Henkilöstömitoituksen vaikutukset Helsingin ympärivuorokautisessa hoivassa

Henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa on hyvällä tasolla. Vanhuspalvelulain muutokset vaikuttavat etenkin henkilöstörakenteeseen ja tukipalveluihin.
Henkilö koskettaa kädellä toisen henkilön rannetta.

Helsingin henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa on hyvällä tasolla. Vanhuspalvelulain muutokset vaikuttavat erityisesti henkilöstörakenteeseen ja tukipalveluiden järjestämiseen. Muutos- ja suunnittelutyöt ovat jo pitkällä.

– Olemme valmistautuneet muutokseen jo pidemmän aikaa ja tehneet yhteistyötä myös muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Muutos koskee Helsingissä lähinnä tukipalveluiden järjestämistä ja hoiva-avustajien palkkaamista, sairaala-, hoiva- ja kuntoutuspalveluiden johtaja Seija Meripaasi kertoo.


Henkilöstömitoituksen muutoksen on arvioitu aiheuttavan Helsingille noin 14 miljoonan euron lisäkustannukset vuoteen 2023 mennessä.

Mitä Helsingissä tehdään tällä hetkellä?

Helsingissä suunnitellaan parhaillaan tukipalvelutyön, kuten pyykkihuollon ja siivouksen, lisähankintoja ja yhdenmukaistamista. Kaupungin yksiköiden välillä on eroja siinä, miten pyykkihuolto on järjestetty.

– Tavoitteenamme on vähentää hoitohenkilöstöltä tukipalvelutehtäviä, jotta he voivat keskittyä hoitotyöhön. Aloitamme pyykkipalvelun lisäostot jo alkukesän aikana, palvelualueen johtaja Maritta
Haavisto
kertoo.

Myös mitoituksen seurannan kehittämisessä on iso työ.

– Ratkaistavana on esimerkiksi se, miten saamme kaikkien sijaisten ja keikkalaisten työpanoksen kirjattua ja eri ammattiryhmien työn kohdentumaan oikein. Sama henkilö voi tehdä työvuoronsa aikana työtä myös eri yksiköissä, Haavisto toteaa.

Helsinki kehittää parhaillaan työvuoro-ohjelmistoaan niin, että se helpottaa mitoitukseen liittyvää suunnittelutyötä ja antaa ajantasaista tietoa oman toiminnan valvontaan ja mitoituksen seurantaan. Myös THL seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista erillisellä kyselyllä kaksi kertaa vuodessa.

– Olemme lisäksi mukana DigiFinlandin ja THL:n kansallisessa kehittämistyössä. Tarkoituksena on, että iäkkäiden palvelujen seurantaa automatisoidaan niin, että tiedot voitaisiin jatkossa tuottaa eri järjestelmistä mahdollisimman automaattisesti ja ajantasaisesti, Haavisto kertoo.

Helsinki palkkaa yli 60 hoiva-avustajaa

Hoiva-avustajat voidaan laskea mukaan henkilöstömitoitukseen, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön esimerkiksi peseytymisen ja ruokailun avustamisessa. He eivät voi kuitenkaan työskennellä työvuorossa yksin eivätkä vastata lääkityksistä.

– Helsingissä ei ole aiemmin ollut hoiva-avustajien vakansseja, joten tämä tarkoittaa meille henkilöstörakenteen muutosta. Hoiva-avustajia on toiminut vanhuspalveluissa Apotin käyttöönoton ajan sijaisina ja tästä on saatu hyviä kokemuksia. Käynnistämme oman oppisopimusryhmän kouluttamisen syksyllä. Tällä hetkellä kaikki näyttää lupaavalta, toteaa ylihoitaja Marketta Kupiainen.

Ensimmäisenä hoiva-avustajia tullaan palkkaamaan vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon. Heidän työtehtäviinsä tulee kuulumaan pääosin välitöntä asiakastyötä, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä avustamista, mutta myös välillistä työtä, esimerkiksi asukkaiden ruoka- ja vaatehuoltoon liittyviä tehtäviä.  

Henkilöstömitoitus

  • Vanhuspalvelulain muutoksen tarkoituksena on palvelujen laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen.
  • Henkilöstömitoitukseen lasketaan hoivayksikössä paikalla olevien työntekijöiden työpanos suhteessa asiakkaiden määrään.

  • Henkilöstömitoitus nousee asteittain. Täysimääräisesti henkilöstömitoitus tulee voimaan 1.4.2023, jolloin toteutuneen henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden.

  • Henkilöstömitoitus koskee ympärivuorokautista hoivaa eli seniorikeskuksia ja palvelutaloja. Helsingissä on tällä hetkellä noin 4000 ympärivuorokautisen hoivan paikkaa. Näistä noin puolet on ostopalvelupaikkoja.

 
Kuva: Pexels