Jakomäen sydän on yhteisöllinen rakennus, joka uudisti koko alueen

Jakomäkeen valmistui uusi rakennus, jossa toimii peruskoulu, nuorisotalo ja päiväkoti.
Jakomäen sydän kuvattuna ilmasta. Etualalla piha, rakennuksessa viherkatto ja aurinkopaneelit.

Jakomäki sai uuden keskipisteen, kun kaupungin monitoimirakennus Jakomäen sydän valmistui ja sen käyttäjät muuttivat taloon syyskuussa. Tilojen yhteiskäyttöä edistävä talo on sisältä täysin uudenlainen avoin ja monimuotoinen oppimisympäristö. Jakomäen sydän muuttaa koko alueen keskiosaa näkyvästi. Uusi palvelurakennus korvasi viisi vanhaa, joiden tilalle kaupunki on kaavoittanut uusia asuntoja.

Jakomäen keskiosaa pian kaksi vuotta elävöittänyt rakennustyömaa on hiljentynyt, ja kaupungin uusi palvelurakennus Jakomäen sydän on tullut näkyviin aitojen takaa. Kaupunki alkoi suunnitella rakennushanketta vuonna 2016, ja tänä syksynä koulu, päiväkoti, leikkipuisto ja nuorisotalo muuttivat uuteen taloon.

Syksyn aikana uudisrakennuksen viereen jäävää vanhaa liikuntasalia remontoidaan, ja tyhjäksi jäänyt yläkoulusiipi puretaan. Viimeisetkin rippeet vanhasta Jakomäen yläkoulusta pitäisi olla kuormattuna kierrätykseen vuoden loppuun mennessä.

Tuhannen ihmisen talo

Jakomäen sydän on yhteinen paikka monenlaiselle toiminnalle. Talossa toimivat yhdessä saman katon alla Kankarepuiston peruskoulu, varhaiskasvatusyksikkö Kankarepuisto, leikkipuisto Kankarepuisto sekä Jakomäen nuorisotalo. Myös Jakomäen liikuntapuisto sai uudet pukuhuoneet. Vanhassa siivessä toimii uimahalli.

Talosta tulee harrastus- ja vapaa-ajanviettopaikka kaikenikäisille. Jakomäen sydämen tilat on suunniteltu niin, että tulevaisuudessa niitä voivat käyttää myös muut kaupunkilaiset.

Jakomäen sydämessä on tilaa jopa 1 000 lapselle ja nuorelle ja heidän kanssaan työskentelevälle aikuiselle. Henkilökunnalla on yhteinen taukotila, ja kokemuksia on helppo vaihtaa yli yksikkörajojen.

Rakennuksen olemukseen ovat vaikuttaneet uudet opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Valoisista, tilavista ja puhtaista tiloista iloitaan kahdesta vanhasta päiväkotirakennuksesta uuteen yhteiseen tilaan muuttaneessa varhaiskasvatusyksikössäkin.

– Uudet tilat mahdollistavat todella monipuolisen pedagogiikan. Kunhan opimme käyttämään taloa, niin pääsemme hyödyntämään yhteisiä tiloja kunnolla. Lapset ovat jo innoissaan ottaneet uutta oppimisympäristöä haltuun, sanoo varhaiskasvatusyksikkö Kankarepuiston johtaja Markus Ropponen.

Monimuotoinen oppimisympäristö

Uusi monimuotoinen oppimisympäristö on yhteisöllinen, yhteiskäyttöinen ja muuntojoustava. Se tarkoittaa, että paljon avointa tilaa sisältävä rakennus rajoittaa mahdollisimman vähän sitä, millaista toimintaa talossa voi järjestää.

Jakomäen sydämessä kiinteitä seiniä on mahdollisimman vähän, ja monia tiloja voi muuttaa kevyempiä seiniä avaamalla ja sulkemalla.

Nuorisotalon tiloihin näkyvä koulun vilinä on tuonut positiivista tunnelmaa.

– Ajatus siitä, että toimintamme kuuluu ja näkyy, sopii nuorisotyön sanomaan, haluamme antaa nuorille tilaa olla, kuulua ja loistaa. Nutalla opitaan tekemään asioita yhdessä ja muut huomioiden, ja tällaisessa tilassa on hyvä oppia sosiaalisia taitoja. Moni on sanonut, että kiva kun täällä elämä näkyy seinien läpi ja voi vilkutella toisille, sanoo nuorten alue- ja osallisuusohjaaja Essi Junikka Jakomäen nuorisotalolta.

Talosta on haluttu tehdä viihtyisä, arkkitehtonisesti korkeatasoinen, terveellinen ja turvallinen.
Erityistä huomiota on kiinnitetty luonnonvaloon ja akustiikkaan. Avoin keskitila on koko talon sydän, jota talon väki voi käyttää kokoontuessaan yhdessä tai erikseen. Esitystekniikalla varustettu keskitila muuntuu myös näyttämöksi tai vaikka tanssisaliksi.

Ympäristöystävällinen elinkaari

Rakennuksesta on tehty kaupungin toimitilastrategian mukaisesti myös muilla tavoin aikaa kestävä sekä energiatehokas. Rakennus on suunniteltu olemaan paikallaan vähintään sata vuotta, eli puolet alueen vanhoja 70-luvulla rakennettuja koulurakennuksia pidempään.

– Kaupungin kiinteistöomaisuudelta vaaditaan hyvää arkkitehtuuria, muuntojoustavuutta sekä pitkäaikaiskestävyyttä. Tällä tarkoitetaan, että tilat suunnitellaan ja rakennetaan niin, että ne kestävät aikaa ja pystyvät palvelemaan erilaisia käyttäjiä, sanoo palvelutilaverkkoyksikön päällikkö Jarmo Raveala kaupunkiympäristön toimialalta.

Kestävyys tukee myös kaupungin ilmastotavoitteita. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja kaupungin omalle rakennuskannalle on asetettu tiukat energiatehokkuusvaatimukset. Jakomäen sydän on energiatehokkuustavoitteiltaan A-luokan lähes nollaenergiatason rakennus, jonka talotekniikka toimii älykkäällä automatiikalla.

Katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat noin 10 prosenttia rakennuksen sähkönkulutuksesta. Viherkatto puolestaan parantaa luonnon monimuotoisuutta sekä hidastaa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia hallitsemisella hulevesiä ja estämällä lämmön karkaamista.

Rakennuksen hiilijalanjäljen on 100 vuoden aikana laskettu olevan 24 500 tonnia kasvihuonekaasuja (CO2-ekv), mikä vastaa yhteensä 25 keskivertosuomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Alue kehittyy täydennysrakentamalla

Kun monta kaupungin palvelua tuotiin saman katon alle, tilaa vapautuu koko kaupunginosan kehittymiselle.

Jakomäen sydän korvasi viisi elinkaarensa lopussa ollutta palvelurakennusta. Viiden peruskorjauksen sijasta rakennettiin yksi uusi, ja purettavien paikalle kaupunki kaavoitti uusia asuntoja yli 600 asukkaalle.

Täydennysrakentamisen tavoitteena on kehittää kaupunkiympäristön laatua ja parantaa Jakomäen keskustan turvallisuutta sekä viihtyisyyttä. Virkistysalueita ja liikennejärjestelyjä on parannettu ja kunnallistekniikkaa rakennetaan.

Täydennysrakentamisen toivotaan tuovan Jakomäkeen uutta kohtuuhintaista asumista ja monipuolisempia asumismuotoja. Uusien rakennusten odotetaan valmistuvan vuoteen 2025 mennessä.

– Kaupungin tavoitteena on, että kaikki kaupunginosat ovat kiinnostavia ja elinvoimaisia. Hyvät palvelut vetävät asukkaita puoleensa. Erityisesti nuoret perheet valitsevat mielellään asuinpaikkansa sieltä, missä on hyvät varhaiskasvatuksen palvelut ja oppimisympäristöt, esikaupunkien aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Ritva Tanner sanoo.

Jakomäen keskiosassa nämä palvelut kehittyvät parhaillaan.

– Jakomäen Sydän muodostaa nimensä mukaisesti alueen sydämen, ja tarjoaa upeat tilat niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin oppimiseen, harrastamiseen ja yhteiseen toimintaan. Tuleva asuntorakentaminen tarjoaa uusia koteja palveluiden lähituntumaan ja erilaisia asumisen vaihtoehtoja sekä kiinnostavuutta koko Jakomäkeen, Tanner lisää.

Kaupunki on kehittänyt Jakomäessä myös uudenlaista rakennushankkeen mallia(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Kaupungin ensimmäisessä allianssimuotoisessa talonrakennushankkeessa valittiin monen erillisen toteuttajan sijasta yksi ryhmittymä, joka kehitti rakennuksia ja ympäröivää aluetta kokonaisuutena sekä etsi paikalle parasta vaihtoehtoa.