Kaupunkiuudistus kohentaa ympäristöä Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Kanneltalon johtaja Ia Pellisen mukaan Kannelmäen alueen isot rakennushankkeet toteutuvat vasta vuosien jälkeen. Nyt kuitenkin tehdään jo lukuisia pienempiä asioita, jotka lisäävät alueen viihtyisyyttä.
Kannelmäki ja Malminkartano ovat parhaillaan kaupunkikehittämisen valokeilassa, sillä alueita kehitetään osana kaupunkiuudistusta. Kaupunkiuudistus tarkoittaa, että vanhoja asuinalueita kunnostetaan ja niille rakennetaan uusia asuntoja ja palveluja. Kun aluetta kehitetään, ehkäistään samalla segregaatiota.
Kanneltalon johtaja Ia Pellinen kertoo, että Länsi-Helsingissä ei ole samanlaista selkeää identiteettiä kuin monella itähelsinkiläisellä kaupunginosalla on. Sen sijaan kantsulaiset ovat todella ylpeitä omista kulmistaan. Eikä syyttä.
– Kannelmäki on rosoisuudessaankin aivan mahtava. Kulkuyhteydet ovat valtavan hyvät, ja ympärillä on mahtava luonto. Mätäjoen alueella on lajeja, joita ei ole missään muualla. Ei tarvitse kävellä pitkälle, kun on aivan maalaistunnelmissa.
Pellinen kehuu ujostelematta myös Kanneltaloa, vaikka joku voisi pitää häntä jäävinä. Pellisen perustelut ovat vakuuttavia: upea kulttuurikeskus kokoaa hienon kirjaston, työväenopiston toimintoja, nuorisopalvelut, suositun kahvilan, gallerian sekä lukuisat tapahtumat.
Kannelmäki on rosoisuudessaankin aivan mahtava. Kulkuyhteydet ovat valtavan hyvät, ja ympärillä on mahtava luonto. Mätäjoen alueella on lajeja, joita ei ole missään muualla. Ei tarvitse kävellä pitkälle, kun on aivan maalaistunnelmissa.
Hän huomauttaa, että Kannelmäen alueelle tulevat isot rakennushankkeet toteutuvat vasta vuosien jälkeen, mutta jo nyt on tehty ja tehdään lukuisia pienempiä asioita. Niiden avulla voidaan lisätä alueen viihtyisyyttä.
Isoissa hankkeissa keskitytään muun muassa Malminkartanon aseman läheisyyteen, Malminkartanon sydän-hankkeeseen ja kauppakeskus Kaaren ympäristöön.
Kannelmäkeen ja Malminkartanoon saadaan uutta asuntorakentamista ja liiketilaa. Vihdintien pikaraitiotie on tarkoitus ulottaa Lassilan kautta Kantelettarentielle kauppakeskus Kaareen kohdalle saakka.
Kaupunkiuudistusta halutaan tehdä yhdessä asukkaiden kanssa. Pellinen kertoo, että alueella on muutaman aktiivin joukko, jota halutaan kasvattaa. Tätä tukee myös Kantsun elokuinen kyläjuhla, Kantsun Kyläjuhlat 3.0. Tällöin Kanneltalo ja sen edusta Sitratori ovat asukkaiden käytössä, tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Asukkaat ja muut alueen toimijat ovat tervetulleita järjestämään haluamaansa ohjelmaa ja toimintaa. Kaupunki tukee tapahtumaa esimerkiksi tekniikalla ja lupa-asioilla.
– Olemme tosi tarkkoja siitä, ettemme vaikuta sisältöön, sillä se on asukkaiden kontolla alusta loppuun asti.
Kyläjuhla on Pellisen mielestä yksi osoitus alueen yhteisöllisyydestä. Kanneltalo keskellä kaikkea haluaa luoda mahdollisuuksia omaehtoiseen, kantsulaisten näköiseen tekemiseen muulloinkin kuin kyläjuhlien aikaan. Kanneltalossa pääsee teatteriin, tanssiesityksiin, taidenäyttelyihin, konsertteihin ja elokuviin. Tiloja voi vuokrata ja järjestää omia tapahtumia.
Kanneltalon kahviosta on tullut suosittu, mistä Pellinen on hyvin iloinen. Moni tulee poikkeamaan kahville tai kirjastoon ja samalla hoksaa myös muun toiminnan.
Pellinen sanoo, että Kanneltalo on kaupunkiorganisaatiosta katsottuna hupipalvelujen järjestäjänä tuomassa iloa ja tekemistä sinä aikana, kun kaupunkiuudistuksen isot hankkeet etenevät.
Muista nopeista parannuksista hän mainitsee esimerkkeinä Sitratorin muraaliteosten uusimisen, ja pitkin kesää pidetään asukkaiden toivomia tapahtumia, kuten kaupunkitansseja.
Malminkartanolaiset hyödyntävät Kanneltalon tarjontaa, mutta maltsulaisten kotihuudeilla on myös oma asukastalo Renki. Se on asukasyhdistyksen ylläpitämä tila, jossa toimii arkipäivisin kahvila. Renki on erityisesti lapsiperheiden ahkerassa käytössä.
– Maltsussa on toista vuotta käynnissä yhteistyö Helsinki Urban Art -yhdistyksen kanssa. Sen tarkoitus on tuoda kulttuuri osaksi ihmisten elämää ja ottaa paikalliset asukkaat mukaan tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Yhdistys on järjestänyt muun muassa Maltsu elää! -tapahtuman, joka toi vuosi sitten elokuussa muun muassa livemusiikkia kaduille. Tänä kesänä yhteistyö HUAn kanssa toistuu jälleen ja toi kesällä tapahtumien lisäksi Malminkartanoon työpajoja.
Paikalliset osallistuvat tapahtumiin ahkerasti, mutta Pellinen toivoo, että myös niitä järjestämään saadaan lisää ihmisiä.
– Toivottavasti saamme houkuteltua heitä ensin kokeilemaan yhdessä suunnittelua ja toteuttamista. Kun huomaa, miten paljon se antaa paitsi itselle, myös naapurustolle, innostus kasvaa ja tarttuu muihinkin.
Kun Pelliseltä kysyy, kuinka kaupunkiuudistus näkyy hänen omassa työssään, hän vastaa nauraen, että työtä on tullut valtavasti lisää. Hyväntuulisesta vastauksesta kuulee, ettei työmäärän lisääntyminen ole hirmu huono juttu.
– Nyt kaikilla kaupungin toimialoilla on paitsi mahdollisuus, myös velvoite panostaa alueellemme. Limitämme toimintojamme, eikä asukkaiden tarvitse tietää, kuka kaupunkiorganisaatiossa mistäkin vastaa. Pääasia on, että omaa asuinaluetta parannetaan ja että tapahtuu paljon kivaa ja että on järkevää tekemistä. Mutta viestintä tästä kaikesta on vaikeaa.
Pellinen kertoo, että viestinnässä tarvitaan yhteistyötä jo sen takia, että alueen väestöstä 30 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Viestien välittämiseen tarvitaan siis muun muassa maahanmuuttajayhteisöjä.
Päivitettyjä tietoja saa parhaiten alueellisilta somesivuilta.
Tukea yhteiseen tekemiseen on tuonut amerikkalaisen Bloomberg Philanthropies -säätiön ja Harvardin yliopiston kehittämisohjelman koulutus, johon myös Kannelmäki-Malminkartano-alueella työskenteleviä kaupungin työntekijöitä on päässyt mukaan. Pellisen mukaan ohjelma on ollut iso apu alueen toimijoiden verkoston kehittämisessä.
Alueiden suunnitelmat kiinnostavat asukkaita. Hyvä osoitus tästä oli esimerkiksi toukokuinen asukasilta Malminkartanossa. Asukaat haluavat yksityiskohtaista tietoa muun muassa täydennysrakentamisesta viheralueiden reunoilla. Esimerkiksi suunnitelmia Kartanonmetsässä on sittemmin päivitetty asukkaiden palautteen perusteella.
– On hyvä, että omat näkemykset tuodaan esiin. Tätä varten muun muassa asukasiltoja järjestetään, Pellinen sanoo.
Malminkartanossa selvitetään parhaillaan, millaista käyttöä tyhjillään oleviin liiketiloihin olisi mahdollista saada. Esimerkiksi kulttuuritoiminnalla voisi elävöittää paikallisia kulmia.
Kaiken kaikkiaan kaupunkiuudistusalueella on Pellisen mielestä positiivinen vire päällä. Moni odottaa jo, että esimerkiksi Kannelmäen asemanseutu saadaan viihtyisämmäksi.
Pellisen mielestä kaupunkiuudistuksella on hyvät vetäjät ja työkalut toteuttamista varten. Työtä tehdään valtavasti, ja yhteistyön lisääntyminen yli toimialarajojen näkyy ja vaikuttaa toimintaan jo nyt.
Hän uskoo, että kun kaupunkiuudistuksen ohjelma Kannelmäessä ja Malminkartanossa päättyy 2035, uudet toimintatavat ovat jalostuneet ja niitä jatketaan.
Tällä haavaa hänen iso toiveensa on, että Sitratorin kehittäminen olisi listalla kärkipaikoilla. Huoltamista ja siistimistä voisi tehostaa ja esimerkiksi kukkaistutuksia saada lisää. Pellisen toiveissa on saada torille myös enemmän tapahtumia.
– Kaupunkiuudistuksen rinnalla teemme kulttuurikeskusten visiotyötä. Haemme näkymää yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa siihen, mitä tarjoamme tulevaisuudessa
Kaupunkiuudistus on yksi Kasvun paikka -strategian toimenpiteistä sekä yksi tapa ehkäistä segregaatiota. Kehitämme kaupunkiuudistusalueilla erityisesti koulu- ja vapaa-ajanpalveluja. Yksi tärkeistä tehtävistämme on kuunnella alueiden asukkaita ja toimijoita sekä viedä viestiä eteenpäin. Kaupunkiuudistuksessa yhteistyöllä on keskeinen rooli.
Palvelemme ja kohtaamme asukkaita jatkossa yhä useammin uusissa tiloissa, sillä Malmille rakennetaan uusi koulu, sairaala sekä perhekeskus ja terveys- ja hyvinvointikeskus. Muita merkittäviä hankkeita ovat Kontula-talo, Laakavuori, Malminkartanon sydän sekä Meri-Rastilan korttelitalo.
Kaupunkiuudistus jatkuu vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa.
Teksti: Kirsi Riipinen
