Helsinki tekee nopeita kokeiluja tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan hyödyntämiseksi kaupungin palveluissa

Helsinki haluaa olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Tavoitteen saavuttamiseksi Helsinki tekee nopeita tekoälyn käyttökokeiluja.
Kuvituskuva. Kuva: Jussi Hellsten.

Helsinki haluaa olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Tavoitteen saavuttamiseksi Helsinki tekee muun muassa nopeita kokeiluja, kuinka tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa voidaan hyödyntää kaupungin palveluissa.

”Uskon, että tekoäly, robotiikka ja data ovat tulevaisuudessa kehityksen ytimessä. Ne tulevat myös vaikuttamaan kaupungin palveluihin olennaisesti. Oleellista näissä kokeiluissa on saada uusia oivalluksia, joita voidaan skaalata kaupungin eri palvelujen tuotannossa. Kokeilut ovat myös osa ajattelutavan muutosta, jossa kaupungin toimintakulttuuria halutaan muuttaa entistä kokeilumyönteisemmäksi”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Tekoälykokeiluja tehdään toisilta
hankkeilta oppien

Helsingin kaupunki kehittää sisäisiä innovaatioita kaupungin Kokeilukiihdyttämössä, jonka toiminta alkoi syksyllä 2019. Tammikuussa 2021 kaupungilla valmistui järjestyksessään toinen nopeiden kokeilujen kampanja, jossa testattiin käytännössä kymmentä kaupungin työntekijöiden ideaa tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan käyttöön. Yhteensä kahteen kampanjakierrokseen on saatu kaupungin henkilöstöltä yli 60 kokeiluehdotusta, joista kokeiluvaiheeseen on edennyt 17. Määrä kertoo, että Helsingin kaupunkiorganisaatiossa on laajaa kiinnostusta oppia tekoälyn mahdollisuuksista. Monipuolisia kokeiluja tehtiin tuoreessa kampanjassa muun muassa oppilastietojen laaduntarkkailusta virkamatka-asioiden hoitamisen chatbotiin.

”Nopeiden kokeilujen kautta opimme ymmärtämään, miten voimme tekoälyn avulla rakentaa entistä parempia digitaalisia palveluita kaupunkilaisille ja omille työntekijöille. Oppimalla nopeista kokeiluista voimme toivottavasti välttää kalliita ja pitkiä projekteja, jotka eivät vastaa todelliseen tarpeeseen. Haluamme myös uudistaa kulttuuriamme ja toimintatapoja ja tehdä kaupungista hiukan ketterämmän”, tiivistää Helsingin digitalisaatiojohtaja Mikko
Rusama.

Kokeiluvaiheeseen edenneet ehdotukset saivat 10 000 euron rahoituksen kokeilun toteuttamiseksi yhdessä yrityskumppaneiden kanssa. Kaupungin tavoitteena on olla kokeiluissaan oikeasti nopea, sillä ideasta toteutukseen halutaan päästä parhaimmillaan 90 päivässä.

Huomionarvoista on, että kokeilukampanja toteutettiin koronarajoitusten takia täysin virtuaalisesti. Kokeiluhaku oli avoinna touko-kesäkuussa 2020 ja kokeilut tehtiin syksyn 2020 aikana.

”Kokeilukiihdyttämön avulla jalostetaan innovaatioita ja tuetaan digitalisaatiota hyödyntävää kokeilutoimintaa kaupunkiorganisaatiossa. Kokeiluista olemme saaneet vahvistusta myös sille, että aina koko työvaihetta ei kannata korvata robotilla. Monesti jo pelkkä robottiavusteisuus riittää. Kokeiluista saamme arvokasta tietoa myös siitä, mitä rajoituksia kaupungin datassa on. Samalla saatamme huomata, että työtä ei kannata automatisoida välttämättä samalla tavalla kuin miten ihminen sen tekee, vaan koko prosessi on joskus fiksua suunnitella uudella tavalla”, kertoo hankepäällikkö Ville Meloni.

Tekoälyllä ja
ohjelmistorobotiikalla voidaan helpottaa työntekoa automatisoimalla
rutiinitehtäviä

Helsingin kaupungin digitalisaatiokehityksen lähtökohtana on, että palvelujen digitalisaatiolla pyritään helpottamaan helsinkiläisten arkea ja että kaupunkilaiset löytäisivät palvelut nykyistä paremmin. Sama koskee myös kaupungin työntekijöitä: digitalisaatio helpottaa päivittäistä työntekoa automatisoimalla rutiinitehtäviä. Tässä tekoälyavusteisilla suosittelijoilla, chatboteilla ja vaikkapa sähköisten allekirjoitusten tunnistamisella koneavusteisesti voi tulevaisuudessa olla iso merkitys.

Kaupungin uusissa tekoäly- ja ohjelmistorobotiikkakokeiluissa selvitettiin vastausta muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • onko tekoälystä apua työllisyyden hoidossa?
  • onko tekoälystä hyötyä työvuorosuunnittelussa?
  • voidaanko Helsingin liikenteen päästöistä saada reaaliaikaisempi ja tarkempi tilannekuva tekoälyn avulla?
  • voisiko tekoäly olla apuna onnistumiskeskustelujen analysoinnissa, jotta työntekijöiden kehittämistarpeita voidaan paremmin tukea?
  • voidaanko ohjelmistorobotiikka helpottaa oppilastietojen laaduntarkkailua?
  • voiko chatbot neuvoa matkustajaa virkamatka-asioissa?
  • mitä hyötyä on siitä, että neuroverkkopohjainen tekoäly tunnistaa allekirjoitukset PDF-asiakirjoista?

Tekoälyavusteisissa
palveluissa tärkeää on niiden selkeys ja helppokäyttöisyys

Tekoälykokeilu- ja ohjelmistorobotiikkakokeilujen tekijät huomasivat usein, että tekoäly on yhtä älykäs kuin sen opettaja. Ihmistä tarvitaan opettamaan konetta ja vinoumat datassa tai koneen opettajan ajattelussa näkyvät myös tekoälyn toiminnassa. Tekoälyyn perustuvaa palvelua tai tuotetta tulisikin heti hankkeen alussa arvioida eri näkökulmista. Näistä näkökulmista asiakasnäkökulma on keskeisin, jotta tuloksena olisi selkeä ja helppokäyttöinen tuote. Hankalaa ja epäloogista palvelua ei käytä lopulta kukaan.

Kokeiluissa tärkeänä kriteerinä on ollut, että niistä kertyneet opit on dokumentoitu ja jaettu koko kaupunkiorganisaation käyttöön. Näin seuraavat tekoälykehittäjät voivat paremmin välttää haasteellisimmat paikat muun muassa hankinnoissa ja tietosuojakysymyksissä, joihin ensimmäiset kokeilijat ovat joutuneet törmäämään.

Samaan aikaan keskeistä on tekoälyavusteisten palvelujen toimintalogiikan läpinäkyvyys. Tekoälyavusteiset palvelut mahdollistavat kaupungin työntekijöille suuria aikasäästöjä ja varsinkin suosittelualgoritmeille on löydettävissä jo nyt paljon potentiaalisia kohteita esimerkiksi kirjastopalveluissa ja kaupungin kurssitarjonnassa. Kokeiluista on myös tärkeää tunnistaa, mitkä tekniset ratkaisut voisivat toimia laajemminkin kaupunkiorganisaatiossa. Näin kaupunki voi saada tekoälystä mahdollisimman laajan hyödyn.

Kokeilukiihdyttämötoiminnassa kaupungin kumppaneina ovat toimineet useat yrityskumppanit. Kokeilujen suunnitteluun apua tarjosivat Ai4Value, Aureolis, Deloitte, Digital Workforce Services, Helsinki Intelligence, Houston Analytics, Gofore, Lekab, Microsoft, Reaktor, SAS, Siili, Silo.ai ja Sofor. Kokeilujen toteutuksessa kumppaneina olivat Gofore, Lekab, Reaktor, SAS ja Siili.

Lisätietoja: 

Lisätietoa tekoälykokeilujen opeista löydät digi.hel.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) –sivustolta. Tarkemmin tekoälykokeilujen oppeihin voit tutustua täältä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Tutustu kaupungin tekoälyrekisteriin tästä: https://ai.hel.fi/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Rekisteri kertoo, miten kaupunki tekoälyä hyödyntää.