– Kukaan ei ole ikinä aiemmin tehnyt kaupungista hiilineutraalia. Meidän ei auta muu kuin opetella vauhdissa ja todettava, että jokin toimii, jokin taas ei, kertoo ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen.
Helsinki kirii ilmastotavoitettaan ja pyrkii hiilineutraaliksi 2030, viisi vuotta alun perin suunniteltua aiemmin.
Koskinen haluaa olla raa´an rehellinen ja sanoo, että kaikki tähänastinen ei ole mennyt putkeen. Mutta samaan hengenvetoon hän huomauttaa olevansa supertyytyväinen kaupungin väestä.
– Olen tosi iloinen siitä, miten kunnianhimoisesti ihmiset ovat lähteneet työhön mukaan. Meillä on mahtava tsemppihenki, josta tulee hyvä mieli joka päivä.
Hänen mielestään ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tavoitteisiin päästäisi. Tosin tämä tarkoittaa, että duunia on painettava nyt tosissaan ja jokaisen oltava mukana omassa roolissaan.
Liikenne suurennuslasin alle
Kaupungin ilmasto-ohjelmaa terävöitetään paraikaa. Jatkossa siinä ei ole enää 147 toimenpidettä, vaan ohjelma alkaa keskittyä kaikkein vaikuttavimpiin ja konkreettisiin toimiin.
– Toimimme jatkossakin avoimesti ja kerromme onnistumisten lisäksi epäonnistumiset. Kaikki on näkyvissä pylly paljaana -taktiikalla. Avoimuus on vahvuutemme.
Erityiseksi kirimisen paikaksi Koskinen nimeää liikenteen, joka kuuluu lämmityksen ohella isoihin päästölähteisiin. Liikenteestä aiheutuu viidesosa Helsingin päästöistä.
Markkinat hoitavat sähkön puhdistusta, ja lämmitykselle iso askel oli Helenin päätös luopua kivihiilen käytöstä. Päätös tarkoittaa kaukolämmön puhdistumista.
Liikenteessä sähköautot yleistyvät, ja kaupungilla on iso rooli latausinfrastruktuurin rakentamisessa.
– Liikenteen suunnittelussa meidän on vielä käytävä läpi, mitä kaikkia mahdollisuuksia kaupungilla on käytettävänään. Esimerkiksi Raide-Jokeri 2 ei tässä hetkessä auta.
Mikäli Vuosaaresta Myyrmäkeen kulkeva Raide-Jokeri 2 -pikaraitiotie päätetään toteuttaa, se on suunniteltu rakennettavaksi aikaisintaan 2030-luvulla.
Liikennesuunnittelulla voidaan puuttua jo nyt siihen, että ihmiset valitsevat yksityisauton sijaan entistä useammin julkisen liikenteen, pyöräilyn tai kävelyn. Muusta kuin auton käytöstä pitää tehdä hyvin houkuttelevaa.
Suomen suurin julkinen hankkija
Kaupungilla on hyviä kokemuksia yritysten ja muiden sidosryhmien tulosta mukaan ilmastotyöhön. Hyvä kirittäjä on luoda kysyntää.
Koskinen kertoo toimivan tosielämän esimerkin tontinluovutuksen ehdoista, jotka pakottivat rakentamaan ainoastaan parhaan energialuokan kiinteistöjä.
– Kaupunkiympäristön tekemässä sidosryhmäkyselyssä alan yritykset kiittivät kaupungin ratkaisua.
Helsingin kaupunki on myös Suomen suurin julkinen hankkija. On siis väliä myös sillä, millaisia ehtoja kaupunki hankintoihinsa määrittelee.
Hiilineutraali Helsinki
- Helsingin uusi kaupunkistrategia asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Helsingin vuoteen 2030 mennessä.
- Lisäksi kaupungilla on hiilinollatavoite vuonna 2040.
- Vuoden 2040 jälkeen tavoitteena on hiilinegatiivisuus, toisin sanoen hiilidioksidia sidotaan enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään.
- Tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan helsinkiläisten, kaupungin, yritysten ja organisaatioiden yhteistyötä.
- Lue lisää Helsingin ilmastoteoista osoitteessa https://helsinginilmastoteot.fi/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Teksti ja kuva: Kirsi Riipinen
