Kaupunki lisää ikääntyvien maahanmuuttajien toimintaa yhdessä järjestöjen kanssa

Iloinen puheensorina kuuluu jo eteisessä. Perjantai-iltapäivän arabiankielisten ikääntyvien ryhmä on koolla Kontulan seniorikeskuksessa, ja kerrottavaa on sekä vanhoille että juuri tutuiksi tulleille osallistujille.
Perjantairyhmä koolla! Edessä vasemmalla ryhmätoiminnan vapaaehtoisena koordinaattori Sulaiman Suar. Kuva: Ilkka Ranta-aho

Kahvien jälkeen siirrytään juhlasalin puolelle, jossa kuullaan esitys Jaden, ikääntyvien vieraskielisten yhdistyksen, toiminnasta.
Ryhmä on yksi esimerkki toiminnasta, jollaista kaupunkiin halutaan lisää. Kaupungissa etsitään parhaillaan malleja, joilla houkutellaan ikääntyviä maahanmuuttajia mukaan toimintaan sekä kehitetään heille suunnattavia palveluja.
– Tarkoituksemme on ennen kaikkea tehdä ennalta ehkäisevää työtä ja kehittää aiempaa joustavampia palvelupolkuja, kertoo projektisuunnittelija Leila Kautto.
Kautto on tehnyt tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa, jotta erilaiset tarpeet ja ideat saataisiin mukaan kehittämiseen mahdollisimman kattavasti.
Tarkoitus on lisätä vieraskielisten ikäihmisten ryhmiä, joissa voidaan esimerkiksi liikkua, lukea, laulaa, opiskella suomea tai vaikka tehdä käsitöitä – ylipäätään asioita, jotka lisäävät osallistujien hyvinvointia. 
Mukana palvelujen kehittämistä ideoimassa ovat olleet mukana esimerkiksi Suomi-Syyria Ystävyysseura sekä Suomi-Somalia Seura. Lisäksi ryhmätoimintaa on tukenut SPR. Ryhmien vetäjiksi houkutellaan järjestöjen vapaaehtoisia.
Vapaaehtoiset ovat mukana myös perjantaisin kokoontuvassa Kontulan arabiankielisten ryhmässä.
– Ryhmästä on tullut nopeasti tosi suosittu. Jokaisella kokoontumiskerralla on ollut mukana vähintään 20 osallistujaa.
Yhteiset tapaamiset Kontulassa järjestetään nyyttikestien periaatteella. Herkuttelun ohella lauletaan, kuunnellaan musiikkia, opiskellaan suomea tai tutustutaan järjestöjen toimintaan, kuten tällä kertaa.
Ryhmällä on positiivinen ongelma: osallistujia on välillä niin paljon, että varattu tila on loppua kesken ja nyt etsitään suurempaa.
Alueelle ollaan perustamassa omaa ryhmää myös somalinkielisille miehille yhdessä Suomi–Somalia Seuran kanssa.
– Etsimme vielä tässä vaiheessa keinoja tavoittaa heitä, Kautto kertoo.
Yhteistyö seurojen sekä muiden yhdistysten kanssa on tärkeää. Kautto korostaa, että kaupunki ei ole kilpailemassa olemassa olevan toiminnan kanssa vaan tukee ja täydentää sitä.
Yhteistyötä esimerkiksi Jaden kanssa halutaan tiivistää.

Jade-toiminnasta olivat kertomassa Ronahi Khaled ja Susanna Lehtovaara. Kuva: Ilkka Ranta-aho

Koronalla pitkät jäljet

Toimintaa vieraskielisille ikäihmisille on toki ollut jo aiemmin. Esimerkiksi Kampin ja Kinaporin palvelukeskuksissa toimii aktiivisia ryhmiä. Leila Kautto kertoo parin viikon takaisesta vierailusta Kampissa, jossa koolla oli innokas somalitaustaisten naisten liikuntaryhmä.
Kinaporissa puolestaan kokoontuvat vieraskielisten uintiryhmät. Ryhmät ovat mahdollisia tiiviin järjestöyhteistyön ansiosta.
Kautto kertoo, että koronan jäljiltä osa ihmisistä on kuitenkin jättäytynyt toiminnan ulkopuolelle.
Hän on erityisen huolissaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista vieraskielisistä ikäihmisistä. Heillä ei välttämättä ole omaisia eikä kielitaitoa. Osa heistä ei osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä.
– Meidän onkin onnistuttava viestimään mahdollisimman laajasti toiminnasta ja saatava viestit perille ikäihmisille heidän kotiinsa asti.
Erityisen tärkeää on saada mukaan yksinäiset ihmiset, sillä heistä on saattanut tulla sosiaalisesti arkoja. Tilanne saattaa johtaa syrjäytymiseen.

Leila Kautto kuvassa,
Leila Kautto kertoo, että ikäihmisiä pyritään aktivoimaan erityisesti kaupunkiuudistusalueilla. Kuva: Ilkka Ranta-aho

Lisää toimintaa kaupunkiuudistusalueille

Pääkaupunkiseudulla asuu noin 15 000 ikääntyvää vieraskielistä ihmistä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä on jo 30 000. Ikääntyvät tarkoittavat tässä yhteydessä yli 55-vuotiaita.
Heitä aktivoivia toimintamalleja on tarkoitus levittää ensi vuoden aikana erityisen tehokkaasti kaupunkiuudistusalueille, joita ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi, Meri-Rastila sekä Mellunkylä, johon kuuluvat Mellunmäki, Kontula, Kivikko, Kurkimäki ja Vesala.
– Palveluja on tarkoitus saada ensi vuoden aikana erityisesti näille alueille.
Leila Kautto kertoo, että mukaan ryhmien vetäjiksi tarvitaan paljon vieraskielisiä vapaaehtoisia. Kaupungissa puhutaan lukuisia eri kieliä ja toiveet eri toimintamuodoista ovat moninaiset.
– Tekeminen lähtee ihmisten tarpeista. Ennalta ehkäisevän työn pohjimmaisena tarkoituksena on olla hyvinvointia lisäävää. Liikuntaryhmät ovat hyviä ja kiinnostavia, mutta yhtä lailla hyvää mieltä voi tulla käsitöistä tai yhteisestä kielenopiskelusta.
Kaupunki tarjoaa tilojaan vapaaehtoisten vetämiä ryhmiä varten.
Hyvää palautetta on tähän mennessä tullut sekä osallistujilta että ryhmiä vetäviltä vapaaehtoisilta. Osallistujien tyytyväisyydestä kertoo muun muassa innokas mukaantulo.
Vapaaehtoiset vetäjät ovat puolestaan kertoneet olevansa hyvillään voidessaan tehdä hyviä asioita toisten hyväksi.
– Yksi arabiankielisen ryhmän vetäjistä kertoi, että hän haluaa tehdä hyvää Suomen hyväksi, sillä maa on antanut hänelle niin paljon. Nyt hän puolestaan haluaa antaa jotakin takaisin, Kautto kertoo.

 

  • Tietoa eri ryhmistä saa muun muassa kaupungin palvelukeskuksista.
  • Ryhmän vetämisestä kiinnostuneet vapaaehtoiset voivat ilmoittautua mukaan toimintaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen leila.kautto(@)hel.fi.

Sinua voisi kiinnostaa