Kaupunginhallitus esittää päivityksiä Laajasalon Stansvikin ja Itäniityn luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin

Helsingin kaupunginhallitus esittää Stansvikin lehdon ja kaivosalueen sekä Itäniityn laakson luonnonsuojelualueiden hoitosuunnitelmiin 2022-2031 päivityksiä.
Luonnonsuojelualue Laajasalossa. Kuva: Sofie Jokinen

Helsingin kaupunginhallitus päätti esittää 20. kesäkuuta kokouksessaan Uudenmaan ELY-keskukselle Stansvikin lehdon ja kaivosalueen sekä Itäniityn laakson luonnonsuojelualueille vuosille 2022–2031 laadittujen hoito- ja käyttösuunnitelmien vahvistamista sekä rauhoitusmääräysten muuttamista.

Stansvikin lehto ja kaivosalue sijaitsee Itä-Helsingissä, läntisessä Laajasalossa. Luonnonsuojelualue on kooltaan 5,44 hehtaaria, ja sen tarkoituksena on kalliokedon, kallionaluslehdon ja tervaleppäkorven sekä kaivoskuilujen säilyttäminen. Paikalta on louhittu rautamalmia ja kalkkia 1700- ja 1800-luvulla, ja kaivosalue on kiinteä muinaisjäännös.

Itäniityn laakson luonnonsuojelualue sijaitsee Laajasalon itäosassa, Jollaksessa, Tonttuvuoren pohjoispuolisessa laaksossa. 7,18 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue on arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde, joka kuuluu myös arvokkaaseen lepakkoalueeseen. Kohteessa kasvaa monia Helsingissä harvinaisia tai uhanalaisia kasveja.

Uusissa vuosille 2022–2031 laadituissa hoito- ja käyttösuunnitelmissa on tarkasteltu uudelleen alueiden virkistyskäytön ohjaamisen, suojelun ja hoidon tavoitteita ja esitetty toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Stansvikin lehtoon ja kaivosalueelle esitetään muun muassa vapaan kulun rajoittamista ja ohjaamista ainoastaan merkityille ulkoilupoluille.

Myös Itäniityn laakson luonnonsuojelualueen kulumista on tarpeen torjua ohjaamalla kulkua nykyistä tehokkaammin. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa Itäniityn laakson luonnonsuojelun tavoitteeksi on esitetty luontotyyppien palautuminen täysin luonnontilaisiksi ja lajistoltaan edustaviksi.

Selvitys sosiaali- ja potilasasiamiesten toiminnasta vuodelta 2021

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen sosiaali- ja potilasasiamiesten toiminnasta vuodelta 2021. Sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävänä on neuvomisen ja avustamisen lisäksi asiakkaan/ potilaan oikeuksista tiedottaminen ja niiden edistäminen.

Vuonna 2021 Helsingin sosiaali- ja potilasasiamiehiin otettiin yhteyttä 1 944 kertaa. Vuonna 2020 yhteydenottoja oli 1 812. Yli puolet yhteydenotoista koski terveys- ja päihdepalveluja. Asiamiehiin otettiin edellisvuosien tapaan yhteyttä tyytymättöminä hoitoon, palveluun ja kohteluun.

Koronapandemiaan liittyvät yhteydenotot koskivat tapaamisrajoituksia ympärivuorokautisessa hoidossa. Kiireetöntä hoitoa pitkään odottaneet kysyivät oikeuksistaan. Rokotusten käynnistyttyä tyytymättömyyttä oli epäselviin ja muuttuviin linjauksiin sekä rokotusjärjestelyihin. Myös rokotuksiin liittyviin lääke- ja potilasvahinkoihin sekä rokotusten kirjaamiseen ja todistukseen liittyviä ongelmia tuotiin esille yhteydenotoissa.

Sosiaali- ja potilasasiamiehet ovat vuosittain tuoneet selvityksissään esille sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmia sekä epäkohtia. Kehittämiskohteita hyödynnetään palveluja kehitettäessä.

Kaikki kaupunginhallituksen kokouksen päätökset ovat luettavissa päätöstiedotteet-sivulla. Päätöstiedote on luettavissa siihen saakka, kun pöytäkirja ilmestyy. Kaupunginhallituksen pöytäkirjat ovat luettavissa täällä.

Kuva: Sofie Jokinen