Kansallisgallerian museokohteissa tilat on pyritty päivittämään niin, että niissä liikkuminen on mahdollisimman sujuvaa kaikille kävijöille. Opastuksia voidaan räätälöidä kävijäryhmien mukaan ja muun muassa selkokieliseen materiaaliin on panostettu. Saatavilla on erilaisia apuvälineitä museokokemuksen tueksi. Myös verkkosivut ovat saavutettavat.
– On todella hienoa, että työmme esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi on huomioitu tässä asiakasryhmässämme, jonka museokäynnin kynnystä haluamme madaltaa, kertoo Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä.
Kansallisgalleria on Suomen suurin kuvataiteen museo, joka ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista: Ateneumin taidemuseota, Nykytaiteen museo Kiasmaa ja Sinebrychoffin taidemuseota. Se rakentaa kulttuuriperintöä, edistää taiteellista sivistystä ja tekee monipuolisia näyttelyitä. Kansallisgalleria hallinnoi kansallista taidekokoelmaa ja siihen liittyvää arkistoa. Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo.
Kansallisgallerian museot tarjoavat kulttuurielämyksiä yhdenvertaisesti kaikille ihmisille
Tunnustus myönnetään vuosittain kohteelle, joka on edistänyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten yhdenvertaista osallistumista ja palveluiden helppoa saavutettavuutta.
Kansainvälistä vammaisten päivää vietettiin maailmalaajuisesti 3. joulukuuta. Helsingin yliopistossa järjestetty seminaari lisäsi tietoisuutta vammaisten ihmisten yhdenvertaisuudesta. Kohtuullisilla mukautuksilla kohti yhdenvertaisuutta – kotimaisia ja kansainvälisiä näkökulmia -seminaarin järjestivät Helsingin vammaisneuvosto, Helsingin yliopisto ja Suomen Vammaistutkimuksen Seura ry.
Helsingin vammaisneuvoston vuoden 2024 esteettömyys- ja saavutettavuustunnustus myönnettiin seminaarin yhteydessä.
Tunnustus myönnettiin kahdeksatta kertaa
Tunnustuksen ovat aiemmin saaneet Selkeästi meille -hanke (2023), Pasilan aseman ja Triplan suunnittelun ja toteutuksen yhteistyö (2022), Olympiastadionin peruskorjaus (2021), Lammassaaren esteetön luontoreitti (2020), Helsingin keskustakirjasto Oodi (2019), HSL:n raitiovaunujen ja bussien kuulutukset (2018), Helsingin Satama – Länsiterminaalin esteettömyys ja saavutettavuus (2017) ja Palvelukartan esteettömyyssovelluksen kehittänyt projektipäällikkö Mirjam Heikkinen (2016).
– Tämän vuoden tunnustus palkitsee saajansa erinomaisesta ja pitkäjänteisestä esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämistyöstä. On ilo antaa tunnustus taidelaitoksille, jotka edistävät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta. Oikeus taiteeseen ja kulttuuriin kuuluu jokaiselle. Meillä on Helsingissä suuri joukko ihmisiä, joiden ottaminen huomioon kohtuullisilla mukautuksilla mahdollistaa heille paremman elämän, kertoo Helsingin vammaisneuvoston puheenjohtaja Sirpa Puhakka.
Helsingin vammaisneuvosto toimii aktiivisesti yhteiskunnassa
Helsingin vammaisneuvosto lisää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta Helsingissä sekä ottaa kantaa asioissa, jotka vaikuttavat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten elämään. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien, elinympäristön ja asumisen sekä liikkumisen ja palveluiden osalta.
– Olemme matalan kynnyksen neuvosto. Meihin voi ottaa yhteyttä, kun haluaa vammaisneuvoston vaikuttavan asioihin, tarvitsee lisätietoa tai haluaa verkostoitua. Toimintamme kertoo siitä, että yhteiskuntamme huolehtii sivistyneellä tavalla kaikista jäsenistään. Siitä olemme ylpeitä, kertoo Helsingin vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Sari Sepponen.
