Kasvun paikka-strategia vauhditti kaupunkiuudistusta – pitkäjänteinen työ jatkuu vielä vuosia

Strategiakaudella 2021-2025 kaupunkiuudistusta on edistetty laaja-alaisesti kaikilla alueilla. Kohderyhminä ovat olleet erityisesti lapset, nuoret ja ikäihmiset.
Nainen tanssii Sitratorilla kesällä.
Sitratorilla järjestettiin tanssit kesällä 2024. Tanssit olivat yksi lukuisista tapahtumista, joita järjestettiin kaupunkiuudistusalueilla. Kuva: Sakari Röyskö

Helsingin kaupungin Kasvun paikka 2021-2025-strategiassa todetaan, että Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa.

Erityisesti tähän työhön panostetaan nimetyillä kaupunkiuudistusalueilla: Malminkartano-Kannelmäessä, Malmilla ja Mellunkylässä ja lisäksi Meri-Rastilassa.

Strategiakauden päättyessä, on hyvä tarkastella, mitä kaupunkiuudistusalueilla on saatu aikaan viimeisen neljän vuoden aikana. 

Malmilla kaupunkiuudistus hyvässä vauhdissa, Malminkartanossa ja Kannelmäessä kunnostettiin asemanseutuja

Kaupunkiuudistusta on toteutettu nyt neljän vuoden ajan. Kaupunkiuudistuksessa on toteutettu strategiakauden aikana erilaisia toimenpiteitä. 

Malmilla kaupunkiuudistus on edennyt vauhdilla. Päiväkoti Longinoja ja leikkipuisto Filpus saivat uuden rakennuksen  vuonna 2024. Longinojanpuiston siltojen korjaus ja uusi toiminta-alue valmistuivat vuonna 2024. Lisäksi Ala-Malmin puistossa on järjestetty useana kesänä kulttuuritoimintaa, Malmin tapahtumakesää. Ala-Malmin puiston peruskorjauksen suunnittelu tapahtumapuistoksi on valmistunut ja urakka alkaa kesän 2025 jälkeen. 

Malmin uimahallin laajennustyöt pääsevät vauhtiin keväällä 2025. Malmin uuden sairaalan, koulukampuksen sekä perhekeskus ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelussa on edistytty strategiakauden aikana.  

Malminkartanossa ja Kannelmäessä on kiinnitetty huomiota erityisesti viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseen. Asemanseutujen aukioihin on tehty parannuksia ja valaistuksia on uusittu. Malminkartanon koulukampuksen ja uuden kirjaston suunnittelu on käynnissä ja Kannelmäkeen valmistui Helsingin ensimmäinen Joutsenmerkin saanut päiväkoti, Päiväkoti Soittaja.

Kaupunkitilojen viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta tukevaa placemaking-toimintaa on ollut kaikilla kaupunkiuudistusalueilla. Ylä-Malmin torille on kesäisin tuotu vehreitä oleskelupaikkoja ja tapahtumallisuutta sekä kokeiltu yhteistyössä Kaupunkitilat Oy:n kanssa uudenlaisia torimyyntikonsepteja. Samalla on kerätty asukkailta käyttäjälähtöistä palautetta ja toiveita torin tulevaisuudesta, jotka ovat tukeneet torin tulevaa peruskorjauksen suunnittelua. Kontulassa kirjaston edustalla olevaa aukiota on aktivoitu leikkisillä elementeillä ja toteutettu nuorten kanssa valaisun uudistuksen konseptointia.

Malminkartanossa käynnistettiin yhteisöviljelmä, joka jatkaa toimintaansa jo kolmatta kesää ja jolle selvitetään jo pysyvää paikkaa osana yleisten alueiden suunnittelua.   

Kesätoimintaa on tehty kaikilla kaupunkiuudistusalueilla kesällä 2024. Kesätoiminta jatkuu myös tulevana kesänä.

Päiväkoti Malmilla, keltainen piha ja lasten leikkipaikka.
Päiväkoti Longinoja valmistui Malmille vuonna 2024. Kuva: Sakari Röyskö

Meri-Rastilassa ja Mellunkylässä keskityttiin palveluiden parantamiseen

Meri-Rastilaan on suunniteltu Haruspuistoon meri-teemainen leikkipuisto. Puistoon tulee useita toiminnallisia alueita ja merkittävä julkinen taideteos. Puiston rakentaminen alkaa koira-aitauksen siirrolla keväällä 2025 ja laajempi rakentaminen käynnistyy 2026.

Meri-Rastilan järjestettiin monitoimitalon arkkitehtuurikilpailu ja voittaja julkistettiin syksyllä 2024. Suunnittelu on käynnissä voittaneen ehdotuksen pohjalta. Kulttuuritila Meri-Rastissa, alueen vanhassa kappelissa, on Helsinki-mallin rahoituksella ja Vuotalon tuella, Teatteri Universum tuottanut alueen asukkaille monipuolisia tapahtumia.

Mellunkylässä valmistui ns. Pöllöpuisto eli leikkipuisto Mellunmäki. Laakavuoren korttelitalon peruskorjaushanke muuttui uudishankkeeksi ja rakennuksen hankesuunnittelu on käynnissä. 
Helsingin kaupunki jatkaa Kontulan ostoskeskuksen uudistamiseen tähtäävää työtä. Kaupungin palveluiden osalta tavoitteena on, että niitä vahvistetaan ja palvelut sijoitetaan ostoskeskuksen alueella niin, että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kaupungin palveluiden kokonaisuudesta käytetään suunnitteluvaiheessa nimeä Kontula-talo.

Kontula-talon alustava tarvekuvaus on valmistunut. Toteuttamistapa selviää Kontulan ostarin kokonaissuunnitelman valmistuttua. Vuoden 2025 aikana avataan ns. Aapelin kulma, johon tulee pienessä mittakaavassa joitakin Kontula-talon toimintoja, kuten yhteisötalo ja kirjaston lisätiloja.
Uusi Kontulan pelastusasema ja päiväkoti Tunturin uudet tilat on otettu käyttöön.   

 

Hankkeissa innostettiin ikäihmisiä liikkumaan ja kehitettiin toimintamallia koulujen välisten erojen tasaamiseen

Kaupunkiuudistus ei ole vain rakentamista, vaan monipuolista alueiden kehittämistä. Kuluneiden vuosien aikana on käynnistetty useita hankkeita. 

Malmilla on edistetty onnistuneesti erityisesti ikäihmisten liikkumista. Kauko-hankkeessa on keskitytty erityisesti lapsiin ja nuoriin Malminkartanossa.  Vieraskielisten ikäihmisten palveluita on kehitetty kaikilla kaupunkiuudistusaleilla, esimerkiksi Kontulassa on miehille suunnattu uimavuoro ja Malminkartano-Kannelmäessä edistetään somalinaisten vertaistukea, sosiaaliohjausta ja liikkumista. 

Nyt jo päättyneessä Fiksu Kaupunki-hankkeessa testattiin erilaisia arjen ratkaisuja. Malminkartanossa fokus oli kaupunkivihreässä sekä tyhjissä liiketiloissa, Mellunkylässä puurakentamisessa ja oleiluun kannustavissa, lapsille ja nuorille suunnatuissa ratkaisuissa ja Malmilla valaistuksessa ja ulkotilojen käytössä.     

Vuoden 2022 alussa käynnistynyt Kaikkien koulu -hanke on pyrkinyt kehittämään kaupungille yhteistä toimintamallia koulujen välisten erojen tasaamiseksi. Kaupunkiuudistusalueilla on tarkoitus tehdä pitkäjänteistä työtä segregaation vähentämiseksi sekä alueiden vetovoimaisuuden kasvattamiseksi ja tähän kokonaisuuteen myös koulusegregaation vähentäminen liittyy. Kaikkien koulu -hanke on parantanut tiedolla johtamista, uudistanut koulujen tarveperusteisen rahoituksen mallin tarkemmaksi sekä tuottanut uusia avauksia yhteistyöhön niin perheiden kanssa kuin palveluverkkosuunnittelussakin.