Helsinki pyrkii vähentämään liikenteen päästöjä muun muassa pyöräilyn mahdollisuuksia parantamalla. Pyöräliikenteen koordinaattori Oskari Kaupinmäki käyttää polkupyörää ympäri vuoden kulkuvälineenään sekä töissä että vapaalla.
Liikenne on lämmityksen lisäksi merkittävä ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin lähde. Päästöjen vähentämiseksi Helsingissä pyritään lisäämään raideliikennettä sekä pyöräilyä. Tarkoitus on, että pyöräliikenteen määrä kaksinkertaistuisi vuoteen 2035 mennessä.
Unelmatyö
Oskari Kaupinmäki on toiminut pyöräliikenteen koordinaattorina vuoden ja seitsemän kuukautta. Urbaanin pyöräliikenteen edistäminen on hänelle unelman toteuttamista.
Hänen työsarkansa on ”edistää pyöräliikennettä poikkihallinnollisesti ja poikkitieteellisesti yhteistyössä kaupungin toimialojen sekä sidosryhmien kanssa”.
– Tämä tarkoittaa käytännössä pyöräliikenteen kehittämisohjelman jalkauttamista, Kaupinmäki kertoo.
Ohjelmassa on konkreettiset tavoitteet, joihin kuuluvat muun muassa suorat, sujuvat ja ympäri vuoden hoidettavat väylät. Myös pyöräpysäköintiä kehitetään.
Lisäksi pyöräily on otettava tasapuolisesti huomioon kaikilla rakennustyömailla. Toisin sanoen missä päin tahansa kaupungissa rakennetaan ja tehdään liikenteen poikkeusjärjestelyjä, mukaan suunnitteluun on otettava polkupyörät siinä missä joukko- ja henkilöautoliikennekin.
Pyöräilystä on lisäksi luotava yhä positiivisempi mielikuva. Pyöräily ei ole vain vapaa-ajan harrastus vaan kulkuväline siinä kuin vaikkapa linja-auto. Ja sen tarkoituksena on helpottaa ihmisten arkea.
Helpot hommat jo tehty
Kun koronapandemia kiihtyi ja ihmiset siirtyivät pyöräilemään kontakteja välttääkseen, joillakin paikkakunnilla teiden varsille tehtiin koronakaistoja.
– Meille tuli paljon kysymyksiä, miksei Helsingissä tehdä niin. Mutta Helsingissä vastaavanlaiset helposti erotettavat väylät ja kaistat on pääosin hoidettu kuntoon jo aiemmin, Kaupinmäki kertoo.
Työn alla on nykyään huomattavasti monimutkaisempia kohteita. Parhaillaan rakennetaan lisää muun muassa kantakaupungin pyöräilyverkkoa. Kaikkein kriittisimmät kohdat ovat etenkin Mäkelänkadulla sekä Mannerheimintiellä Runeberginkadun ja Reijolankadun välillä, sillä näissä kohteissa ei nykyisellään ole pyöräväyliä ollenkaan.
Pyöräliikenteen kehitysohjelmassa on 34 konkreettista toimenpidettä, ja niistä jokaisen edistymistä seurataan.
Kaupinmäen mielestä Helsinki pärjää hyvin pyöräliikenteen kehittämisessä kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa. Kööpenhamina, joka toimii Helsingin mentorina kansainvälisessä pyöräilykaupunkien verkostossa, ylistää Helsingin tarmokkuutta.
Reippaaseen tahtiin tarvitaan myös euroja. Kaupinmäki huomauttaa, että pyöräliikenteen erillismäärärahasta, 19,5 miljoonaa eurosta vuosittain, on pidettävä jatkossakin kiinni.
Pyöräkonttorissa viisi ihmistä
Kaupinmäki itse käyttää polkupyörää aktiivisesti kulkuneuvonaan töissä ja vapaa-ajalla ympäri vuoden. Hän huomauttaa, että yhden ihmisen on mahdotonta pysyä kärryillä, mitä kaupungin katuverkolla tapahtuu ja missä vaiheessa mikin pyöräväylän osuus on.
– Jos jostakin tietystä kohdasta tulee kriittistä palautetta, pyrin itsekin käymään paikan päällä. Viime aikoina tällaisia kohteita ovat olleet esimerkiksi Porkkalankadun pyöräliikenteen kiertoreittijärjestelyt sekä juuri valmistuneen Hämeentien ja Pitkänsillan väliset väliaikaisjärjestelyt.
– Jatkossa laadukkaampien järjestelyjen varmistaminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä entisestään.
Hän korostaa, ettei tee töitä yksin. Liikennejärjestelmäyksikössä on viiden hengen tiivis porukka, joka on nimetty pyöräkonttoriksi. Pyöräilyn kehittäminen on tiimin päävastuulla.
Lisäksi seurantaryhmissä on mukana ihmisiä eri puolilta organisaatiota. Pyöräliikenne kuuluu myös jokaisen liikennesuunnittelijan vastuulle.
Teksti ja kuva: Kirsi Riipinen
Hiilineutraali Helsinki 2030
- Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2030 mennessä. Sen toimenpideohjelman toteutumista voi seurata Ilmastovahdissa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Oskari Kaupinmäki on tekemisissä Ilmastovahdin pyöräilyyn liittyvissä kohdissa (etenkin kohdat 2, 3, 4, 6, 9).
- Kantakaupungin pyöräilyn tavoiteverkon yhteenlaskettu pituus on noin 130 kilometriä, ja siitä on valmiina nyt noin 35 km. Lisäksi rakenteilla on noin 15 kilometriä.
- Myös baanaverkko laajenee. Noin 130 kilometrin baanaverkostosta on tähän mennessä valmiina noin 10 kilometriä, mutta rakenteilla on jo toiset 12 kilometriä.
- Helsingin ilmastoteot -sivustolta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) saat lisätietoa kaupungin ilmastotyöstä.
Juttusarjassa esitellään hiilineutraalin Helsingin tekijöitä ympäri kaupunkiorganisaatiota. Jokaisella toimialalla ja liikelaitoksessa tehdään toimia, jotka tähtäävät päästövähennyksiin. Yhdessä teemme vaikuttavia tekoja hiilineutraalin Helsingin toteutumiseksi.
