Ääri-ilmiöistä helleaallot ovat voimistuneet, ja helteiden lisääntyminen on ollut voimakkaampaa pääkaupunkiseudun sisämaassa kuin rannikolla.
Talvet lämmenneet ja talvisateet lisääntyneet
Käynnissä oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos näkyy jo selvästi pääkaupunkiseudun ilmastossa. Monet tällä seudulla havaitut muutokset ovat linjassa sen kanssa, mitä ihmiskunnan aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen tuo mukanaan muualla maailmassa. Viimeisen 60 vuoden aikana keskilämpötilat ovat nousseet kaikkina vuodenaikoina, mutta voimakkainta lämpötilojen nousu on ollut talvella: noin 0,5 astetta vuosikymmentä kohti. Talven lämpötilojen lisäksi talvisateet ovat lisääntyneet. Muiden vuodenaikojen sademäärissä ei ole havaittu selkeitä muutoksia. Ilmatieteen laitoksen tekemässä raportissa käytettiin sekä sääasemahavaintoja että säämallinnuksia, joiden avulla on tuotettu tietoa sääsuureista myös niille alueille, joista suoria säähavaintoja ei ole saatavilla.
- Vaikka keskimääräisten lämpötilojen nousu on ollut suurinta talvella, on hyvä muistaa, että vuodenajoista juuri talvien lämpötilat vaihtelevat eniten vuodesta toiseen. Siksi kylmiäkin talvia voi esiintyä tulevaisuudessa, vaikka niiden todennäköisyys hiljalleen pienenee ilmaston lämmetessä, kertoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.
Helteisiä päiviä runsaammin erityisesti sisämaassa
Keskimääräisten lämpötilojen ja sademäärien kasvu ruokkivat myös tiettyjä lämpöön ja sateisuuden liittyviä sään ääri-ilmiötä. Hellepäiviä on havaittu nykyisellä ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020 noin viikon verran enemmän kuin aiemmalla 1961–1990 ajanjaksolla. Hellepäivät ovat lisääntyneet erityisesti sisämaan puolella. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman säähavaintoasemalla hellepäivät ovat lisääntyneet 2 päivää vuosikymmentä kohti 1961–2022 välisenä aikana. Rankkasadepäivien esiintyvyydessä on havaittavissa vain lievää nousua.
Ilmatieteenlaitoksen tekemässä raportissa päivitettiin ilmastonmuutosarviot perustuen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa käytettyihin CMIP6-ilmastomalleihin ja SSP-kasvihuonekaasuskenaarioihin. Melko todennäköisen SSP2-4.5 päästöskenaarion mukaan pääkaupunkiseudun ilmasto lämpenisi 2,5–3 astetta vuosista 1981–2010 vuosiin 2040–2069 mennessä.
Vähälumiset talvet ja kesän helleaallot yleistyvät
- Kuten jo havaittu lämpötilan nousu, niin myös ennustettu lämpötilan nousu on hieman suurempaa talvella kuin kesällä. Leudontuva talvi-ilmasto tuo mukanaan entistä useammin vähälumisia talvia. Kesäisin on odotettavissa voimakkaampia helleaaltoja, joiden vaikutukset korostuvat Helsingin keskustassa lämpösaarekeilmiön takia, Rantanen kertoo.
Tuulisuudessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia, eikä talvimyrskyjen odoteta olevan selvästi nykyistä voimakkaampia. Toisaalta myrskyjen mukanaan tuomat sademäärät lisääntyvät, ja leudommassa talvi-ilmastossa sateet tulevat yhä useammin vetenä, mikä lisää talvitulvien riskiä.
Kaupungit rakennettu aiempiin ilmasto-olosuhteisiin sopiviksi
- Kaupunkimme ovat suurelta osin rakennettu ilmasto-olosuhteisiin, jotka ovat jo nyt menneisyyttä. Lämpeneminen jatkuu ja tuo mukanaan riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon pääkaupunkiseudun suunnittelussa. Raportti antaa odotettavissa olevista muutoksista tilannekuvan selkeässä muodossa, HSY:n ilmastoasiantuntija Maaria Parry sanoo.
Tulevaisuuden ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla riippuu suuresti ihmiskunnan ilmastopäästöistä. Jopa kaikista optisimmankin päästöskenaarion mukaan pääkaupunkiseudun ilmasto lämpenisi yli asteen lisää nykytasosta vuosisadan loppuun mennessä. Jonkinasteiseen muutokseen on siis varauduttava. Toisaalta myös ilmaston luonnollinen vaihtelu on pääkaupunkiseudulla suurta ja siten suhteellisen kylmätkin vuodet ja vuodenajat ovat tulevaisuudessa mahdollisia.
