungin terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelun projektikoordinaattori Eero Kenttä.
Valtaosa liikkuu liian vähän
Suomalaisista työikäisistä valtaosa liikkuu riittämättömästi suhteessa liikkumisen suositukseen ja viettää valveillaoloajastaan liikaa aikaa paikallaan. Mikäli puolet suomalaisista liikkuisi terveytensä kannalta riittävästi eikä viettäisi liikaa aikaa paikallaan, toisi se UKK-instituutin kustannuslaskurin mukaan potentiaalisia kustannussäästöjä vuosittain lähes 970 miljoonaa euroa. Säännöllinen liikkuminen vähentää useiden kansansairauksien sairastumisen riskiä sekä edistää muuan muassa oppimiskykyä, mielen hyvinvointia ja työstä palautumista. Kevyelläkin liikkumisella on terveyshyötyjä, vaikka ei kykenisi liikkumaan liikkumissuositusten vaatimia määriä.
Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan (2022–2025) on koottu toimenpiteitä, joiden avulla liikkumista edistetään toimialojen yhteistyöllä kohdentaen tavoitteita vähiten liikkuviin kaupunkilaisryhmiin. Yhtenä liikkumisen edistämisen toimenpiteenä kehitetään liikkumisen puheeksi oton työkaluja osana sosiaali- ja terveydenhuollon ydinprosesseja useissa sen eri palveluissa.
