Joulun kierrätysvinkit – lajittelemalla säästät ja saat hyvän mielen

Joulu tuo mukanaan iloa, juhlaa, lahjoja, herkkuja – ja myös tavallista enemmän jätettä. Kiireen ja juhlahumun keskellä on tärkeää muistaa jätteiden sekä keittiörasvojen lajittelu, jotta materiaalit saadaan tehokkaasti kiertoon, viemärit pysyvät vedossa ja joulunvietosta voidaan tehdä entistä kestävämpää.
Tyhjiä konvehtirasioita ja joulukoristeita pöydällä.
Jouluherkkujen osalta konvehtirasioiden kartonkiset osat ja konvehtien päällä oleva paperimainen suojalevy kuuluvat kartonginkeräykseen. Kuva: Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Myös joulun aikaan jätteet on tärkeää lajitella oikein, jotta ne päätyvät oikeaan osoitteeseen eivätkä kuormita ympäristöä turhaan. Monissa kodeissa jouluruokien valmistus kuuluu olennaisena osana joulunviettoon. Esimerkiksi suosittujen joululaatikoiden alumiinivuoat sekä ruoanlaitossa käytetty folio kuuluvat metallinkeräykseen.

– Alumiinin kierrätys on erittäin hyödyllistä kiertotalouden näkökulmasta. Alumiinin valmistus kierrätetystä alumiinista vie vain noin viisi prosenttia siitä energiamäärästä, mikä kuluisi uuden alumiinin rikastamiseen maaperästä, kommentoi HSY:n erityisasiantuntija Minna Partti.

Jouluherkkujen osalta konvehtirasioiden kartonkiset osat ja konvehtien päällä oleva paperimainen suojalevy kuuluvat kartonginkeräykseen. Rasian muovikääre ja konvehtien muovialusta lajitellaan muovipakkauskeräykseen. Sama pätee myös suklaajoulukalentereihin. Konvehtikääreiden materiaalit vaihtelevat valmistajasta ja karkista riippuen. Jos kääre rapisee, eikä repeä kovin helposti, se kuuluu muovipakkauskeräykseen. Jos taas kääre on paperimainen ja repeää helposti, se lajitellaan kartonginkeräykseen. Helposti repeävä ja taittuva alumiinista tehty kääre lajitellaan metallinkeräykseen.  

Joulupöydän kattauksesta paperiset servietit, myös värilliset, voi laittaa biojätteeseen. Sen sijaan märkälujat kuitukankaiset lautasliinat eivät maadu helposti ja siten kuuluvat sekajätteeseen. Jos olet käyttänyt kattauksessa koristeena kuivattuja hedelmiä, voi ne laittaa biojätteeseen. Monien jouluherkkuihin kuuluvat pähkinät, niiden kuoret lajitellaan myös biojätteeseen.

Keittiön rasvojen lajittelu

Joulun herkuttelujen jälkeen on tärkeää huolehtia rasvajätteistä oikein. Nestemäinen rasva laitetaan suljetussa pakkauksessa, esimerkiksi maitotölkissä, sekajäteastiaan. Hyytynyt tai kiinteä rasva, kuten vaikka joulukinkun paistorasva sekä pienet määrät nestemäistä rasvaa kuuluvat biojätteeseen. Rasvaiset paistoastiat kannattaa pyyhkiä talouspaperilla, joka menee biojäteastiaan. Näin rasvajätteet käsitellään ympäristöystävällisesti ja viemärit pysyvät kunnossa eivätkä tukkeudu.

Lajittele lahjapaperit, koristeet ja valot oikein

Lahjapaperit sisältävät usein muovia tai metallinhohtoista pintaa, teippiä tai väriaineita, joten ne eivät kuulu kierrätyspaperiin, vaan sekajätteeseen. Hyödyllinen idea on paketoida lahjoja muuhun kuin uuteen lahjapaperiin. Lahjakassit ovat kätevä tapa paketoida lahjoja, ja ne ovat käyttökelpoisia myös kierrätettynä. Toinen vaihtoehto on säästää ja hyödyntää tämänvuotiset lahjapaperit ensi vuoden lahjoissa.

Rikkoutuneet joulukoristeet, kuten joulukuusen pallot, kimallenauhat tai lasiset kynttilänjalat, lajitellaan sekajätteeseen. Mieti myös, voisiko koristeet korjata ja antaa niille uuden elämän.

– Jos rikkinäisestä joulukoristeesta yli puolet on metallia, se kuuluu lajitella metallinkeräykseen. Mikäli jätteen lajittelu askarruttaa, HSY:n Jäteoppaasta voi tarkistaa lajitteluohjeet lukuisille eri roskille, Partti tarkentaa.

Joulun tunnelmaa voi luoda monin valaistuskeinoin, joista kynttilät ovat yksi suosituimmista vaihtoehdoista. Tuikkukynttilöiden alumiinikuoret lajitellaan metallinkeräykseen, steariini ja kynttilänjämät sekajätteeseen. Myös muoviset lyhty- ja hautakynttilöiden kuoret ovat sekajätettä.

Muiden valojen osalta esimerkiksi rikkoutuneet valosarjat, sähkökyntteliköt ja paristoilla toimivat kynttilät ovat sähkölaiteromua (SER). Voit viedä sähkölaiteromun maksutta Sortti-asemille. Pienet sähkölaitteet, joiden mikään ulkomitta ei ylitä 25 senttimetriä, voit myös palauttaa suurempiin sähkölaitteita myyviin kauppoihin.

Joulukuusia Hietaniemen torilla.
Myös joulukuuset tulee kierrättää, jotta ne saadaan hyötykäyttöön. Joulukuusien keräys alkaa 9. tammikuuta. Kuva: Jussi Hellsten

Kierrätä joulukuuset hyötykäyttöön

Joulukuuset kerätään maksutta kiinteistöiltä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella uudella erilliskeräyksellä tammi-helmikuussa. Keräys alkaa loppiaisen jälkeen 9. tammikuuta. Jätä kuusi ulos näkyville roskakatoksen tai -astioiden lähelle viimeistään 8. tammikuuta.

Kuuset viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi, jolloin ne voidaan hyödyntää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa. Uusi erilliskeräys parantaa joulukuusista tehtävän hakkeen laatua. Jos kuusi tuodaan noudettavaksi keräysauton käynnin jälkeen, se kerätään sekajäteastioiden tyhjennyksen yhteydessä helmikuun loppuun mennessä. Sekajätteen mukana kuuset päätyvät energianlähteeksi jätevoimalaan.

Voit tuoda yksittäisen kuusen myös Sortti-asemallemme, jossa se otetaan risujätteeseen maksutta tammi-helmikuun ajan. Suuremmasta kerralla tuodusta joulukuusikuormasta veloitetaan yrityshinnaston mukainen risukuorman hinta. 

Kruunusillat upottaa joulukuusia mereen

Kruunusillat-raitiotiehanke toteuttaa Helsingin kaupungin ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa Helsingin Merihakaan joulukuusista niin kutsutun kalaturon, jolla parannetaan pohjaeläinten ja kalojen elinoloja sekä vedenlaatua.

Kalaturoa varten Kruunusillat pyytää alueen asukkailta käytettyjä joulukuusia, joille rakennetaan työmaalla puusta kehikkoja. Kehikot kuusineen upotetaan merenpohjaan uuden Merihaansillan pohjoispuolelle Hakaniemenrantaan. Näin 3-4 metrin syvyyteen muodostuu noin 3x25 metriä kokoinen rakenne, johon tulee 100 joulukuusta.

Kuusia otetaan vastaan heti loppiaisen jälkeen ja ne upotetaan mereen tammikuun puolivälissä.

Kuuset luovat kaloille kutupaikkoja ja antavat suojaa kalanpoikasille. Kalastajat ovat jo vuosisatoja käyttäneet veteen upotettuja kuusia kalakantojen parantamiseen. Vaikka isojakin kalaturoja on rakennettu muualla Suomessa, niin tiettävästi tässä mittakaavassa turoja ei ole koskaan aikaisemmin tehty Helsingissä.

Esimerkiksi Lappeenrannassa Pien-Saimaalla kuusten upottamisen on osoitettu lisäävän huomattavasti pohjaeläinten tuotantoa ja monimuotoisuutta. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksissa on myös havaittu uppopuuston puhdistavan valumavesiä.

Aikaisempien kokemusten mukaan kuuset pysyvät myös hyvin pohjassa, eikä niistä ole vaaraa esimerkiksi veneilylle. Turojen kohdalla ei silti kannata uistinta heittää, sillä se jää helposti kuusiin kiinni.

Kruunusillat vastaa pilottirakenteen suunnittelusta ja toteutuksesta. Helsingin kaupunki ja Suomen ympäristökeskus vastaavat pitkänajan seurannasta.

Kaupunkilaiset voivat tuoda joulukuusensa 7.-8. tammikuuta kello 16-20 keräyspisteeseen, joka sijaitsee rakenteilla olevan Merihaansillan tyvellä osoitteessa Hakaniemenranta 18. Ei ole väliä, onko kuusessa neulasia vai ei, mutta koristeet tulee jättää kotiin.  

Sinua voisi kiinnostaa