Helsingin kaupunki on päättänyt sallia yksityisten kiinteistöjen maalämpö- eli energiakaivojen rakentamisen yleisille alueille tietyin edellytyksin. Päätös on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Päätöksen taustalla on edullisen maalämmön kasvava kysyntä sekä maalämmön ilmastoystävällisyys, joka vastaa kaupungin tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin kaupunki on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteen puitteissa kasvattamaan kaupungissa käytettävän maalämmön määrää. Maalämmöllä on tarkoitus tyydyttää Helsingin lämmitystarpeesta 15 prosenttia vuodesta 2030 alkaen. Vuoden 2021 lopussa maalämmön osuus Helsingin lämmitysenergiasta oli vielä vain noin 1,8 prosenttia Helsingin kokonaislämmitysenergiasta, mutta samalla maalämpökaivoja asennettiin jo 25 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Erityisesti kysyntä on kasvanut taloyhtiöiden parissa.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti kokouksessaan 1.2.2022, että kaupunki sallii esimerkiksi taloyhtiön maalämpökaivojen rakentamisen sen omistamille yleisille alueille, mikäli tila omalla tontilla ei riitä. Ensisijaisesti kaivot tulee edelleen rakentaa taloyhtiön omalle tontille niin, että ne sijaitsevat yli 7,5 metrin päässä kaupungin viheralueen, katualueen tai kaupungin omistaman tontin rajasta. Mikäli tällä tavoin ei päästä riittävään energiapeittoon, kaivon porauksen voi kallistaa yleisen alueen puolelle. Viimeisenä vaihtoehtona on sijoittaa energiakaivokenttä tai sen osa kokonaan yleisen alueen puolelle.
”Maalämmön taloudellinen kannattavuus on tehnyt siitä erittäin houkuttelevan lämmitystapavalinnan viime vuosina, ja tähän huutoon yritämme kaupungilla vastata muun muassa luvitusta helpottamalla. Maalämpö on taloyhtiöille parasta mahdollista ilmastotyötä, kun päästöjen lisäksi säästetään myös selvää rahaa”, sanoo päästövähennysohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen.
Maalämpökaivot
yleisillä alueilla Helsingissä -ohjeeseen ja pikaoppaaseen on kirjattu tarkemmat perusteet ja ehdot, joiden perusteella yleisille alueille voidaan toteuttaa energiakaivokenttiä, jotka palvelevat lähialueen kiinteistöjä. Maalämmön sijaan ohjeissa puhutaan energiakaivoista, sillä yhä useammin energiakaivoa käytetään lämmittämisen lisäksi myös jäähdyttämiseen.
Ohjeessa kerrotaan, millaisia selvityksiä hakijalta edellytetään. Ohje sisältää esimerkkejä suunnitelmista, kun maalämpöjärjestelmiä sijoitetaan viheralueille ja liikennealueille. Lisäksi ohjeessa otetaan kantaa sopimuskäytäntöihin, käyttökorvauksiin ja irtisanomisehtoihin.
Energiakaivojen rakentamisen tueksi kaupunki on jo aiemmin poistanut käytöstä maalämmön rakennusvalvonnan lupamaksut. Lisäksi kaupungin oma energiarenessanssitiimi antaa taloyhtiöille ilmaista neuvontaa energiatehokkaisiin ratkaisuihin, kuten maalämpöön, siirtymisessä.
Linkit
- Maalämpökaivot yleisillä alueilla Helsingissä -julkaisu:
- Pikaopas maalämpökaivojen sijoittamiseen yleisille alueille Helsingissä:
- (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)Neuvonta energiaremontteja suunnitteleville taloyhtiöille:
Kuva: Jussi Rekiaro
