Vuonna 2021 ikäihmisten liikkuminen nostettiinkin kaupungin yhteiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen talousarviotavoitteeksi, ja tavoitetta jatkettiin myös vuosina 2022 ja 2023. Tavoite tulee jatkumaan myös vuonna 2024. Jokainen kaupungin toimiala on mukana ikäihmisten liikkumisen edistämisessä. Yhteistyön tavoitteena on poistaa ikääntyneiden arkiselta liikkumiselta esteitä, joita ovat esimerkiksi ympäristön esteellisyys, palveluiden saavutettavuuteen liittyvät asiat, yksinäisyys tai sosiaalisen tuen puute. Merkittävä osa ikääntyneistä ei myöskään löydä sujuvasti tietoa olemassa olevista palveluista hyvinvointinsa tueksi.
Vuoden 2021 jälkeen Helsinki on toteuttanut kymmeniä toimenpiteitä ikäihmisten liikkumisen ja liikkeelle lähdön edistämiseksi. Ympäristöön liittyviä ja arkiliikkumista edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa katu- ja puistonpenkkien määrän lisääminen yli 400 kappaleella, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen sekä talvikunnossapidon tehostaminen.
Viime vuosien toimenpiteet ikäihmisten liikkeelle lähtemiseksi ovat olleet monipuolisia. Liikkumisen puheeksiottoa ja liikkumiseen liittyvää neuvontaa on lisätty Seniori-infon palveluneuvonnassa. Ikäihmisten liikkumisesta on kampanjoitu laajasti, ja vuoden 2021 Anna arjen liikuttaa -viestintäkampanja tavoitti arviolta 100 000 helsinkiläistä.
Kirjastoihin on tuotettu lainattavaksi 30 Senioriliikuntareppua, joihin on koottu liikuntavälineitä ja helppoja ohjeita liikuntatuokioiden järjestämiseksi. Ikääntyneiden liikunnan vertaisohjaajia on koulutettu useita kymmeniä, ja moni koulutetuista vertaisohjaajista toimii esimerkiksi palvelukeskuksissa ja asukastaloissa.
Ikääntyneiden ohjattua liikuntaa on kehitetty yhteistyössä liikuntapalveluiden, palvelukeskusten, Työväenopiston ja Urheiluhallit Oy:n kanssa vuodesta 2021 lähtien. Myös liikkumiseen aktivoivia etäpalveluita on tuotettu runsaasti, esimerkkeinä Ylen kanssa yhteistyössä toteutetut suositut Jumppahetket sekä Helsinki-kanavan Seniorijumppavideot.
Helsinki on tukenut ikääntyneiden liikkumista ja liikkeelle lähtöä myös avustuksilla. Vuosina 2021 ja 2022 kymmeniä järjestöjä ja yhdistyksiä avustettiin yhteensä 3,4 miljoonalla eurolla, ja avustukset kohdentuivat helsinkiläisten ikääntyneiden liikkumista ja kulttuuria edistävään toimintaan. Vuonna 2023 ikääntyneiden kulttuuritoiminnan avustuksiin käytettävä määräraha on yhteensä 1 300 000 euroa ja liikkumista edistävään toimintaan 700 000 euroa. Avustettavat järjestöt ja yhdistykset toteuttavat eri puolilla kaupunkia avointa ja maksutonta toimintaa helsinkiläisille ikääntyneille.
Liikkumissopimuksella tavoitteita arkiliikkumiseen
Liikkumissopimuksen käyttö on laajentunut kotihoidosta kaikkiin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluihin, ja tavoitteena on sen 70 prosentin käyttöönottoaste.
Liikkumissopimuksella tuetaan ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja kannustetaan heitä arkiliikkumiseen toimintakyvyn, lihasvoiman ja tasapainon säilymiseksi. Ikääntynyt voi määritellä itse omat tavoitteensa, liikkumissopimus voi sisältää esimerkiksi arkiaskareiden tekemistä, kuntoharjoittelua, vanhojen taitojen uudelleen opettelua sekä asiointia ja harrastamista kodin ulkopuolella. Liikkumissopimukseen kirjattuja asioita voi tehdä itsenäisesti tai hoitoon ja ohjaukseen osallistuvien ammattilaisten tai läheisten kanssa. Liikkumissopimuksen avulla työntekijät, ikääntynyt itse sekä läheiset kiinnittävät huomiota arkiliikkumiseen ja liikkumiskyvyn säilymiseen ja parantumiseen. Tämä vahvistaa ikääntyneen luottamusta omaan toimintakykyyn ja kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa siihen.
Liikkumissopimusta muokataan, kun ikääntyneen toimintakyky muuttuu. Liikkumissopimuksen palvelukohtaisia työskentelymalleja ja ohjeistuksia kehitetään ja täsmennetään sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa aktiivisesti.
Ohjattua liikuntaa ja kulttuuripalveluja
Ikääntyneet ovat palanneet korona-ajan jälkeen melko hyvin liikuntapalveluiden, Työväenopiston ja Arbiksen järjestämään ohjattuun liikuntaan. Liikuntapalveluissa tämän vuoden tavoitteena on kuitenkin kasvattaa edelleen liikunnan kurssitoiminnan täyttöastetta sekä kävijämäärää. Työväenopistolla ja Arbiksessa tavoitellaan ikääntyneille suunnattujen tanssi- ja liikuntakurssien määrän lisäämistä vuonna 2023.
Alkuvuodesta 2023 julkaistiin ikääntyneiden kulttuuri- ja vapaa-aika -verkkosivusto helpottamaan tiedonsaantia kaupungin erilaisista ikääntyneille suunnatuista vapaa-ajan palveluista ja mahdollisuuksista. Sivustolta löytyy tietoa niin liikunta- kuin kulttuuripalveluistakin kuin poluista yhteisöllisempään arkeen harrasteryhmien ja kohtaamispaikkojen avulla. Tietoa löytyy myös ikääntyneille suunnatuista etäpalveluista, joissa kulttuurista ja liikkumisesta voi nauttia myös kotona. Tietoa erilaisista liikkumismahdollisuuksista ja liikuntapalveluista voi saada myös puhelimitse Liikuntaluuri-palvelussa.
Etäpalveluja tarjolle myös korona-ajan jälkeen
Etäpalveluja kehitetään pysyväksi osaksi kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja myös korona-ajan jälkeen. Tavoitteena on lisätä etäpalvelujen tarjontaa.
Etäpalvelutuotanto keskitetään elokuussa julkaistavalle Lämpiö.fi-alustalle, joka tuo kulttuuri- ja liikuntaelämykset ikääntyneiden koteihin. Kaupungin tuottaman sisällön lisäksi Lämpiöstä löytyy myös mm. järjestöjen ja muiden toimijoiden sisältöjä.
Digituesta apua arjen digikysymyksiin
Etäpalveluiden käyttöön voi saada apua ja neuvoa kaupungin digituesta. Maksuton digituki on tarkoitettu ikääntyneiden lisäksi kaikille kaupunkilaisille, jotka tarvitsevat tukea arjen digikysymyksiin. Kaupunki tarjoaa digitukea useilla eri kielillä. Digitukea on saatavilla muun muassa kirjastoissa, asukastaloissa, seniori- ja palvelukeskuksissa, työväenopistossa ja Arbiksessa.
Digituki voi olla asiointipisteiden lähituen lisäksi myös HelsinkiMission kanssa yhteistyössä tehtävää kotidigitukea, jossa vapaaehtoiset auttavat digipulmissa kaupunkilaisen omassa kodissa. Myös etädigitukea on saatavilla.
Digituen toimintaa kehitetään myös eteenpäin; asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään tänä vuonna useampaan otteeseen.
Työtä ikääntyneiden elämänlaadun hyväksi
Haasteita ja tekemistä ikääntyneiden liikkumisen ja liikkeelle lähtemisen edistämisessä riittää vielä. Arkisella liikkumisella on suuri merkitys ikääntyneiden toimintakyvylle, minkä vuoksi kävelyn edistäminen ja esimerkiksi katujen talvikunnossapito on tärkeää. Myös tieto liikkumismahdollisuuksista ja kaupungin tarjoamista muista vapaa-ajan palveluista pitää saada yhä paremmin ikääntyneiden ulottuville. Erityisesti yksinäisten ikääntyneiden tavoittamisessa on vielä paljon työsarkaa.
Vain noin 25 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä helsinkiläisistä liikkuu riittävästi. Liikkumisen lisäämisestä hyötyvien joukko on suuri, noin 70 000–80 000 ikääntynyttä kaupunkilaista. Liikkumisella ja sen myönteisillä vaikutuksilla on siis suuri merkitys todella suuren kaupunkilaisjoukon elämänlaatuun. Työtä ikäihmisten liikkumismahdollisuuksien parantamiseksi jatketaankin toimialarajat ylittävästi.
