Helsingin kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma on tiukka, ja sen tavoitteiden toteutuminen vaatii paljon jatkuvaa ja järjestelmällistä työtä.
Huomiota kiinnitetään erityisesti lämmitykseen, sillä Helsingin hiilidioksidipäästöistä yli puolet tulee siitä.
Kaupungilla onkin omien rakennustensa energiatehokkuuteen hyvin tiukat ja sitovat tavoitteet. Nämä eivät koske vain uusia rakennettavia kiinteistöjä vaan jo olemassa olevia.
Peruskorjauksia tehdään rakennuksiin keskimäärin noin 45 vuoden välein. 15 vuodessa rakennuksista peruskorjataan noin kolmannes.
Rakennusten energiankulutukseen puututaan myös peruskorjausten välissä, sillä jokaisen rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa. Tosin ennen remontteja lasketaan, että korjaukset ovat myös taloudellisesti kannattavat. Yleensä ovat, sillä esimerkiksi ilmanvaihdon korjaaminen nykyaikaiseksi maksaa itsensä takaisin pienempinä energiakuluina.
Ilmanvaihdon uusiminen kannattaa
Helsingin kaupungin asunnot Oy:llä eli Hekalla on noin 50 000 asuntoa. Yhtiön kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu huomauttaa, että ilman tarkkoja laskelmia ei energiaremontteja tehdä.
– Peruskorjaukset ja sitä pienemmät remontit tehdään vain silloin, kun se on järkevää. Energiankulutusta tehostamalla kuitenkin säästetään myös euroja.
Hekan kiinteistöjen korjausten ja remonttien skaala on laaja. Joskus korjataan vain vesikatto tai julkisivu, toisinaan tasapainotetaan lämmitysverkostoa tai korjataan rakennusautomaatiota.
Korjattavia asioita pyritään niputtamaan ja hoitamaan kerralla mahdollisimman useita.
– Ilmanvaihdon uusimisella saadaan yleensä kaikkein suurimmat energiavaikutukset, Jurmu kertoo.
Lähes kaikkiin peruskorjattaviin kohteisiin lisätään ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, mutta ilmanvaihto voidaan korjata myös pienempien remonttien yhteydessä.
– Lämmöntalteenottoja olemme tehneet peruskorjausten yhteydessä jo vuosikausia, ja pääosassa peruskorjauskohteita ilmanvaihdon lämmöntalteenotto toteutetaankin, Jurmu kertoo.
Lämmöntalteenotto voidaan lisätä ilmanvaihdon yhteyteen kahdella toimintaperiaatteeltaan eri tavalla. Poistoilmasta voidaan ottaa lämpö talteen ja siirtää se lämpöpumpun avulla lämmitys- tai käyttövesiverkostoon. Tai sitten voidaan uusia koko ilmanvaihdon järjestelmä koneelliseksi ja hyödyntää poistoilman lämpö tuloilman lämmityksessä.
Lämpöpumppuratkaisuna lämmöntalteenotto voidaan toteuttaa myös erillisenä hankkeena.
Hekan korjauksissa on huomattu, että korjattaviin, olemassa oleviin rakennuksiin saa useimmiten sopimaan tulo- ja poistoilmajärjestelmän vaatimat ilmanvaihtokanavat.
Energiatehokkuus tarkistetaan kaikista kohteista
Hekassa tehdään peruskorjausten lisäksi vuosittain yli sata korjaushanketta, jotka kilpailutetaan julkisina hankintoina ja teetetään ulkopuolisilla tekijöillä. Tämän lisäksi on koko joukko pienempiä remontteja.
Kaikkiaan näihin korjauksiin käytetään vuodessa rahaa noin 70 miljoonaa euroa. Summassa on mukana pienet ja isot remontit sekä niiden suunnittelut.
Jurmu kertoo, että kun kiinteistöjen kuntoja tarkistetaan, katsotaan aina myös, voisiko sen energiatehokkuutta parantaa.
– Jos vähänkään vaikuttaa siltä, että mahdollisuuksia olisi, tilanne selvitetään.
Hekalla on ryhdytty selvittämään, mihin kohteisiin olisi korjausten yhteydessä mahdollista lisätä maalämpö. Jokaisesta kohteesta selvitetään myös mahdollisuus jäteveden lämmön talteenottoon.
Ensin vaikuttavimmat korjaukset
Energiatehokkuutta parannetaan myös kaupungin palvelurakennuksissa, siis esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa.
Tiimipäällikkö Sara Tapiala kaupungilta kertoo, että energiatehokkuutta lisättäessä erityistä huomiota kiinnitetään ilmanvaihtoon.
Kuten Hekan kiinteistöissä, myös kaupungin palvelurakennuksissa pyritään tekemään yhdellä ja samalla kerralla mahdollisimman paljon. Mutta isojen korjausten välissä tehdään myös pienempiä remontteja.
– Silloin voidaan tehdä yksittäisiä toimenpiteitä. Sähkölämmitystä tehostamaan voidaan vaihtaa ilmalämpöpumppu tai vaihtaa öljylämmityskohteen lämmönlähde.
Hän huomauttaa, että ilmanvaihdon tarpeenmukaisuutta varten rakennuksista selvitetään aina, mikä olisi järkevintä.
Peruskorjausten välillä tehtäviin pieniin remontteihin ryhdytään esimerkiksi silloin, kun jossakin kohteessa energiankulutus vaikuttaa tavanomaista suuremmalta.
– Tarkastelemme sekä absoluuttista että ominaiskulutusta eli energiankulutusta suhteessa nelilöihin.
Joskus suuri energiankulutus saattaa herättää kiirehtimään isompaa korjausta, etenkin, jos kiinteistön tekniset järjestelmät alkavat olla tiensä päässä.
Tapiala kertoo, että energiaremonteissa pyritään keskittymään isoihin kohteisiin, siis sellaisiin, joissa energiatehokkuudella on suurimmat vaikutukset.
On siis selvää, että jonossa kärkeen kiilaa yli 200 megawattituntia säästävä kohde ennemmin kuin pienehkö kiinteistö, jossa säästö olisi noin 1 000 kilowattituntia.
200 megawattitunnin kohde on tosielämän esimerkki, sillä Myllypuron liikuntahallin korjausta ollaan aloittamassa.
Energiaremontit ovat kannattavia, sillä niiden takaisinmaksuaika on tyypillisesti 3–8 vuotta.
Korjattavien lista kasvaa
Kaupungilla on noin kymmenen hengen tiimi, johon kuuluu muun muassa sähkötekniikan, automaation ja lvi-osaamista. Tämä tiimi haarukoi mahdollisesti korjattavia kohteita ja tekee alustavia laskelmia.
– Meillä on tuntuma, mikä on järkevää ja kannattavaa. Varsinaiset suunnitelmat ja työt teetämme ulkopuolisilla, Tapiala kertoo.
Parhaillaan palvelurakennuksissa on käynnissä neljä isoa energiatehokkuutta parantavaa korjausta, pienempiä remontteja tehdään kymmenkunta vuosittain.
Isoihin korjauksiin ryhdytään Liikuntamyllyn lisäksi Kallion virastotalossa, Nordsjö-Rastis-monitoimitalossa ja Pohjois-Kontulan väestösuojassa.
– Määriä on tarkoitus lisätä, sillä näillä määrillä emme pääse hiilineutraalisuustavoitteeseen, Tapiala kertoo.
Osa isännöitsijän työtä
Yksikön päällikkö Pasi Lönnberg vetää kaupungilla isännöintiyksikköä, joka vastaa toimitilojen ylläpidosta.
Hän huomauttaa, että energiankulutuksen seuraaminen on ollut osa isännöitsijöiden työtä aina, mutta hiilineutraaliohjelman myötä siitä on tullut yhä tärkeämpää.
– Meidän yksi tehtävä on pyrkiä ratkaisemaan, miten energiankäyttöä voitaisiin pienentää.
Energiankulutuksen seurannassa auttaa Nuuka-järjestelmä, jolla seurataan kaikkien kohteiden sähkön, lämmön ja veden kulutusta.
Lisäksi osassa kohteita voidaan seurata ja valvoa rakennusautomaatioprosesseja, sisäilmaolosuhteita ja esimerkiksi aurinkopaneelien tuottoa. Kerätty tieto auttaa optimoimaan lämmitystä ja ilmastointia.
Energiatehokkuutta myös erillisrahalla
Isännöitsijät eivät itse tee isoja korjauksia, vaan ne teetetään ulkopuolisilla. Mutta esimerkiksi valaistuksen vaihtoa led-lamppuihin he ovat tehneet jo vuosia.
Tiimi tekee yhteistyötä energiatiimin kanssa ja käy läpi kohteita, joissa energiansäästötoimet olisivat mahdollisia.
– Teemme vuosittain noin 30 kiinteistöön energiakatselmuksia, joista nousee esiin erilaisia energiansäästön toimenpiteitä.
Huoltokirjajärjestelmässä seurataan, miten esitettyjä toimenpiteitä on kussakin kiinteistössä tehty.
Myös Lönnberg korostaa energiatoimenpiteiden järkevyyttä. Mikäli näyttää siltä, että jonkun toimenpiteen takaisinmaksuaika venyisi liian pitkäksi, korjaus jää tekemättä.
Lönnberg kertoo, että kaupungilla on varattuna vuosittain erillisrahaa energiatehokkuustoimenpiteisiin, esimerkiksi kuluvana vuonna 2020 noin miljoonan euron verran. Mutta näitäkään euroja ei käytetä hankkeisiin, jos ne eivät kannata myös taloudellisesti.
Lönnberg muistuttaa, että Helsingin kaupunki on mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa, joka on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla. Myös siinä velvoitetaan energiatehokkuuteen sekä raportoimaan tehdyistä toimenpiteistä.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
