Malmi on yksi kaupunkiuudistusalueista. Stadiluotsi Kirsti Kallansalo kertoo, että vaikutukset näkyvät jo nyt, vaikka varsinaiset rakennus- ja perusparannushankkeet ovat vasta tulossa.
Malmilla tapahtuu paljon ja samanaikaisesti. Koillisen suurpiirin stadiluotsi Kirsti Kallansalo huokaa, että kunpa alueen asukkaat ymmärtäisivät, millaiseen valokeilaan Malmi on päässyt. Malmi on yksi Helsingin kaupunkiuudistusalueista Malminkartanon ja Kannelmäen, Mellunkylän sekä Meri-Rastilan lisäksi.
Kaupunkiuudistus tarkoittaa käytännössä, että vanhoja asuinalueita kunnostetaan ja niille rakennetaan uusia asuntoja ja palveluja. Kun aluetta kehitetään, ehkäistään samalla segregaatiota.
Kaupunkiuudistuksen toimenpiteitä tehdään useiden vuosien ajan. Kallansalo ei ole huolissaan, että Malmi unohtuisi sen jälkeenkään tai että hankkeiden vaikutukset jäisivät väliaikaisiksi. Paljon näkyvää ja tuntuvaa on jo tehty, ja lisää on tulossa. Malmille tulee esimerkiksi upouusi terveys- ja hyvinvointikeskus sekä koulukampus. Ala-Malmin puisto ja Ylä-Malmin tori peruskorjataan.
Kallansalo kertoo, että malmilaisille on toki kerrottu kaupunkiuudistuksesta asukastapaamisissa ja muissa tilaisuuksissa. Ehkä sen konkreettinen merkitys valkenee vähitellen, kun toimenpiteet alkavat näkyä alueella laajemmin.
Kaupunkiuudistukseen kuuluu isojen rakennushankkeiden lisäksi pieniä kokeiluja. Tähän mennessä Malmilla on esimerkiksi houkuteltu tavanomaista järjestelmällisemmin ikäihmisiä lähtemään liikkeelle. Ylä-Malmin toria on viherretty niin sanotulla placemaking-toiminnalla, jossa kaupunkitiloja kehitetään yhdessä asukkaiden ja muiden käyttäjien kanssa. Malmilaisen päiväkoti Puimurin lapset istuttivat syötäviä yrttejä ja kukkia pölyttäjille Malmin raitin päätyyn. Ala-Malmin puistoon on asennettu uutta älyvalaistusta.
Kokeiluilla päästään testaamaan, millaiset asiat toimivat hyvin ja mitä niistä kannattaa pitää mukana tulevissa perusparannuksissa.
– Torien viihtyisyys on todella tärkeää asukkaille ja puhuttaa paljon yhteisissä tilaisuuksissa, Kallansalo kertoo.
Myös hän itse odottaa, että torit saadaan viimeisen päälle kuntoon. Ideana on, että Ylä-Malmin torista tulee asukkaiden omaehtoinen paikka. He voivat toteuttaa omia ideoitaan, oli kyse sitten vaikkapa siivouspäivän kirpputorista tai päivätansseista.
Stadiluotsin työssä kaupunkiuudistus tarkoittaa Kallansalolle muun muassa sitä, että hän on alueella tavanomaista enemmän ja että Malmin asiat vievät hänen työajastaan aiempaa isomman osan. Kaupunkiuudistus näkyy myös siinä, että yhteistyö kaupungin eri toimialojen kanssa on Malmilla tiivistynyt.
Kaupunkiuudistuksella pyritään lisäämään ja kehittämään alueiden asukkaiden osallisuutta, mikä kuuluu yhtenä tärkeänä osana stadiluotsin työhön muutoinkin. Kallansalo kertoo, että hän muistuttaa osallistumisen mahdollisuuksista asukkaille lähes jankkaamiseksi ja mantraksi asti. Tulokset näkyvät vähitellen, kun yhä useampi asukas tulee mukaan yhteisiin tapahtumiin ja toimintaan. Lisäksi heille välittyy tunne, että heidän ideoitaan halutaan ihan oikeasti kuulla.
Tosin malmilaisille suun avaaminen ei ole ollut vaikeaa aiemminkaan. Kallansalon mielestä alueen asukkaille vahva identiteetti on ominaista. Malmi on koko koillisen Helsingin keskus. Se on liikenteen solmukohta sekä alue, joka kokoaa kompaktille alueelle palvelut hyvin kattavasti – ikään kuin kaupunki kaupungin sisällä.
Malmilaisuudesta ollaan ylpeitä, ja omat huudit tunnetaan hyvin.
Osallisuutta tukevat vapaat kokoontumispaikat, kuten torit ja Malmitalo. Kaupunkiuudistuksessa ne kaikki korjataan entistä ehommiksi.
Malmitalon peruskorjaus on tulossa 2030-luvun alussa. Malmitalo on alueen asukkaille rakas ja tärkeä. Kirjasto on hyvin aktiivisessa käytössä, ja talon ohjelman suunnitteluun halutaan ja otetaan asukkaat mukaan. Ohjelmistossa onkin niin elokuvia, lastentapahtumia kuin jazzia.
Aktiiviset asukkaat helpottavat stadiluotsin työtä, mutta alueella on muutenkin voimakas halu hoitaa asioita yhdessä ja tehdä Malmista yhä parempi paikka asua ja viihtyä.
– Malmi-verkosto on todella aktiivinen. Se kokoaa asukkaat, järjestöt, yritykset, seurakunnan ja kaupungin edustajat yhteen. Moni kuulee esimerkiksi alueen hankkeista ensi kertaa verkoston kokouksissa. Kokouksien muistiot leviävät tosi laajalle.
Toisentyyppinen osallisuutta kehittävä malli on Malmin kahvit. Näissä kahvitilaisuuksissa käsitellään asukkaiden ja järjestöjen esittämiä asioita. Kaupungin edustajat ovat kuulolla ja keskustelemassa esiin nousevista asioista. Heidän tehtävänsä on viedä malmilaisten terveisiä eteenpäin.
Kallansalon mielestä yhteishenki tukee kaupunkiuudistuksen eteenpäin vientiä, mutta yhteisissä tilaisuuksissa on saatu myös saman tien toteutettavia ideoita. Toukokuun lopussa pidettiin yhteisöllinen siivouskampanja kirppareineen. Asukkaiden toivoma jättimäinen joulukuusi saadaan jouluksi omalle torille.
– Rakentaminen ja peruskorjaaminen vievät aikaa. Tarvitsemme myös pieniä, nopeasti toteutettavia asioita. Ne auttavat näkemään, että omalla toiminnalla ja ideoilla on merkitystä.
Kallansalo pohtii, että uudistuksia ja ideoita suunniteltaessa ja toteutettaessa on muistettava realismi. Työllä ja toteutuksilla on aina hintalappunsa. Onkin tärkeää, että asukkaille tuodaan tietoa myös euroista. Tässä hyvä apu on ollut osallistuvan budjetoinnin OmaStadi.
Teksti: Kirsi Riipinen
