Helsingin kaupungin uudessa “Kaupunkien ohjauskeinot rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi Helsingissä, Oulussa ja Tampereella” -tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisilla toimenpiteillä rakentamista ja purkamistoimintaa pyritään siirtämään kohti kiertotaloutta ja parempaa materiaalitehokkuutta. Kiertotalouden edistäminen rakentamisalalla on ympäristön kannalta tärkeää, sillä rakentaminen ja rakennettu ympäristö kuluttavat noin puolet luonnosta saatavista materiaaleista.
Kukin tutkimuskaupunki on laatinut itselleen kiertotalouden politiikkaohjelman. Kaupunkien keskeisin politiikkainstrumentti on informaatio-ohjaus. Sen puitteissa kaupungit yrittävät vaikuttaa alan toimijoiden käytäntöihin tuottamalla ja jakamalla tietoa. Esimerkiksi Helsinki on laatimassa toimintamallia rakennusten korjaus- ja purkuhankkeisiin.
Kaupungit voivat vaikuttaa kiertotalouden edistämiseen monin tavoin
Kaupungit haluavat tarkentaa rakentamisen paikallisia sääntöjä kiertotaloutta suosiviksi. Helsinki etenee osaltaan varsinkin asemakaavatyön kautta. Tapauskohtaisesti kaavoihin voidaan sisällyttää merkintöjä tai määräyksiä, jotka ohjaavat säilyttämään olemassa olevia rakennusrunkoja tai -osia.
Tontinluovutukset ovat yksi esimerkki tilanteesta, jossa kaupungit voivat vaikuttaa tontin vastaanottavan rakennusliikkeen toimintaan. Tutkimuksessa nostetaan esille, että tontinluovutusehtoihin liitetyistä kiertotalousvaatimuksista on saatu jo rohkaisevia testikokemuksia Tampereella. Myös Helsinki ja Oulu pilotoivat kiertotaloutta edistäviä tontinluovutusehtoja.
Tutkimus arvioi kaupunkien olevan vielä alkuvaiheessa kiertotalouteen tähtäävässä siirtymässään, sillä kiertotalouden ideana on saavuttaa lopulta materiaalien suljettu kierto. Kuntapäättäjät voisivat kuitenkin vauhdittaa kiertotalousohjauksen vaikuttavuutta esimerkiksi siten, että onnistuneet kokeilut tuodaan osaksi kaupunkien normaalia toimintaa. Erityisesti tulisi kehittää elinkaarikustannusten laskentaosaamista. Kaupunkien tulisi esimerkiksi vertailla uutta rakennusta suunniteltaessa erilaisten vaihtoehtojen kustannukset. Tällöin keskeisenä seikkana on kysymys, mitä nettokustannuksia aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksesta sen elinkaaren aikana ja sen myöhemmästä purkamisesta. Samoin olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten purettuja rakennusmateriaaleja voitaisiin jatkossa entistä paremmin hyödyntää.
– Alan yritykset odottavat kaupungeilta sekä konkreettisia hankkeita että pitkän aikavälin askelmerkkejä, miten kiertotalouden kriteereitä viedään käytäntöön, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, dosentti Pekka Valkama.
Tutkimus on osa Kiertotalouskaupungin hallinta -tutkimushanketta, joka kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusohjelmaan ”Kriittiset materiaalit kaupunkien kiertotaloudessa”. Helsingin kaupunginkanslia toteuttaa tutkimushanketta yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.
