"Viimeistään korona-aika toi ilmi omaishoitajien kasvaneen tuen tarpeen. Saimme paljon asiakaspalautetta, soittoja ja viestiä, että jaksaminen on todella koetuksella. Ymmärsimme, että omaishoitajat tarvitsevat paljon intensiivisempää ja yksilöllisempää tukea kuin mitä meillä on aiemmin ollut tarjolla", projektipäällikkö Mari Helin taustoittaa.
Myös järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä on selkeytetty. Kaupungilla keskitytään jatkossa entistä enemmän henkilökohtaisen tuen tarjoamiseen ja omaishoitajien valmennuskursseihin.
" Olemme muokanneet palveluiden painopistettä siten, että emme tekisi järjestöjen kanssa päällekkäistä työtä. Järjestöt tekevät loistavaa työtä ja heidän kauttaan on mahdollista osallistua esimerkiksi erilaisiin vertaistukiryhmiin. Me olemme rajanneet toimintaamme yksilöllisempään tukeen", Helin tarkentaa.
Omaishoitotilanteeseen sopeutuminen vaatii aikaa ja tukea – sosiaaliohjaaja auttaa
Omaishoitotilanne muuttaa perheen ja parisuhteen dynamiikkaa. Tilanne on uusi, ja yhtäkkiä omaishoitajalla on paljon uusia vastuita ja selvitettäviä asioita. Tuen tarve kasvaa.
Kun omaishoitotilanne alkaa, kullekin uudelle omaishoitoperheelle tehdään automaattisesti lähete sosiaaliohjaajan tapaamiseen.
"Me otamme yhteyttä asiakkaisiin ja sovimme tapaamisen. Näin omaishoitoperheisiin saadaan heti kontakti ja he tietävät kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä. Tapaamisen aikana käymme läpi perheen kokonaistilanteen ja kerromme muun muassa omaishoitajan vapaista, valmennuskursseista ja erilaista kotiin ostettavista palveluista", sosiaaliohjaaja Ulla Säkkinen kertoo.
"Tulemme niin sanotusti tutuiksi. Me myös kyselemme perheiden kuulumisia säännöllisesti", Säkkinen jatkaa.
Omaishoitoperheiden arkeen voi uuden tilanteen lisäksi liittyä myös ennakoivia kriisitekijöitä, joihin on hyvä puuttua jo varhain. Näitä ovat esimerkiksi omaishoitajan- tai hoidettavan toimintakyvyn heikkeneminen tai mielenterveys- ja päihdeongelmat. Myös omasta jaksamisesta on muistettava huolehtia.
"Jotta jaksaa hoitaa omaista, pitää muistaa huolehtia myös itsestä. Riittävä tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjoaa ainekset mahdollisimman toimivan ja turvallisen arjen järjestämiseen sekä elämänlaadun vahvistamiseen. Toisinaan tuki voi olla ihan lyhytkestoistakin", sosiaaliohjaaja Lahja Lahtinen kertoo.
Uudistuksen tulokset hyviä – yhteinen kehittäminen jatkuu
"Omaishoitajat ovat kiitelleet, että erilaisten esitteiden sijaan keskitymme juuri heidän tilanteeseensa. Nyt myös entistä useampi omaishoitoperhe osallistuu valmennuskursseille, mikä on todella hienoa", Lahtinen kertoo.
"Olemme saaneet uudistuksesta kaiken kaikkiaan ihan valtavan hyvää palautetta", kolmikko iloitsee.
Kehittämistyötä jatketaan systemaattisesti myös kuluvana vuonna. Uudistuksesta on lisäksi tulossa tutkimusta, kun aiheesta tehdään opinnäytetyö.
Miten omaishoitajien tukemista uudistettiin?
- Jatkossa kaikki uudet omaishoitoperheet saavat lähetteen sosiaaliohjaajalle. Kaikkien tilanne käydään läpi henkilökohtaisesti ja perheillä on suora kontakti, keneltä kysyä lisätietoa palveluista.
- Tukea pyritään tarjoamaan varhaisessa vaiheessa ja nimenomaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asiakkaiden kuulumisia kysellään säännöllisesti.
- Yhteistyötä järjestöjen kanssa on selkeytetty. Kaupunki tarjoaa jatkossa henkilökohtaisempaa tukea ja valmennuskursseja. Järjestöpuolen kautta on mahdollista osallistua mm. erilaiseen vertaistukitoimintaan.
Omaishoidon toimintakeskukset palvelevat alueellisesti ympäri Helsinkiä. Palvelu on asiakkaille maksutonta. Lisätietoa voi kysyä omaishoidon toimintakeskusten sosiaaliohjaajilta.
Teksti Hanna Hänninen
