Helsinki on yksi kuudesta Euroopan komission järjestämän Esteetön kaupunki -kilpailun finalistista. Esteetön kaupunki -palkinnot jaetaan vuosittain eurooppalaisille kaupungeille, jotka kehittävät esimerkillisesti esteettömyyttään ja kaikkien ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua kaupunkielämään.
Helsingin lisäksi tämänvuotisiksi finalisteiksi valittiin 40:n hakemuksen jättäneen kaupungin joukosta Barcelona, Leuven, Luxemburg, Palma ja Porto. Virtuaalisessa palkintojenjakotilaisuudessa 3. joulukuuta palkitaan kolme kaupunkia rahapalkinnolla, joka on tarkoitus käyttää esteettömyyden edistämiseen. Euroopan rautateiden teemavuoden kunniaksi annetaan myös erityismaininta kaupungille, joka on panostanut rautatieasemiensa esteettömyyteen.
”Ehdokkuus on jo itsessään hieno tunnustus Helsingin esteettömyystyöstä. Kyseessä on arvostettu ja Euroopan korkeatasoisin palkinto”, sanoo Helsingin kaupungin esteettömyysasiamies Pirjo Tujula.
Esteettömyystyö on sisäänrakennettu kaupunkiympäristön ja palveluiden kehittämiseen
Helsingin vahvuutena on Pirjo Tujulan mukaan se, että esteettömyystyö on tänä päivänä sisäänrakennettuna kaupungin strategiaan ja toimialojen normaaliin toimintaan. Se näkyy esimerkiksi siinä, että esteettömyys on tuotu osaksi julkisten alueiden, kuten katujen, leikkipuistojen ja ulkoilualueiden, suunnittelun ja rakentamisen ohjeistuksia.
Tärkeä osa esteettömyystyötä on myös kaupungin palveluiden kehittäminen. Hyviä esimerkkejä ovat Tujulan mielestä keskustakirjasto Oodi, jonka suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota liikkumis- ja toimimisesteisten tarpeisiin, sekä Lammassaaren esteetön lankkupolku. Helsingin palvelukarttaan on kehitetty sovellus, jonka avulla saadaan näkyviin kaupungin toimipisteiden esteettömyystiedot.
”Helsingin joukkoliikennettä on myös kehitetty ansiokkaasti. Raideliikenne on esteetöntä ja busseistakin yli 99 prosenttia on esteettömiä”, Tujula sanoo.
Pohjolan ilmasto-olot, kuten kasaantuva lumi ja jää, tuovat oman haasteensa esteettömyyden suunnitteluun.
”Emme voi ottaa sellaisenaan käyttöön vaikkapa samanlaisia näkövammaisten opaslaattoja kuin Pariisissa tai Barcelonassa. Helsingissä on tehty omaa tuotekehitystyötä, esimerkiksi talvikunnossapidon kestäviä esteettömyystuotteita, kuten suojateiden reunatukiratkaisuja ja näkövammaisten opaslaattoja.”
Helsinki on avannut esteettömyyteen liittyvän kehitystyönsä tulokset vapaasti kaikkien hyödynnettäviksi. Esimerkiksi ulko-alueiden esteettömyysohjeita on otettu käyttöön valtakunnallisesti.
Lue lisää Helsingin
esteettömyystyöstä Helsinkiä kaikille -sivustolla.
Lue lisää Esteetön kaupunki -kilpailusta (Access City Award) englanniksi EU:n sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Kuvassa Lammassaaren esteetön reitti. Kuvaaja: Laura Oja
