Kestävä kehitys tulee Helsingissä tutuksi jo varhaiskasvatuksessa. Päiväkoteja varten on tehty tätä varten uudet työkalut, joiden pääosassa on kettu.
Ongelma oli todellinen: päiväkotien kestävyyskasvatuksen ohjelmaa ei ollut ajateltu niin pitkälle, että henkilöstöllä olisi ollut käytössään suoraan varhaiskasvatukseen suunniteltua toimivaa materiaalia. Osassa päiväkoteja yritettiin soveltaa kouluissa käytettävää materiaalia, mutta etenkään pienimpien ohjauksessa se ei toiminut.
Varhaiskasvatuksen opettaja Nina Riski kertoo, että tilanne alkoi ratketa kaupungin kestävän tulevaisuuden pedagogisen asiantuntijan Anssi Almgrenin neronleimauksesta.
– Hän keräsi meitä alan ammattilaisia mukaansa ja alkoi kehittää työkaluja päiväkoteja varten. Tiesin heti, että tässä on pakko saada olla mukana.
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ideoivat yhteisissä palavereissa materiaalia, jonka avulla jo kaikkien pienimmät pääsisivät tutustumaan esimerkiksi energiakysymyksiin ja kierrätykseen.
Tähtihahmoina Ketut
Tähtihahmoiksi nostettiin kettuhahmot, jotka seikkailevat ja tutustuvat ilmastonmuutoksen lisäksi muun muassa luonnon monimuotoisuuteen. Ketut ovat hyvin helsinkiläisiä, sillä hahmot liikkuvat muun muassa metrolla ja keltaisilla kaupunkipyörillä ja retkeilevät Marjaniemen siirtolapuutarhassa.
– Kettujen seikkailuissa jää auki kysymyksiä, jolloin lapset pääsevät viemään tarinaa eteenpäin ja keksimään ratkaisuja. Tarkoitus on näyttää, kuinka jokainen voi vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen.
Tekeminen on hyvin konkreettista. Esimerkiksi viime kesänä lapset suunnittelivat ja rakensivat itse tuulivoimalan päiväkodin varastosta löytyneistä tarvikkeista.
Osallisuutta pienimmillekin
Kettu-mallin perimmäisenä tavoitteena on tukea hyvän elämän edellytyksiä vahvistamalla lasten ilmasto- ja ympäristökasvatusta, kiertotalousosaamista ja tulevaisuuden lukutaitoa.
– On tosi tärkeää, että jo 1–3-vuotiaat saavat osallisuuden kokemuksia sekä tunteen siitä, että omilla teoilla saa vaikutusta aikaan, Nina Riski kertoo.
Lapset ovat olleet ketuista innostuneita. Hahmosta on tullut niin tuttu ja suosittu, että se alkaa päihittää Disney-hahmot.
– Jos kaupassa myytäisiin kettu-tossuja ja kettu-paitoja, varmasti menisivät ainakin tälle porukalle kaupaksi, Riski nauraa.
Nina Riski korostaa, että kestävä kehitys ei voi olla mikään erillinen varhaiskasvatuksen projekti tai ohjelma. Tarkoitus on, että siitä tulee elämäntapa ja osa arkea.
– Emme toisin sanoen järjestä erillisiä kestävän kehityksen tuokioita vaan teema on esillä siinä mitä teemme ja miten toimimme.
Vanhemmille viestitään säännöllisesti, millaisia teemoja päiväkodissa on kulloinkin esillä. Eskareilla on toisinaan myös kestävän kehityksen kotitehtäviä.
Nina Riski ennustaa, että kettujen seikkailut leviävät pian laajemmalle, jopa Suomen rajojen ulkopuolelle. Varhaiskasvatuksen käytännölliset työkalut tuntuvat kiinnostavan laajasti.
Kettu on filosofialtaan hyvin armollinen: jo pieni askel kestävämpään suuntaan on hyvä.
Teksti ja kuva: Kirsi Riipinen
Hiilineutraali Helsinki 2030
- Kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2030 mennessä.
- Ilmastovahdissa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on numeroituina kaikki ohjelman tavoitteet. Siellä voi myös seurata tavoitteiden toteutumista.
- Ilmastovahdin toimenpide numero 92 on ympäristökasvatus. Siinä mainitaan muun muassa, että Kettu-malli tulee sitovaksi tavoitteeksi Helsingin varhaiskasvatuksessa vuodesta 2022 lähtien.
- Lue lisää Helsingin ilmastoteoista osoitteessa helsinginilmastoteot.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Juttusarjassa esitellään hiilineutraalin Helsingin tekijöitä ympäri kaupunkiorganisaatiota. Jokaisella toimialalla ja liikelaitoksessa tehdään toimia, jotka tähtäävät päästövähennyksiin. Yhdessä teemme vaikuttavia tekoja hiilineutraalin Helsingin toteutumiseksi.
