Joka yhdeksäs helsinkiläisnuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta

Erittäin heikoksi koettu osallisuuden tunne on yleisempää tytöillä kuin pojilla. Se on myös yleisempää ulkomailla kuin Suomessa syntyneillä. Heikolla osallisuudella tarkoitetaan sitä, ettei koe kuuluvansa yhteisöön ja mieltää oman toimintansa merkityksellisyyden ja toimintamahdollisuutensa heikoiksi.
Uuden tutkimuksen mukaan sekä sukupuoli että perhetausta ovat tekijöitä, jotka altistavat nuoret erittäin heikolle osallisuuden kokemukselle.  Kuva: Juho Kuva
Uuden tutkimuksen mukaan sekä sukupuoli että perhetausta ovat tekijöitä, jotka altistavat nuoret erittäin heikolle osallisuuden kokemukselle. Kuva: Juho Kuva

Helsingin kaupunki on tutkinut nuorten osallisuuden kokemusta THL:n Kouluterveyskyselyyn sisältyneellä osallisuusindikaattorilla. Indikaattori koostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat vastaajan kokemusta itselleen tärkeään yhteisöön kuulumisesta sekä sitä, millaisiksi hän kokee omat toimintamahdollisuutensa ja tekemistensä merkityksellisyyden. Osallisuusindikaattorilla alle 50 pistettä sadasta saaneita pidetään THL:n luokittelun mukaan erittäin heikkoa osallisuutta kokevina.

Sukupuolella ja perhetaustalla merkitystä

Koska nuorten hyvinvoinnin haasteet ovat herättäneet laajasti huolta, tässä tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan tekijöitä, jotka altistavat nuoret erittäin heikolle osallisuuden kokemukselle. Taustatekijöistä sekä sukupuolella että perhetaustalla on selkeästi merkitystä. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingissä koulua käyvien 8.- ja 9.-luokkalaisten sekä toisen asteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden vastauksista Kouluterveyskyselyyn 2023.

Helsinkiläisnuorista 11 prosenttia koki erittäin heikkoa osallisuutta. Selvästi suurempi osuus tytöistä (15 prosenttia) kuin pojista (7 prosenttia) koki osallisuutensa erittäin heikoksi. Erittäin heikko osallisuuden kokemus oli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa melko yleistä (15 prosenttia) ja yleisempää kuin Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten (11 prosenttia) keskuudessa.

Myös muiden taustatekijöiden merkitystä heikolle osallisuudelle selvitettiin. Ne nuoret, jotka kokivat perheensä taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, kokivat myös muita useammin erittäin heikkoa osallisuutta. Lisäksi niin kokemukset syrjinnästä kuin koulukiusaamisesta lisäsivät vastaajien todennäköisyyttä kokea osallisuutensa erittäin heikoksi. Etenkin koettujen oppimisvaikeuksien merkitys korostui muihin riskitekijöihin verrattuna. Sen sijaan mahdollisuudet keskustella omista asioista aikuisen kanssa kotona tai koulussa vähensivät todennäköisyyttä kokea osallisuutensa erittäin heikoksi. Näin oli niidenkin nuorten keskuudessa, jotka olivat erityisen alttiita heikon osallisuuden kokemuksille taustansa ja ulossulkemisen kokemustensa vuoksi.

Helsinki pitää kaupunkilaisten osallisuuden edistämistä tärkeänä

Osallisuuden kokemuksella on merkitystä sekä nuorelle itselleen että häntä ympäröiville yhteisöille. Jotta osallisuutta voidaan Helsingissä edistää, on tärkeää kartoittaa osallisuuden kokemuksia, ymmärtää osallisuutta selittäviä tekijöitä ja pyrkiä tunnistamaan ryhmiä, joiden keskuudessa osallisuuden edistäminen on erityisen tärkeää. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi oppimisen pulmiin tarjottava tuki, syrjinnän ja kiusaamisen vastainen työ, lapsiperheköyhyyden torjuminen ja aikuisten tarjoama keskustelutuki voisivat olla toimivia keinoja nuorten osallisuuden kokemuksen tukemiseksi Helsingissä.

Tiedot selviävät kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelujen uudesta artikkelista Osattomista osallisiksi? Helsinkiläisnuorten osallisuuden kokemusta haastavia ja sitä tukevia tekijöitä.